Maksuton numero:
0800-552 017
Autohuur Ierland Car rental Ireland Mietwagen Irland Autohuur Ierland Biluthyrning Irland Location de voitures Irlande Alquiler de coches Irlanda Autonoleggio Irlanda Billeje Irland Bilutleie Irland Autovuokraamo Irlanti Aluguer de carros Irlanda Wypożyczalnia samochodów Irlandia Autovermietung Irland Mietauto Irland
Autovuokraamo Irlanti

Autovuokraamo Irlanti

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Irlanti.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Irlanti - kaupungit

EasyTerra Autovuokraamo Irlanti vertailee autovuokraamojen hintoja seuraavissa kaupungeissa:

Tietoa maasta Irlanti

Autonvuokraus Irlanti
Autonvuokraus Irlanti

Johdanto

Irlanti on Iso-Britannian länsipuolella sijaitseva saari. Monien vuosien ajan saarelle oli luonteenomaista köyhyys, sota ja itsenäisyystaistelut. Irlantilaisilla on yhä ongelmia Pohjois-Irlannin kanssa. Irlanti on kuitenkin itsenäinen valtio, jolla on nopeasti kasvava talous ja positiivinen tulevaisuudennäkymä. Kaunis luonto, monet vaellus- ja pyöräilyreitit ja historialliset maamerkit tekevät saaresta suositun lomakohteen.

Historia

Noin vuonna 6000 eK, Irlanti oli pienien metsästäjäryhmien asuttama. Suunnilleen vuonna 300 jK kelttiläiset saapuivat saarelle. Kelttiläiset tappoivat enemmistön väestöstä ja rakensivat kelttiläisen yhteyskunnan. Kelttien kieli (indo-europpalainen) oli irlanninkielen perusta.

Vuonna 432 jK Pyhä Patrick saapui irlantiin ja esitteli kristinuskon (katolismin). Maasta tuli latinalainen-kristillinen yhteiskunta, jossa ihmiset pystyivät opiskelemaan lähetyssaarnaajaksi lukuisissa luostareissa. Irlantilaiset lähetyssaarnaajat ovat suureksi osaksi vastuussa kristinuskon leviämisestä Länsi-Euroopassa.

Viikinkien ryöstöretket alkoivat vuonna 795, ja he perustivat lukuisia asutuksia Irlannin rannikolle vuoteen 1014 asti. Näistä viikinkien kauppapaikoista kehittyi myöhemmin suurempia kaupunkeja, kuten Dublin ja Waterford. Irlantilaiset löivät viikingit Clontarfin taistelussa. Englantilainen paavi Hadrian IV antoi Irlannin Englannin kruunulle. Näytti siltä, että Irlannista oli tulossa Englannin siirtomaa, mutta anglonormannit eivät pystyneet alistamaan Irlantia.

Henri IV:nnen ja katolisen kirkon välirikko aiheutti maassa kapinoita sekä Irlannin jakautumisen. Kuninkaan onnistui irlantilaisen aateliston avulla valita anglikaanisuus valtion kirkoksi. Katolilaisuuden ja protestanttisuuden välinen taistelu kesti vuosia.

Iso-Britannia ja Irlanti yhdistettiin virallisesti vuonna 1801, ja valtiota kutsuttiin 'Iso-Britannian ja Irlannin Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi'. Seuraavien vuosikymmenten aikana Irlannin talous romahti, ja vuonna 1845 maata kohtasi suuri nälänhätä. Perunaruton johdosta sadot tuhoutuivat neljän vuoden ajan, ja yli miljoona irlantilaista kuoli nälkään. Yli kaksi miljoonaa ihmistä muutti maasta muuan muassa Pohjois-Amerikkaan, Australiaan, Englantiin ja Kanadaan.

1900-luvun alussa monet poliittiset liikkeet vaativat lisää autonomiaa. Lisäksi isänmaallisuus voimistui, ja ihmiset pakotettiin opiskelemaan irlanninkieltä kouluissa. Vuonna 1912 näytti siltä, että Irlannista tulisi itsehallinnollinen, mutta Ulsterin maakunnan protestantit estivät lain toimeenpanon. Pääsiäiskapina alkoi 24. päivä huhtikuuta 1916. Republikaanit julistivat Irlannin tasavallan itsenäiseksi. Englanti vastasi itsenäisyysjulistukseen tappamalla kapinalliset johtajat. Tuloksena oli isänmaalisten tunteiden kasvaminen, joka johti republikaanisen puolueen 'Sinn Féinin' syntyyn. 'Sinn Féin' tarkoittaa sanoja "me itse".

Irlannin taistelu itsenäisyydestä alkoi tämän jälkeen. Irlantilaiset hyökkäsivät englantilaisiin kohteisiin, joihin Englanti vastasi väkivaltaisesti. Virallinen Irlannin osavaltio perustettiin vuonna 1922, mutta useat pohjoisen maakunnat kieltäytyivät liittymästä tähän katoliseen osavaltioon. Protestanttiset maakunnat pysyivät osana Englantia, ja alue sai nimen Pohjois-Irlanti. Yhä tänäpäivänäkin maakunnat ovat osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja ihmiset ovat pääosin protestantteja.

Toisen maailmansodan aikana Irlanti pysyi puoluettomana, vaikka monet irlantilaiset taistelivatkin brittien rinnalla Euroopassa. Vuonna 1949 maa julistautui Irlannin Tasavallaksi. Euroopan unioniin Irlanti liittyi vuonna 1973. Maan maatalous hyötyi EU:hun liittymisestä, ja saari houkutteli ulkomaalaisia sijoittajia. Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen jännitys jatkuu yhä edelleen, vaikka rauhansopimus allekirjoitettiin vuonna 1998. Kaikesta huolimatta Irlannin tulevaisuus näyttää valoisalta. 1990-luvulta lähtien maa on kokenut valtavan taloudellisen muutoksen, ja nykyään Irlanti on huipputekniikan johtomaa. Maa on rikas, eikä se ole enää alikehittynyt. 

Yhteiskunta ja kulttuuri

Irlannissa asuu nykyään melkein neljä miljoonaa ihmistä. Maa on harvaan asuttu, ja yli neljäsosa väestöstä asuu Dublinissa. Melkein 60 prosenttia irlantilaisista asuu kaupungeissa. Irlannissa on monia vähemmistöjä: viikinkien ja englantilaisten normannien jäkeläisiä, kiertolaiskansoja sekä asukkaita, joiden esi-isät tulevat Walesista, Englannista ja Skotlannista.

Irlannin on pitänyt käsitellä valtavaa maastamuuttoa. Yhdysvalloissa asuu enemmän irlantilaisia kuin itse Irlannissa. Irlantilaisia on kuitenkin palannut maahan elintason noustua. Irlannin viimeaikaisimmat maahanmuuttajat tulivat Englannista, Saksasta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Nigeriasta ja Romaniasta.

Irlannissa on kaksi virallista kieltä: gaeli (tai irlanti) ja englanti. Gaelia puhutaan Irlannissa, Englannissa ja Kanadassa. Irlannin virallinen kieli on yhä edelleen englanti. Gaelin kieltä opetetaan ala- ja yläasteella, ja tienviitoissa englannin ohella.

Enemmistö irlantilaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Roomalaiskatoliset ihmiset asuvat Irlannissa rauhallisesti protestanttisen vähemmistön kanssa, toisin kuin Pohjois-Irlannissa. Monet irlantilaiset käyvät kirkossa viikoittain, vaikka kirkossa kävijöiden luku onkin pienenemässä. Kirkon vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on yha suuri. Katolilaisten ja protestanttien lisäksi Irlannissa on myös juutalaisia ja muslimeja.

Irlantilaiset ovat traditionaalista kansaa, jotka nauravat paljon. Ihmiset ovat avoimia ja vieraanvaraisia. Irlantia on vaikea kuvitella ilman pubia. Pubi on aina merkinnyt irlantilaisille tavallista baaria enemmän, sillä se on yleinen kokouspaikka. Irlantilainen musiikki ja tanssi ovat myös erittäin tunnetuja. Tanssikilpailuja järjestetään joka puolella maata. Irlantilaiset rakastavat myös festivaaleja ja tapahtumia.

Politiikka

Irlanti on parlamentaarinen tasavalta. Irlannin valtionpäämies on presidentti, joka valitaan äänestyksellä seitsemäksi vuodeksi. Presidentti nimittää pääministerin. Hallitus muodostuu koalitioista. Irlantilainen parlamentti koostuu senaatista ja eduskunnasta. Senaatissa on 60 jäsentä. Eduskuntaan kuuluu 166 kansanedustajaa, jotka valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden välein. Jokainen yli 18-vuotias Irlannissa asuva Irlannin tai Engalnnin kansalainen on äänestykelpoinen.

Vuonna 1990 työläispuolueeseen kuuluvasta Mary Robinsonista tuli maan ensimmäin naispresidentti. Naispresidentin valinta osoittautui positiiviseksi Irlannin politiikalle. Irlantilaisen yhteiskunnan tuli sopeutua muutoksiin. Mary Robinsonin toimikaudella Irlanti ja Iso-Britannia solmivat rauhanaloitteen vuonna 1993.

Vuonna 1997 Irlannin presidentiksi valittiin Fianna Fáil -puolueeseen kuuluva Mary Patricia McAleese. Vuonna 2004 hän aloitti toisen toimikautensa. Tällä hetkellä maata hallitsee Fianna Fáilin ja Edistyksellisten Demorakrattien välinen koalitio. Fianna Fáil tarkoittaa ' kohtalon sotureita'. Fianna Fáil on Irlannin suurin puolue, joka perustettiin vuonna 1926. Puolue alkoi radikaalina vasemmistopuolueena, mutta se on nykyään keskusta-oikeistolainen ja nationalistinen puolue.

Haaveet Pohjois-Irlannin ja Englannin välisestä mahdollisesta rauhasta on kasvanut Mary Patricia McAleesen upean johtamisen myötä. Hän on myös muuttanut Irlannin johtavaksi taloudeksi sekä rikkaaksi maaksi.

Talous

Irlannin talous on kokenut valtavia muutoksia 1990-luvulta lähtien. Ennen muutoksia pääpaino oli maataloudella. Nykyään Irlanti on riippuvainen kaupankäynnistä, teollisuudesta ja investoinneista. EU:n rahallisen tuen ja monien ulkomaalaisten yritysten maahantulon ansiosta Irlannin taloudella on ollut mahdollisuus kehittyä.

Maataloudella on yhä suuri rooli irlantilaisessa taloudessa. Maa saa esimerkiksi maidon ja lihan ulkomaanviennistä tärkeitä tuloja. Maataloustuotteiden ulkomaanviennin lisäksi Irlanti vie ulkomaille muun muassa vaatteita, tietokoneita ja koneita. Irlannin maahantuonti koostuu pääosin polttoaineesta, elintarvikkeista ja raakaöljystä. Irlannin tärkeimmät kauppakumppanit ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Alankomaat.

Ruoka- ja juomateollisuus ei ole Irlannin ainoa suuri teollisuudenala. Erityisesti ohjelmisto- ja huipputeknikkateollisuus kasvavat nopeasti. Myös teräs- ja konepajateollisuus ovat maan taloudelle tärkeitä.

Irlannin hallituksella on suuri osuus viimeaikaisessa talouden kehityksessä. Hallituksen onnistui taklata korkea inflaatio ja alentaa verotusta. Hallintokuluja tehostettiin ja ulkomaalaisista investoinneista kiinnostuttiin. Hallituksen ja liittojen välinen yhteistyö on ollut talouspolitiikan ensisijainen elementti vuodesta 1987 lähtien.

Vuonna 1999 Irlanti oli yksi ensimmäistä euron hyväksyvistä maista. Suuren taloudellisen kasvun johdosta Irlantia kutsutaan joskus "kelttiläiseksi tiikeriksi". Mutta edes "kelttiläinen tiikeri" ei säästynyt maailmanlaajuiselta taloudelliselta laskusuhdanteelta vuonna 2001. Irlanti ei kärsinyt kuitenkaan niin pahoin kuin muut maat, ja maan BKT pysyi nousussa.

Irlannin talous näyttää yhä kasvun merkkejä, ja työttömyys on pienentymässä. Irlanti oli ennen yksi Euroopan köyhimmistä maista, ja nykyään tasavalta voi kutsua itseään yhdeksi maailman rikkaimmaksi valtioksi. Saavutus on aikamoinen.

Maantiede ja ilmasto

Irlanti sijaitsee Iso-Britannian länsipuolella. Atlantin valtameri sijaitsee Irlannin länsipuolella, ja Pohjoinen kanaali pohjoispuolella. Irlannin ja Iso-Britannian välissä on Irlanninmeri, joka yhdistyy lounaassa Kelttienmereen. 

Irlannin pinta-ala on 84 288 neliökilometriä. Maan pääkaupunki on Dublin. Muut suuremmat kaupungit ovat Cork, Waterford, Limerick ja Galway.

Suurin osa Irlannista on kukkuloista ja matalavuoristoista. Maan keskiosa on enimmäkseen alankoa. Länsirannikko koostuu kallioista ja vuorista. Juuri länsirannikolta löytyy Irlannin korkein kohta, 1 041 metriä korkea Carrantuohill. Kuuluisat irlantilaiset Aran-saaret sijaitsevat Itärannikolla olevalla Galway-lahdella. Itärannikko koostuu upeista hiekkarannoista, jotka ovat usein koskemattomia ja tyhjiä. Irlannin tärkein joki on 320 kilometriä pitkä Shannon-joki, joka virtaa suoraan maan läpi. Irlannissa ei ole monia metsäalueita, mutta vihreän luontonsa ansiosta sitä kutsutaan usein "vihreäksi saareksi".

Irlannissa vallitsee meri-ilmasto, jolle on ominaista viileät kesät ja lauhkeat talvet. Pohjois-Atlantin ilmavirtojen vaikutus on suuri. Irlannin vuosittainen sademäärä on keskitasoa korkeampi, ja joillain alueilla sataakin 275 päivää vuodesta. Eniten vuodesta sataa talvikuukausina, mutta lumi on harvinaista. Tammi- ja helmikuun keskilämpötila on neljä astetta. Kesällä keskilämpötila vaihtelee 17 asteesta 22 asteeseen. Touko- ja kesäkuu ovat aurinkoisimpia kuukausia. Melko viileiden kesiensä ansiosta Irlanti on erinomainen vaellusmaa.

Liikenne ja infrastruktuuri

Ihmiset matkustavat erityisesti lentokoneella, sillä Irlanti on saari. Aer Lingusin kansainvälinen lentoyhtiö on ainoa irlantilainen lentoyhtiö. Muut saarelle lentävät lentoyhtiöt ovat Ryanair, British Midland Airlines, British Airways ja EasyJet. Irlannissa on usea isompi lentokenttä: Dublinin kansainvälinen lentokenttä, Waterfordin lentokenttä, Corkin lentokenttä, Kerryn lentokenttä (Farrenfore), Shannonin lentokenttä ja Galwayn lentokenttä.

Monet matkustavat Irlantiin myös laivalla. Saaren tärkeät satamat ovat Cork, Dublin, New Ross, Shannon Foynes ja Waterford. Stena Line ja Irish Ferries ovat maan suurimpia lauttayhtiöitä. Irlannista pääsee laivalla Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Ranskaan.

Bussien osuus on julkisen liikenteen verkostosta suuri. Valtion bussiyhtiö on Bus Eireann. Bussit kulkevat melkein jokaisen maan kaupungin ja kylän välillä. Ruuhkasesongin ulkopuolella busseja vähemmän. Yleisesti ottaen bussikuskit ovat ystävällisiä, ja saattavat jopa ottaa kyytiin muualta kuin bussipysäkiltä. Joillain alueilla, joilla Bus Eireann ei ole käytössä, on kaupallisia busseja.

Valtion rautatieyhtiö on Iarnród Eireann. Dublinin ja muiden suurempien kaupunkien (mukaan lukien Pohjois-Irlannin kaupungit kuten Belfast) välillä kulkee junia. Pienempiin kaupunkeihin ei ole junayhteyttä. Junalla matkustaminen on paljon kalliimpaa kuin bussilla matkustaminen. Rautateitä käytetään enimmäkseen tavaroiden kuljettamiseen.

Auton vuokraaminen on para tapa tutustua kaikkiin Irlannin upeisiin paikkoihin. Vuokra-auto antaa suuren vapauden tutustua paikkoihin, joihin ei pääse julkisilla liikennevälineillä. Irlannin tieverkosto on kohtalaisen hyvä. Tiekyltteihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ainoastaan vihreät kyltit ilmaisevat kilometrejä. Nopeusrajoitukset ilmoitetaan maileissa. Turvavyönkäyttö on pakollista, ja on hyvä tietää, että parkkeeraaminen on suuremmissa kaupungeissa maksullista.

Ruoka ja Juoma

Irlantilainen keittiö on tunnettu maukkaista (farmarin) juustoista, tuoreesta kalasta ja merenelävistä. Ruoka on monipuolista ja laadukasta. 'Irlantilainen pata' on perinteinen irlantilainen ruoka, joka on perunoista ja sipuleista valmistettu lammasmuhennus. Muita irlantilaisia erikoisuuksia ovat verimakkara, sodabread-leipä (tumma leivitetty leipä) ja useat erilaiset perunasta tehdyt ruuat.

Monissa kaupungeissa ja kylissä on mahdollista vierailla maanviljelijöiden markkinoilla. Markkinoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus maistaa alueellisia tuotteita. Todellisen kulinaarielämyksen voi kokea Kinsalen satamakaupugissa, Corkissa. Perinteiset tuotteet valmistetaan Kinsalessa. Ravintoloissa on tavanomaista jättää 10 prosentin juomaraha. Juomaraha lisätään usein laskuun.

Irlantilaiset viettävät paljon aikaa viihtyisissä pubeissa, ja pitävät satunnaisesta alkoholin juomisesta. Guinness-tuopin ääressä tanssitaan ja lauletaan. Irlantilaiset rakastavat alkoholipitoisia juomia. Suosittuja juomia ovat viski ja poteen (perinnejuoma).

Majoitus

Irlannissa on laaja valikoima majoitusvaihtoehtoja, suuren kaupungin hotelleista maaseudun maalaistaloihin. Irlannissa on myös paljon bed & breakfast -majoituksia. Lisäksi leirintäalueita on paljon, ja niillä pystyy nauttimaan maan kauniista maaseudusta ja puhtaasta ilmasta. Hostellit ovat halvempi vaihtoehto. Irlannissa on yli 200 hostellia kaupungeissa ja maaseudulla. Oli kyseessä mikä tahansa majoitus, on varmaa, että turisti tuntee itsensä tervetulleeksi. Irlantilaisilla on maine saada ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi.

Aikavyöhyke

Irlannin aikavyöhyke on GMT +2, joka on tunnin Keski-Euroopan aikaa enemmän.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Irlannista voi hakea Googlesta, ja seuraavista lähteistä: