Maksuton numero:
0800-145 701
Autohuur Nederland Car rental Netherlands Mietwagen Niederlande Autohuur Nederland Biluthyrning Nederländerna Location de voitures Pays-Bas Alquiler de coches Países Bajos Autonoleggio Paesi Bassi Billeje Holland Bilutleie Nederland Autovuokraamo Alankomaat Aluguer de carros Holanda Wypożyczalnia samochodów Holandia Autovermietung Niederlande Mietauto Niederlande
Autovuokraamo Alankomaat

Autovuokraamo Alankomaat

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Alankomaat.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Tietoa maasta Alankomaat

Autonvuokraus Alankomaat
Autonvuokraus Alankomaat

Johdanto

Tämä pieni maa tunnetaan parhaiten sen tulppaaneista, puukengistä ja tuulimyllyistä. Kuitenkin Alankomailla on paljon muutakin tarjottavaa. Maisemat ovat pääasiassa tasaisia, mutta samalla hyvin vaihtelevia. Alankomaissa voi nauttia kävelyretkistä suoalueiden ympärillä tai yksinkertaisesti nauttia rannikolla puhaltavasta tuulesta. Joissain kaupungeissa on jopa mahdollista tehdä laivamatkoja kanaaleilla. Hollantilaiset ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja puhuvat hyvää englantia. Toisin sanoen ainakaan kieliongelma ei ole esteenä matkustamiselle.

Historia

Alueella, jonka tunnemme nykyään Alankomaina, on ollut asutusta kymmenien tuhansien vuosien ajan. Kaivaukset antavat kuvan siitä, millaiselta maa näytti aikoinaan. Suppilopikarikulttuurin megaliittiset monumentit ovat parhaiten tunnettuja esihistoriallisia jäänteitä. Monumentit rakennettiin kiviajalla.

Ensimmäiset Alankomaita käsittelevät kirjoitetut tekstit ovat Rooman ajalta. Nykypäivän Alankomaat olivat roomalaisten vallan alla vuoden 100 eaa loppupuolella. Reinin joki muodosti Rooman valtakunnan rajan. Utrecht, Nijmegen ja Maastricht rakennettiin näihin aikoihin. Länsi-Rooman valtakunnan hajottua vuonna 450, maa jaettiin kolmeen osaan: rannikoalueen friisiläisiin, idän sakseihin ja etelän frankkeihin. Charlemagnen hallitsema Frankkien valtakunta laajeni. Näihin aikoihin Alankomaiden kansanryhmät käännytettiin kristinuskoon.

1800-luku toi mukanaan käänteen: Frankkien valtakunta jaettiin osiin, ja Alankomaista tuli osa Pyhää saksalais-roomanlaista valtakuntaa (nykyistä Saksaa). Maassa vallitsi poliittinen rauhattomuus ja useat prinssit taistelivat toisiaan vastaan. Rannikolle perustettiin Hollannin kreivikunta.

Läntinen Eurooppa kehittyi vähitellen 'synkän keskiajan' jälkeen. Kaupankäynti vilkastui ja väkiluku kasvoi. Hollannin alueesta, jonka tärkein kaupunki oli Dordrecht, tuli koko ajan merkityksellisempi. 1400-luvun puolessa välissä Alankomaat liitettiin Burgundin valtakuntaan, ja saksalaisesta Kaarle V:nnestä tuli maan hallitsija. Espanja, Amerikka ja Saksa olivat osa samaa valtakuntaa. Kaarle V yhdisti Alankomaat nykyisen Belgian ja Luxembourgin kanssa. Alueen nimeksi tuli Seitsemätoista provinssia (tai Espanjalaist Alankomaat). Vuonna 1555 Kaarle V luovutti vallan pojalleen, Filip II:lle.

Filip II oli katolilainen eikä hän ei sallinut protestanttisia Alankomaiden osia. Vuonna 1568 erimielisyydet johtivat 80-vuotiseen sotaan. Filip II lähetti Alban herttuan, espanjalaisen kenraalin, tukahduttamaan Alankomaissa syntyneen kapina. Hollantilainen, Wilhelm Oranialainen, uhmasi espanjalaisille alistumista. Itsenäisyystaistelut kestivät vuoteen 1648 asti, jolloin Hollannin tasavallasta tuli lopulta itsenäinen.

Hollannin tasavallan suurimittainen kaupankäynti tuli esiin 80-vuotisen sodan aikana. Laivoja parannettiin, ja kolonioita perustettiin (mukaan lukien riippumattomat hollantilaiset). Meri- ja kauppavalta sai alkunsa. Espanjalaisia vastaan käydyn kapinan jälkeen alkoi kulta-aika. Tasavalta oli läntisen sivilisaation rikkain maa.

1600-luvun lopussa asiat muuttuivat. Steward William II kuoli, jätti maan ilman vahvaa johtajaa. Kaupungit ja provinssit olivat laajassa mittakaavassa itsenäisiä. Samoihin aikoihin käytiin useita kauppasotia englantilaisia vastaan, ja Alankomaista tuli köyhempi.  Vuonna 1795 Ranska hyökkäsi tasavaltaan. Maa oli Napoleonin vallan alla vuoteen 1813 saakka.

1800-luvun alussa Napoleonin valtakunta luhistui, ja sen ajan suurvallat Venäjä, Iso-Britannia ja Prussia yhdistivät Belgian, Luxembourgin ja Alankomaat Alankomaiden yhdistyneeksi kuningaskunnaksi. Ensimmäinen perustuslaki kirjoitettiin vuonna 1798, ja kuningaskunta elpyi vähitellen.

Nykyinen Belgia aloitti itsenäisyystaistelut vuonna 1830, ja useiden taisteluiden jälkeen julistautui itsenäiseksi. Luxembourg pysyi osana Alankomaita vuoteen 1890 asti. Euroopassa oli rauhatonta. Myös Alankomaissa asiat muuttuivat paljon. Vuonna 1848 liberaalipuolueen poliitikko Johan Thorbecke sai läpi uuden perustuslain, ja Alankomaista tuli perustuslaillinen kuningaskunta, joka myöhemmin johti demokratiaan. Katolilaiset saivat oikeutensa takaisin, ja Alankomaat vahvistivat asemaansa Indonesiassa. Indonesian alkuperäisasukkaat alistettiin väkivoimin.

Alankomaat pysyivät miehittämättömänä ensimmäisessä maailmansodassa. Kahden maailmansodan välistä aikaa kuvaillaan ajaksi, jolloin Alankomaista tuli pilariyhteiskunta. Tämä aiheutti sisäistä jakautumista ja ihmiset keskittyivät ainoastaan omaa ajatusmaailmaansa tukeviin asioihin. Työttömyys kasvoi ja Indonesia alkoi vaatia itsenäisyyttä.

Aikaisemmista lupauksista huolimatta saksalaiset hyökkäsivät Alankomaihin vuonna 1940. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat joutuivat luopumaan Indonesian siirtomaastaan. Uusi-Guinea pysyi hollantilaisten käsissä vuoteen 1962 asti. Teollistumisen aika alkoi ja elintaso nousi. Alankomaat ryhtyivät yhteistyöhön Belgian ja Luxembourgin kanssa, ja muodostivat Beneluxmaat.

1960-, 70- ja 80-luvulla Alankomaissa vallitsi demokraattinen aalto. Kirkko menetti valtaansa ja pilariyhteiskunta alkoi hajota. Maasta tuli vapaampi, ja nuorison keskuudessa tapahtui suuri kulttuurillinen muutos. Saatuttamisesta ja ympäristön huolehtimisesta tuli poliittisesti tärkeitä asioita. Alankomaihin saapui töihin suuria määriä maahanmuuttajia. Taloudellisita syistä vain harva maahanmuuttaja palasi kotimaahansa.

Nykyään Alankomaat on moderni ja teollistunut kansakunta. Maa on NATO:n sekä Euroopan unionin jäsen. Maassa ajatellaan positiivisesti Euroopan maiden yhteistyöstä, ja maalla oli tärkeä rooli euron käyttöönotossa vuonna 1999. Alankomaat on yksi suvaitsevaisimmista maista maailmassa. Toisin sanoen ei ole vaikea uskoa, että juuri Alankomaat oli ensimmäinen maa, joka hyväksyi saamaa sukupuolta olevien avioliitot.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Alankomaissa on yli 16.5 miljoonaa asukasta, ja se on Euroopan tiheimmin asuttu maa. Alankomaat on erittäin monikulttuurinen maa. Yli 80 prosentilla väestöstä on hollannin kansalaisuus. Vähän yli 10 prosenttia maan muista asukkaista on syntynyt Euroopan ulkopuolella, erityisesti Turkissa, Marokossa, Surinamissa ja Alankomaiden Antilleilla. Friiseillä on ertyisasema hollantilaisessa väestössä. Vuonna 2005 friisit tunnustettiin virallisesti vähemmistöksi.

Alankomaissa ei ole yhtään kaupunkia, jonka asukasluku on yli miljoona. Maan neljä suurinta kaupunkia ovat: Amsterdam (pääkaupunki), RotterdamHaag ja Utrecht. Ympäröivien alueiden kanssa nämä neljä kaupunkia muodostavat 'Randstadin' urbaanin keskuksen. Alueella on asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä.

Friisin ja hollannin kielet ovat tämän tiheästi asutun maan viralliset kielet. Melkein jokainen maan asukkaasta puhuu ja käyttää hollannin kieltä. Friisin kieltä puhutaan pohjoisen provinssissa, Friisinmaalla. Kieltä puhutaan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Lisäksi Alankomaissa puhutaan useita eri hollannin murteita, erityisesti maan itä- ja eteläosassa.

Alankomaat on aluperin kristitty maa. Nykyään vain puolet väestöstä kuuluu kirkkoon. Suurin osa uskovaisista ihmisistä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Erityisesti katolilaisia asuu etelän maakunnissa, Noord-Brabantissa ja Limburgissa. Noin 20 prosenttia väestöstä on protstantteja (reformoituja). Protestantit asuvat pääasiassa maan pohjoisosassa. Alankomaissa on lisäksi 920 000 muslimia, jotka ovat syntyperältään suurimmaksi osaksi turkkilaisia ja marokkolaisia. Muslimeita asuu lähinnä suurissa kaupungeissa.

Vincent van Gogh, Piet Mondriaan, M.C. Escher ja Rembrant van Rijn ovat kansainvälisesti tunnettuja taidemaalareita. Alankomaat tunnetaan myös filosofeistaan, esimerkiksi Erasmus Rotterdamilaisesta ja Spinozasta.

Tämä pieni maa on lisäksi tunnettu tulppaaneista, tuulimyllyistä, puukengistä, Delftin keramiikasta ja hiekkadyyneistä. Yleisesti ottaen hollantilaiset ovat suorasukaisia, rehtejä ja suvaitsevaisia. Tasa-arvoisuutta pidetään hyvin tärkeänä, ja se näkyy Skandinavian maiden tapaan maan laajassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Lisäksi maa on tunnettu vapaasta huumepolitiikasta ja laillisesta prostituutiosta, esimerkiksi Amsterdamissa.

Politiikka

Alankomaat on perustuslaillinen monarkia, jossa kuningatar Beatrix on sekä valtion että hallituksen päämies. Kuningattaren asema on suuressa määrin edustuksellinen. Kuningattaren poika, prinssi Willem Alexander, on kruunperijä. Toimeenpanovalta kuuluu hallitukselle. Pääministeri on hallituksen puheenjohtaja. Nykyinen pääministeri, Jan Peter Balkenende, aloitti toimikautensa 22.heinäkuuta 2002. 1800-luvulta lähtien hallitus on koostunut useista koalitioista. Yksikään puolue ei ole tarpeeksi suuri pystyäkseen hallitsemaan sitä yksin.

Hyvin tunnettuja poliittisia puolueita ovat työläispuolue (PvdA), kristillisdemokraatit (CDA), Liberaalipuolue (VVD), Vasemmistopuolue (SP) sekä Vihreiden puolue (GL). VVD on oikeistopuolue; PvdA, SP sekä GL ovat vasemmistopuolueita ja pääministeri Balkenenden puolue CDA on keskustapuolue. Yhä useampi hollantilaisista antaa äänensä vasemmistopuolueille.

Alankomaiden kansa on ikääntymässä. Sosiaaliturvajärjestelmä on huolestunut uudesta kehityksestä. Myös maahanmuutotto on ollut viime vuosina tärkeä politiikan aihe.

Talous

Alankomaat on menestyksekäs ja vapaa talous. Erityisesti ulkomaankaupalla on tärkeä merkitys hollantilaiselle taloudelle. Hallituksen vaikutus on pienentymässä, ja painopiste on kasvassa määrin markkinavoimissa. Asukkaiden ostovoima on korkea ja työttömyys melko alhainen. 

Melkein kolme neljäsosaa hollantilaisista työikäisistä ihmisistä työskentelee palvelualoilla. Ainoastaan pieni prosenttiosuus väestöstä työskentelee maatalouden ammateissa, mutta silti maatalous tuottaa paljon. Alankomaat vie ulkomaille Yhdysvaltojen ja Ranskan jälkeen eniten maataloustuotteita. Alankomaiden tärkeät kauppakumppanit ovat Saksa, Belgia, Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Yhdysvallat.

Teollisuustoiminta keskittyy lähinnä ruuan jalostukseen. Unilever ja Heineken ovat hyvin tunnettuja hollantilaisia yhtiöitä. Sähkölaitteiden tuotanto (esimerkiksi Philips) on myös taloudellisesti merkittävää. Palvelusektori on hyvin kansainvälinen. Maan suurimmat taloudelliset sektorit ovat pankkitoiminta ja kuljetusala. Suotuisan sijaintinsa ansiosta Alankomaat on eurooppalaisen kuljetusliikenteen keskipiste.

Alankomaat on yksi Euroopan unionin perustajamaista. Alankomaat oli niin ikään yksi ensimmäisistä maista, jotka hyväksyivät euron valuutakseen vuonna 1999.  

Maantiede ja Ilmasto

Alankomaiden pinta-ala on noin 41 500 neliökilometriä. Mannermaan lisäksi maan pohjoisosassa on paljon saaria. Texel on niin kutsutuista Wadden-saarista suurin, ja sen pinta-ala on noin 216 neliökilometriä. Alankomailla on maaraja Saksan (idässä) ja Belgian (etelässä) kanssa. Alankomaat ulottuu Pohjanmerelle sekä Waddenin merelle. Maan rannikon kokonaispituus on noin 450 kilometriä, ja rannikkoa huuhtoo kaikkialla Pohjanmeri. Alankomaiden rajojen yhteispituus on 1 027 kilometriä.

Alankomaiden maanpinnan tasaisuus on mieleenpainuvaa. Ei ole ihme, että Alankomaita kutsutaan myös 'mataliksi maiksi'. Noin puolet maan pinta-alasta on alle metrin merenpinnan yläpuolella, ja monet alueet sijaitsevat merenpinnan alapuolella. Laajat patoverkostot ja hiekkadyynit suojelevat maata tulvilta. Jotkut padot ovat jopa 25 metriä korkeita. Lukuisat vesipumppuasemat säännöstelevät veden korkeutta.

Alankomaiden korkein kohta on Vaalberg. Vuori sijaitsee maan kaakkoisosassa ja on 321 metriä korkea. Maan matalin kohta, Zuidplaspolder, on seitsemän metriä merenpinnan alapuolella. Sekä Ylä- että Ala-Alankomaissa on nummia. Alankomaihin on syntynyt useita järviä paikkoihin, joista siirrettiin turvetta muualle maahan. Järviä käytetään nykyään virkistystoimintaan. Alankomaiden eteläosassa (Etelä-Limburgissa) on tasankoista, ja maaperä on erittäin vanhaa. Alueelta on löydetty kivihiiltä sekä mutakiviä.

Flevoland sijaitsee merenpinnan alapuolella, ja se on erotettu ympäröivästä vedestä padoilla ja muureilla. Flevoland on maailman suurin keinotekoinen saari. Pohjois-Hollannin ja Friisinmaan maakuntien välissä sijaitsee niin kutsuttu Afsluitdijk, joka 32 metriä pitkä pato. Pato erotti vuonna 1932 Zuyderzeen ja Waddenin meren, ja muodosti Alankomaiden suurimman järven, IJsselmeerin. Maan tärkeimmät joet ovat Rein, Waal, Schelde ja Maas.

Alankomaissa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Kesät ovat viileitä ja talvet lauhkeita. Heinä- ja elokuu ovat vuoden lämpimimmät kuukaudet kun taas joulu-, tammi- ja helmikuu ovat kylmimmät. Rannikon keskilämpötila on kesällä 16 astetta, ja talvella 3 astetta. Sisämaassa kesän keskiläpötila on 17 astetta ja talven 2 astetta. Alankomaissa sataa vuoden ympäri, ja vuosittainen sademäärä on noin 780 mm. Matkalle kannattaa muistaa ottaa sateenvarjo mukaan! 

Liikenne ja Infrastruktuuri

Julkisella liikentellä on tärkeä merkitys Alankomaissa. Ihmisiä kehotetaan käyttämään julkisia liikennevälineitä, jotta liikeruuhkia sekä ympäristöllisiä vahinkoja saataisiin pienemmiksi. Alankomaissa matkustaa kätevästi junalla, sillä sekä kaupunki- että maaseutualueille pääsee junalla. Suurin osa junista on Valtion Rautateiden (NS) operoimia. Junalla matkustaminen on kohtalaisen halpaa.

Alankomaissa on paljon bussiyhteyksiä. Bussilla pääsee useampiin paikkoihin kuin junalla. Bussit pysähtyvät usein, jonka takia matka saattaa kestää hieman kauemmin. Jos paras vaihtoehto on käyttää sekä bussia että junaa. Alankomaissa on monia eri bussiyhtiöitä, mutta sitä harvoin huomaa, sillä kaikki yhtiöt työskentelevät hyvin yhdessä. Bussilipun voi ostaa kuljettajalta. Leimattavan lipun voi ostaa kioskilta, bussiasemalta sekä ruokakaupoissa olevista myyntiautomaateista.

Alankomaissa matkustaa myös mukavasti omalla autolla. Maassa on laaja ja korkealaatuinen tieverkosto. Tiet ovat erittäin hyvässä kunnossa. Liikenneruuhkat ovat maalle vakava ongelmia, ja niitä on erityisesti Randstadin alueella. (Vuokra)auton tai muun moottorikulkuneuvon etu on siinä, ettei tarvitse huolehtia junien tai bussien aikatauluista.

Etäisyydet ja nopeusrajoitukset ilmoitetaan kilometreissä. Nopeusrajoituksia kannattaa noudattaa, sillä maassa on erittäin paljon valvontakameroita ja sakot ovat suuria. Autolla ajaessa ei saa juoda puoltatoista annosta enempää alkoholia. Turvavöiden käyttäminen on pakollista.

Alankomaat on pieni maa. Autolla ajaa maan läpi viidessä tunnissa (ilman liikenneruuhkia tai muita viivästymisiä). Kotimaanlennot ovat harvinaisia alankomaissa. Ulkomaanlennoille Alankomaissa on merkittävä Amsterdamin Schipholin lentokenttä. Schipholin kentälle saapuu lentoja melkein kaikkialta maailmasta. Maan pienemmät lentokentät ovat Eindhoven Welschapin lentokenttä, Rotterdamin lentokenttä ja Groningen Eelden lentokenttä.

Alankomaissa on hyvä vesiliikenneverkosto, jota käytetään erityisesti rahdin kuljettamiseen. Jokaiselle hollantilaiselle saarelle pääsee lautalla. Alankomaista kulkee lauttoja myös esimerkiksi Englantiin. Maailman suurin rahtisatama sijaitsee Rotterdamissa. Muut tärkeät satamat ovat Amsterdam, Groningen, IJmuiden, Terneuzen, Vlissingen ja Zaanstad.

Alankomaat tunnetaan myös pyöräilijöiden maana. Kaupungeissa ja kylissä näkee runsaasti pyöräilijöitä, sillä pyörä on Alankomaissa hyvin tavanomainen kulkuneuvo. Ihmiset eivät ainoastaa pyöräile huvikseen, vaan kulkevat pyörän avulla lyhyitä etäisyyksiä. Alankomaissa on useita kauniita pyöräilyreittejä ja liikenne kulkee sopusoinnussa pyöräiljöiden kanssa.

Aikavyöhykkeet

Alankomaiden aikavyöhyke on GMT +1, tai Keski-Euroopan aika (CET). Kesällä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, mikä tarkoittaa, että pimeää tulee tuntia myöhemmin.

Ruoka ja Juoma

Tyypilline hollantilainen ruoka on pataruoka 'stamppot'. Ruuan nimi periytyy sen valmistamistavasta, sillä se valmistetaan muhennetusta lihasta ja perunasta. Esimerkkeinä 'hutspot' (porkkana), 'andijviestamppot' (endiivi) ja 'zuurkoolstamppot', joka tehdään sauerkrautista (hapankaali). Lisäksi hollantilaisessa keittiössä on vaikutteita ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä. Maassa on paljon kasvisruokia. Tyypillisiä hollantilaisia herkkuja ovat drop (lakritsimakeinen), hagelslag (suklaa), stroopwafels (hollantilaiset siirappikeksit) ja pepernoten (kanelipähkinät).

Hollantilaiset eivät yleensä syö runsasta aamupalaa tai lounasta. Tavallisesti sämpylä ja lasi maitoa tai kuppi kahvia riittää. Hollantilaiset syövät illallista suhteellisen aikaisin, kello 17.30 - 20.00. Tämä kannattaa muista kun haluaa syödä illallista ulkona. Useissa ravintoloissa keittiöt menevät kiinni melko aikaisin. 

Hollantilaiset juovat paljon teetä ja kahvia. Myös maitotuotteet ovat korkealaatuisia. Alankomaissa voi juoda vesijohtovettä. Hollantilaiset juovat mielellään myös lasillisen hyvää viiniä tai olutta pubissa.  

Majoitus

Alankomaissa on useissa eri paikoissa hotelleja, mutta erityisesti kaupungeissa niitä on riittävästi. Alankomaissa voi majoittua myös lomamökkiin. Maassa on useita lomailualueita, joilta saa vuokrattua bungalowin. Kesällä Alankomaissa viettää yön halvalla leirintäalueilla. Rannikolla ja järvien lähellä on useita eri leirintäalueita, ja niitä löytyy myös rauhallisemmista paikoista. Hinnat ja laatu saattavat vaihdella. Suuremmissa kaupungeissa on hostelleja, jotka tarjoavat halvemman yöpymisvaihtoehdon. Hostellit ovat erityisesti nuorison suosiossa. Yleisesti ottaen majoituksen taso on Alankomaissa todella korkea, ja työntekijät ovat kohteliaita.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Alankomaista voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: