Maksuton numero:
☎ +49 89 244473 702 (International)
Autohuur Luxemburg Car rental Luxembourg Mietwagen Luxemburg Autohuur Luxemburg Biluthyrning Luxemburg Location de voitures Luxembourg Alquiler de coches Luxemburgo Autonoleggio Lussemburgo Billeje Luxembourg Bilutleie Luxembourg Autovuokraamo Luxemburg Aluguer de carros Luxemburgo Wypożyczalnia samochodów Luksemburg Autovermietung Luxemburg Mietauto Luxemburg
Autovuokraamo Luxemburg

Autovuokraamo Luxemburg

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Luxemburg.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Luxemburg - kaupungit

EasyTerra Autovuokraamo Luxemburg vertailee autovuokraamojen hintoja seuraavissa kaupungeissa:

Tietoa maasta Luxemburg

Autonvuokraus Luxemburg
Autonvuokraus Luxemburg

Johdanto

Linnojen, laaksojen ja metsien maa; Luxemburg on pieni valtio mutta sillä on monipuolinen luonto ja kulttuurielämä. Monipuolisuutta edustaa myös se, että siellä puhutaan kolmea virallista kieltä: ranskaa, saksaa ja luxemburgia. Suurin osa ruhtinaskunnan asukkaista on alunperin kotoisin naapurimaista kuten Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta.

Myös maan historiallisen pääkaupungin nimi on Luxemburg. Luxemburg on säilyttänyt historian jättämät jäljet, ja se on nykyään yksi Länsi-Euroopan hyvinvointivaltioista. Turistit tulevat Luxemburgiin vaeltamaan ja pyöräilemään. Maa on myös moottoripyöräilijöiden suosiossa. Vanhat linnat ja rauniot ovat tunnettuja nähtävyyksiä. Luxemburg houkuttelee matkailijoita myös sen maalauksellisilla pikkukylillä ja Mosel-joen rannalla sijaitsevilla viinitiloilla.

Historia

Vuonna 963 Ardennien kreivi Sigfrid rakensi Reimsin ja Trierin välillä kulkevan tien varrelle ja korkean mäen huipulle linnansa. Linnoitusta kutsuttiin nimellä 'Lucilinburhuc', mikä tarkoittaa 'pientä linnaa'. Lucilinburhucin linnoituksen ympärille alkoi syntyä asutusta, ja niinpä kylästä kehittyi Luxemburgin valtion samanniminen pääkaupunki.

Sigfridin seuraajat olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vasalleja. Vuonna 1345 saksalainen keisari Kaarle IV korotti Luxemburgin suurherttuakunnaksi, ja se liitettiin samalla Saksan keisarikuntaan. Suurherttuakunta laajeni nopeasti, ja sen pääkaupungista tuli himottu valloituskohde. Pääkaupungin strateginen sijainti kiinnosti monia naapurimaita. Neljän sadan vuoden aikana kaupunki joutui piirityksen kohteeksi kaksikymmentä kertaa. Burgundilaiset, espanjalaiset, ranskalaiset, itävaltalaiset ja preussilaiset yrittivät miehittää linnoitusta kuitenkaan siinä onnistumatta. Linnoitukselle annettiin loistavien puolustusominaisuuksiensa ansiosta lempinimi 'Pohjolan Gibraltar'.

Lopulta, vuonna 1795 Napoleon onnistui miehittämään Luxemburgin kaupungin. Suurherttuakunnalle annettiin uusi nimi: 'Département des Forêts'. Kaupunki miehitettiin Ranskalta takaisin vuonna 1815, ja Alankomaiden kuninkaasta, Wilhelm I:stä tuli Luxemburgin provinssin suurherttua. Vuonna 1839 allekirjoitetussa Lontoon sopimuksessa Luxemburg irrotettiin Ranskasta. Maa jaettiin kahtia Belgian ja Alankomaiden kesken. Vuonna 1890 Kuningas Wilhelm III:n kuoli ilman kruununperijää, ja Luxemburgista tuli itsenäinen suurruhtinaskunta.

Saksalaiset miehittivät Luxemburgin sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa. Vuoden 1944 syyskuu oli merkittävä kuukausi suurherttuakunnalle: maa oli kärsinyt suuria tappioita mutta se oli vapautunut miehittäjistään.

Toisen maailmansodan jälkeen Luxemburg elpyi nopeasti. Luxemburg liittyi Benelux-maihin ja Natoon. Luxemburg on myös yksi Euroopan talousyhteisön perustajajäsenistä. Euroopan talousyhteisö muuttui myöhemmin Euroopan unioniksi. Euro on ollut käytössä Luxemburgissa vuodesta 1999 lähtien.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Luxemburgin 480 000 asukasta asuu pääasiassa suuremmissa kaupungeissa tai niiden ympäristössä. Maalta kaupunkiin muutto on jatkuvaa. Etelän Gutlandin, pohjoisen Öslingin ja idän Müllerthalin alueilla on paljon pieniä kaupunkeja ja kyliä. Joka viides Luxemburgin asukas asuu maan pääkaupungissa. Pääkaupungin vanha keskusta ja kaupunkia ympäröivät muurit ovat kuuluneet Unescon maailmanperintölistalle vuodesta 1994 lähtien.

Noin 40% Luxemburgin suurherttuakunnan väestöstä on ulkomaalaista syntyperää. Monet Euroopan unionin palveluksessa työskentelevät virkamiehet ovat muuttaneet Luxemburgin kaupunkiin tai sen lähistölle. Heidän lisäksi yli 10% väestöstä on portugalilaisia vierastyöläisiä.

Luxemburgissa puhutaan ranskaa, saksaa ja Lëtzebuergeschia (luxemburgia). Kaikkia kieliä käytetään melkein tasapuolisesti. Suurin osa luxemburgilaisista puhuu jokaista kolmea kieltä sujuvasti. Paljon saksaa muistuttavasta luxemburgin kielestä tuli valtion virallinen kieli vuonna 1984. Ranskaa käytetään kuitenkin valtion säännöksissä, lakiasioissa ja hallituksen julistuksissa. Ulkomaalaiset voivat puhua Luxemburgissa myös englantia.

Suurherttuakunta on ollut hiippakunta vuodesta 1870 lähtien. Noin 90 prosenttia väestöstä kuuluu roomalais-katoliseen kirkkoon. Luterilainen kirkko on toiminut Luxemburgissa jo vuodesta 1894, mutta tähän uskontokuntaan kuuluu vain 1500 ihmistä. Maahanmuuttajat toivat islaminuskon Luxemburgiin. Luxemburgissa on myös pieni juutalaisryhmä.

Luxemburgilaiset ovat yleensä erittäin suvaitsevaisia. Luxemburgilaiset ovat melko uskonnollinen kansa (katolilaisuus), mutta myös maahanmuuttajien omat uskonnot hyväksytään. Roomalais-katolilaisuus on ankkuroitu yhteiskuntaan suosittujen pyhimysten avulla.

Yksi Luxemburgissa vuosittain järjestettävistä tapahtumista on Octave. Pääsiäisen jälkeisen kolmannen ja viidennen sunnuntain välisenä aikana ihmiset saapuvat kaikkialta Luxemburgista palvomaan pientä Pyhän neitsyen patsasta. Jo 1600-luvulta lähtöisin oleva juhla päättyy siihen, että kulkue kantaa patsaan kaupungin läpi. Suurherttua perheineen on läsnä tilaisuudessa joka vuosi.

Politiikka

Luxemburgissa on perustuslaillinen monarkia, johon kuuluu kruununperimysjärjestys. Tämän hetkinen Luxemburgin suurherttua on Henri. Yleisesti ottaen Luxemburgin asukkaat ovat olleet tyytyväisiä suurherttuaan ja tämän perheeseen. Maassa on parlamentaarinen hallitusmuoto. Toimeenpanovalta on suurherttualla sekä hallituksella. Lainsäädäntövalta on kansanedustuslaitoksella, jonka edustajat valitaan viiden vuoden välein. Luxemburgissa on myös Conseil d'Etat eli valtioneuvosto. Valtioneuvoston muodostavat 21 suurherttuan nimittämää tavallista kansalaista, jotka neuvovat kansanedustuslaitosta lainsäädännön tekemisessä. Luxemburgin poliittinen ilmapiiri on erittäin rauhallinen ja rento. Ilmapiiriin vaikuttaa myös se, että eri puolueiden poliittiset erot ovat hyvin pieniä.

Talous

Luxemburgin maatalousyhteiskunnasta on vuosisatojen aikana kehittynyt yksi maailman moderneimmista ja rikkaimmista maista. Pääkaupunki Luxemburg on erittäin vauras eurooppalainen kaupunki ja tärkeä rahoituspalveluiden keskus. Brysselin ja Strasbourgin tapaan myös Luxemburgissa on edustettuina monia eurooppalaisia instituutioita. Valtio on taloudellisesti vakaa. Tulotaso on korkea ja työttömyysprosentti alhainen.

Viime vuosisadan puolesta välistä lähtien maatalousyrittäjien luku on pudonnut 60 prosenttia. Monet luxemburgilaiset työskentelevät nykyään palvelusektorilla. Noin 70 prosenttia työikäisistä työskentelee palvelualoilla.

Matkailu on rahoituspalveluiden ohessa tärkeä osa palvelusektoria. Matkailijat suosivat erityisesti Müllerthalin alueella Itä-Luxemburgissa. Müllerthalin alueen lisäksi Clairvaux'n, Echternachin, Viandenin ja Wiltzin kaupungit ovat suosittuja matkailukohteita. Jokaisesta kaupungista löytyy linnoituksia ja linnoja. Vianden on vilkas Our-joen rannalla sijaitseva kaupunki. Viandenin kaupunkia vartioiva linna on entisöity kokonaan, ja se on avoinna vierailijoille.

Vielä vähän aikaa sitten terästuotanto oli erittäin tärkeä tulonlähde. Nykyään luxemburgilainen teollisuus on monimuotoisempaa, ja se on keskittynyt muun muassa kemianteollisuuteen ja kuminvalmistukseen.

Maantiede ja Ilmasto

Luxemburg kattaa pienen, 2586 neliökilometrin kokoisen alueen. Luxemburgin naapurimaita ovat Belgia, Ranska ja Saksa. Mosel-joki muodostaa etelässä luonnollisen valtionrajan.

Suoraan maan pääkaupungin eteläpuolella sijaitsee Gutland. Tämän viehättävän maatalousalueen päänähtävyys on Sûre-joen rannalla sijaitseva Diekirchin kaupunki. Eisch-joen rannalla sijaitsee taas Seitsemän linnan laakso (Vallée des Sept Châteaux). Harmi vain ettei yksikään näistä linnoista ole avoinna vierailijoille.

Luxemburgin pohjoisosassa on paljon vehreitä laaksoja, joissa on voimakasvirtaisia jokia. Laaksojen yllä on yleensä niitä vartioivia keskiaikaisia linnoja. Maisemat ovat kiehtovia. Luxemburgilaiset kutsuvat tätä, Ardennesiin kuuluvaa aluetta nimellä Ösling. Luxemburgin korkein kohta, Kneipp-vuori sijaitsee myös tällä alueella.

Müllerthal sijaitsee idässä. Tästä alueesta käytetään myös nimeä 'Pikku-Sveitsi'. Maisemat muistuttavat vähän Sveitsin Alppien niittymaisemia. Satoja vuosia vanhat joet virtaavat syvien rotkojen ja hiekkakivitasankojen läpi. Vesi on vuosien varrella kuluttanut hiekkakiveä ja muodostanut siihen näkyviä kivimuodostelmia. Müllerthal tunnetaan sen pilaamattomasta luonnosta ja satumaisesta ilmapiiristä. Vaeltajat voivat nauttia intohimostaan sydämensä kyllyydestä. Vaellusreittejä on eri pituisia. Yksi suosituimmista reiteistä kulkee Schiessentümpelin vesiputouksen ohitse.

Luxemburgin ilmastolle ei ole olennaista ääriolosuhteet. Luxemburgissa voi nauttia leudosta kesästä ja kylmästä talvesta. Luxemburgia ympäröivien Ardennien ansiosta maassa vallitseva ilmasto voidaan luokitella lauhkeaksi meri- tai mannerilmastoksi. Aurinko paistaa eniten touko-kesäkuussa. Heinä- ja elokuu ovat vuoden lämpimimmät kuukaudet, kun taas syys-lokakuussa sademäärä on suurin.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Luxemburgissa on yksi kansainvälinen lentokenttä, ja se sijaitsee Luxemburgin kaupungissa. Luxemburg-Findelin lentokenttä on yksi Euroopan vilkkaimmista rahtilentoliikenteen kentistä. Luxair on luxemburgilainen matkustajalentoliikenneyhtiö. Myös Cargolux käyttää Luxembourg-Findelin lentokenttää. Tämän yrityksen toimiala on rahtiliikenne. Luxemburgissa ei lennetä kotimaanlentoja.

Rautatieverkosto on niukka. Valtion rautatieyhtiö CFL vastaa junaliikenteen lisäksi myös bussiliikenteestä. Luxemburgista pääsee junalla idässä sijaitsevaan Saksaan, etelässä sijaitsevaan Ranskaan ja pohjoisessa sijaitsevaan Belgiaan. Junissa on sekä ensimmäisen että toisen luokan vaunuja. Juniin saa ostaa myös erilaisia passeja ja alennuslippuja.

Kaupunkien bussiliikenne toimii erinomaisesti. Julkisen liikenteen kulkuneuvot ajavat suuremmissa kaupungeissa puoleen yöhön asti ja pienemmissä kaupungeissa kymmeneen asti illalla. Pienempiin kyliin kulkevat bussit eivät liikennöi yhtä säännöllisesti. Sunnuntaisin on vain vähän vuoroja.

Ainoastaan Luxemburgin kaupungin eteläpuolelta pääsee moottoriteille. Luxemburgin kaupungista lähtevät autoilijat löytävät itsensä hyvin nopeasti maanteiltä. Nämä maantiet kulkevat romanttisissa maisemissa; vehreiden laaksojen, metsien ja kylien läpi.

Ruoka ja Juoma

Luxemburgilainen keittiö perustuu belgialaiseen ja saksalaiseen ruokakulttuuriin. Eri alueilla on kuitenkin omat erikoisuutensa. Ardennien kinkku, perunamuusin kanssa tarjottava verimakkara ja luxemburgilainen pâté ovat luxemburgilaisia perinneruokia. Monilla ruokalistoilla esiintyy myös riista- ja kalaruokia. Yksi tyypillisimmistä luxemburgilaisista erikoisuuksista on Judd mat gaardebounen. Tämä ruoka valmistetaan savustetusta sian kaulasta ja härkäpavuista. Erityisesti kesällä kannattaa nauttia paikallisista joista pyydystetyistä kaloista, kuten taimenista. Ruokajuomaksi voi tilata luxemburgilaista Diekirch-olutta.

Luxemburgissa sijaitseva Moselin laakso on yksi Euroopan pienimpiä viinialueita. Mosel-jokea seuraava 'Route du Vin' kulkee valtion rajalla sijaitsevasta Schengenistä Remichin ja Gravenmacherin kautta Saksan rajalla olevaan Wasserbilligiin. Alueella on useita viinikellareita, ja niihin järjestetään vierailuita. Erityisesti valkoviinejä kannattaa maistaa. Vuosittaiset viinifestivaalit alkavat elokuussa. Viinifestivaalien päätösjuhla pidetään marraskuussa järjestettävien Wormeldangenin festivaalien yhteydessä.

Aikavyöhyke

Luxemburgin aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1. Aikavyöhyke on nimeltään Keski-Euroopan aika. Keski-Euroopan ajasta käytetään lyhenteitä CET (Central European Time) tai MET (Middle European Time). Kolmas aikavyöhykkeestä käytettävä lyhenne on UTC (Coordinated Universal Time), ja se on melkein sama kuin GMT. UTC seuraa kansainvälistä atomiaikaa, ja GMT keskiauringon aikaa. Kesällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Kellon siirtäminen pidentää iltoja.

Majoitus

Luxemburgin kaupungissa yöpymistä ei voi pitää viihtyisänä tai tunnelmallisena. Hotellit on suunnattu lähinnä liikematkustajille. Nuoret matkailijat voivat yöpyä myös hostelleissa. Pääkaupungin ulkopuolella olevat viihtyisät pikkuhotellit huokuvat romantiikkaa, ja niistä on upeat näkymät. Luxemburgissa on myös useita leirintäalueita, jotka houkuttelevat retkeilemään. Vaeltajat voivat yöpyä myös kävelymatkan etäisyydellä toisistaan olevissa mökeissä, joita löytyy erityisesti vaellusreiteiltä.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Luxemburgista voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: