Maksuton numero:
☎ +49 89 244473 702 (International)
Autohuur Noorwegen Car rental Norway Mietwagen Norwegen Autohuur Noorwegen Biluthyrning Norge Location de voitures Norvège Alquiler de coches Noruega Autonoleggio Norvegia Billeje Norge Bilutleie Norge Autovuokraamo Norja Aluguer de carros Noruega Wypożyczalnia samochodów Norwegia Autovermietung Norwegen Mietauto Norwegen
Autovuokraamo Norja

Autovuokraamo Norja

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Norja.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Tietoa maasta Norja

Autonvuokraus Norja
Autonvuokraus Norja

Johdanto

Norjassa on useita jäädikköjä ja sen länsirannikolla on paljon vuonoja. Joet laskevat näihin vuonoihin, ja muodostavat uskomattomia vesiputouksia. Norjassa on monia paikkoja, joissa on keskiaikaisia pikkukirkkoja. Maa koostuu pääasiassa vuorista ja metsistä, ja siksi Norjassa voi nauttia luonnosta ja rauhallisuudesta. Pohjoisen perinteiset saamelaiset kylät ovat vierailun arvoisia. Norjalainen yhteiskunta panostaa tasa-arvoisuuteen ja on pitää huolta luonnosta.

Historia

Norja oli ennen viikinkien asuttama. Viikinkien ryöstelyn ja sotasaaliiden ansiosta heistä pelättiin Skandinavian ulkopuolisissa maissa. Viikinkien oma maa ei tuottanut vielä tulosta, joten he perustivat asutuksia useisiin muihin maihin, kuten Islantiin, Fäärsaarille, Grönlantiin, Ranskaan ja nykyisen Iso-Britannian alueille. Modernit kaupungit, kuten York, Dublin, Limerick ja Waterford ovat viikinkien perustamia. Viikingit elivät monissa pienissä yhteisöissä. Vuonna 872 Harald Vaaleatukkainen yhdisti nämä yhteisöt Hafrsfjordin taistelussa, ja kruunasi itsensä Norjan ensimmäiseksi kuninkaaksi.

(Norjalaiset) viikingit tunnettiin tappeluhenkisyydestään ja voitoistaan. Viikingit kärsivät yhä enemmän tappioita kun vastustajat alkoivat puolustaa itseään paremmin 1000 eaa. Norjalainen kuningassuku sammui vuonna 1387. Samaan aikaan alkoi laskukausi ja Musta Surma eli rutto saapui maahan. Sairaus tappoi lähes puolet Norjan väestöstä. Vuonna 1397 tanskalainen kuningatar nai Norjan ja Ruotsin kuninkaan. Avioliiton seurauksena kolme maata yhdistettiin Kalmarin unioniksi. Ruotsi jätti unionin vuonna 1536, mutta Tanska ja Norja pysyivät yhdessä vuoteen 1814 asti. Tuhoavan ruttoepidemian jälkeen Norjan valta pieneni. Monarkia, unionin intellektuaalinen ja hallinnollinen valta, siirrettiin Kööpenhaminaan (Tanskan pääkaupunki). Kaupungin vaihto aiheutti nationalistisen romantiikan aallon Norjassa: ihmiset tavoittelivat romanttista ihannetta, joka ilmeni sanallisina ilmaisuina.

Napoleonin sota johti Norjan ja Tanskan välirikkoon. Vuonna 1814 unioni liittyi allianssiin Ranskan Napoleonin kanssa, ja kielsi kaupankäynnin Englannin kanssa. Napoleonin hävittyä sen aikaiset suurvaltiot halusivat liittää Norjan Ruotsiin. Norja vastusti ajatusta, ja käytti tilannetta hyväkseen julistautuakseen itsenäiseksi. Vuonna 1814 maa valitsi tanskalaisen kruununprinssin Christian Frederikin maan kuninkaaksi. Käytännöllisesti katsoen Norja oli osa Ruotsia, mutta maalla oli oma perustuslaki ja poliittiset instituutiot. Ulkomaanpolitiikka oli ruotsalaisten viranomaisten hallinnassa. 1800-luvun lopulla Norjan nationaaliset tunteet kasvoivat. Norja ei ollut onnellinen unionissaan Ruotsin kanssa. Kasvava norjalainen kulttuuri ja nationalismi johti unionin hajoamiseen vuonna 1905. Norjalainen hallitus tarjosi tanskalaiselle prinssille, Kaarlelle, Norjan kruunua. Prinssi Kaarle vaihtoi nimensä Haakon VII:nneksi ja hänet kruunattiin Norjan kuninkaaksi.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Norja pysyi miehittämättömänä. Toisessa maailmansodassa maa ei ollut yhtä onnekas, vaan joutui Saksan hyökkäyksen kohteeksi. Kaikkiaan Norja oli Natsi-Saksan miehittämänä viisi vuotta. Kuningas Haakon ja norjalainen hallitus tarjosivat Lontoosta käsin suurimman mahdollisen vastuksen. Erinomainen norjalainen laivasto aloitti taistelun saksalaisia vastaan yhdistyneiden lipulla alla. Saksalaisten miehitys sai norjalaiset ymmärtämään, että yhteiskunnallinen turvallisuus oli neutraalina olemista tärkeämpää. Vuonna 1949 Norja allekirjoitti Pohjois-Atlantin sopimuksen yhdessä 11 valtion kanssa, Sopimus oli Pohjois-Atlantin liiton (NATO) alku. Lisäksi norja on yksi Yhdistyneiden kansakuntien perustajamaista (vuonna 1945). Norja äänesti Euroopan unionia vastaan kahdesti. Maa on kuitenkin tällä hetkellä Euroopan vapaakauppajärjestön jäsen (EFTA). Järjestö perustettiin vuonna 1960 vaihtoehdoksi Euroopan unionille. Monet entiset EFTA:n jäsenmaat ovat siirtyneet EU:hun. Tällä hetkellä EFTA:n jäljellä olevat jäsenmaat ovat Norja, Islanti, Sweitsi ja Liechtenstein. 

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Norjassa on yli 4.6 miljoonaa asukasta. Maassa on Euroopan alhaisin asukastiheys. Monet norjalaiset ovat viikinkien jälkeläisiä. Norjassa on kaksi etnistä väheemistöä: saamelaiset (lappalaiset) ja fennit. Saamelaiset ovat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alkuperäiskansa. Saamelalaiset asuvat yhä samoilla alueilla. Vuosien saatossa maahanmuuttajien osuus on yli puolet väestön kasvusta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulevat Pakistanista, Ruotsista, Tanskasta, Irakista, Vietnamista ja Somaliasta.

Norjan kielellä on kaksi virallista kirjoitustapaa: Bokmål ja Nynorsk. Bokmålia puhuu noin 80 prosenttia väestöstä. Kieli sai alkunsa tanskalaisen vallan alla. Bomålia puhutaan Oslossa (Norjan pääkaupunki) ja sen ympäristössä, ja sitä opetetaan ulkomaalaisille, jotka haluavat oppia norjan kieltä. Nynorskia puhuu noin 20 prosenttia väestöstä. Nynorsk on viikinkien puhuma kieli. Norjassa puhutaan myös aika paljon saamen kieltä (pääasiassa maan pohjoisosassa). Lisäksi maahanmuuttajat ovat tuoneet muita kieliä maahan. Norjan, tanskan ja ruotsin kieli ovat saman tyylilisiä. Monet norjalaiset pystyvät sekä lukemaan että ymmärtämään tanskaa ja ruotsia.

Enemmistö (90 prosenttia) norjalaisista kuuluu valtion kirkkoon: evankelisluterilaiseen Norjan kirkkoon. Noin 4.5 prosenttia ihmisistä kuuluu muuhun kristilliseen uskontoryhmään. Vain 1.5 prosenttia väestöstä on muslimeja. Maassa on lisäksi vähän juutalaisia ja muihin kirkkokuntiin kuuluvia ihmisiä. Pieni osa norjalaisista on ateisteja.

Tanskan unionista huolimatta Norja on pystynyt aina säilyttämään oman erilaisen kulttuurinsa. Norjalainen kulttuuria voi ihailla maan monissa gallerioissa ja museoissa. Pyhäpäivinä ja muina erityistilanteissa norjalaiset pueutuvat ylpeästi perinneasuihinsa. Norjan kulttuuri on erittäin tasa-arvoinen, ja he arvostavat paljon tasa-arvoisuutta. Tasa-arvoisuus näkyy mm. sosiaaliturvajärjestelmässä, joka on ominainen norjalaiselle sekä muille skandinaavisille kulttuureille.

Norjalaiset arvostavat vapaa-aikaansa, ja viettävät aikaa paljon ulkoilmassa. Norjalaiset nauttivat luonnosta, ja Norjassa on mahdollista harrastaa monia eri ulkoilma-aktiviteetteja. Saamelaiset asuvat maan pohjoisosassa, ja hankkivat elantonsa metsästyksellä, kalastuksella ja poron kasvatuksella. Saamelaiset tekevät myös kauniita käsitöitä.

Politiikka

Norja on perustuslaillinen monarkia, jossa on eduskunnalliseen järjestelmään perustuva hallitus. Kuninkaallinen hallitsijasuku on Glucksburgien jälkeläisiä. Perhe oli alunperin kotoisin Schleswig-Holsteinista, Saksasta. Nykyisen kuninkaan, Harald V:nnen asema on suuressa määrin edustuksellinen. Vuoden 1814 perustuslaki takaa kuninkaan toimeenpanotehtävät. Nykyään tehtäviä hoitaa valtioneuvosto.

Valtioneuvostolla on toimeenpanovalta ja kuningas nimittää neuvoston jäsenet. Valtioneuvosta johtaa pääministeri. Parlamentaarijärjestelmä ajoittuu vuoteen 1884, ja määrää, että valtioneuvosto ei saa vastustaa parlamenttia. Valtioneuvosto on vastuussa parlamentille. Norjalaista parlamenttia kutsutaan nimellä 'Storting'. Parlamenttiin kuuluu 169 jäsentä, jotka valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden välein. Norjassa jokainen täysi-ikäinen nainen ja mies on äänestyskelpoinen. Norja oli toinen Euroopan maista, joka hyväksyi naisten äänioikeuden vuonna 1913 (Suomen jälkeen).

Tämän hetkinen norjalainen hallitus on 'puna-vihreä' koalitio, joka muodostuu Työväenpuolueesta, Sosialistipuolueesta ja Keskustasta. Tämä koalitio on hallinnut Norjaa vuodesta 2005 lähtien. Norjan aikomus on luoda lisää työpaikkoja julkiselle sektorille ja siirtää lisää hallintokuluja paikallisille hallituksille. Lisäksi terveys- ja koulutussektorit ovat tutkinnan alla. Nykyinen hallitus on vasemmalle kallistuva, mutta keskusta-oikeistolaiset puolueet saavat koko ajan enemmän tukea norjalaisilta.

Vuonna 1949 Norja liittyi NATO:on. 1970-luvulta lähtien norjalainen hallitus on pohtinut liittymistään Euroopan talousyhteisöön (ETY). Lopullista päätöstä ei ole vielä saavutettu. Norja tekee tiivistä yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa, mutta ei ole tähän päivään mennessä liittynyt EU:hun.

Talous

Norjan bruttokansantuote (BKT) per henkilö on korkea, mikä tarkoittaa sitä, että Norjassa on korkea elintaso. Norjan talous perustuu yhteiskunnaliiseen kapitalismiin: vapaaseen markkinatalouteen, johon hallituksella on oikeus puuttua. Hallitus valvoo taloudellisesti elintärkeitä sektoreita, kuten öljyä.

Suuri osa Norjasta on metsää, ja jopa 80 prosenttia metsistä käytetään puuteollisuuteen. Myös kalan ulkomaanvienti on norjalaiselle taloudelle tärkeää. Muita tärkeitä norjalaisia raaka-aineita ovat öljy ja maakaasu. Norja on yksi maailman suurimmista öljyn ja maakaasun tuottajista. Ainoastaan Saudi-Arabia ja Venäjä vievät ulkomaille enemmän öljyä kuin Norja. Suuri osa Norjan territoriosta ei ole tuottavaa, joten maa on erittäin riippuvainen öljyn ja maakaasun viennistä. Maa on tehnyt toimenpiteitä reservien vähentymisen kattamiseen. Maalla on petroolirahasto.

Kaupankäynti on Norjalle erittäin tärkeää. Öljyn ja maakaasun lisäksi Norja vie ulkomaille sähköä, koneita, metalleja, paperia, kalaa ja kemian tuotteita. Tärkeitä maahantuotavia tuotteita ovat koneet, raaka-aineet, elintarvikkeet, autot ja laivat. Norjan tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ruotsi, Alankomaat, Tanska ja Yhdysvallat.

Norja on saanut paljon kansainvälistä kritiikkiä, varsinkin eläinten oikeusjärjestöiltä. Norja on yksi harvoista maista, jossa valaanpyynti on sallittua. Monet valaanpyynnin suosijat myöntävät, ettei valaanpyynti ole Norjan taloudelle tärkeää makro-taloudellisesti. Kuitenkin norjalaiset ovat sitä mieltä, että monet pienet yritykset (ja heidän perheensä) ovat riippuvaisia valaanpyynnistä.

Maantiede ja Ilmasto

 Norja muodostaa läntisen osan Skandinaviasta ja maalla on raja Ruotsin, Suomen ja Venäjän kanssa. Pohjoisessa maa ulottuu Pohjoiselle Jäämerelle, lännessä Atlannin valtamerelle ja etelässä Pohjanmerelle sekä Skagerrakille. Norjalainen meri huuhtoo maan länsirannikon yläpuoliskoa. Barentzean meri sijaitsee koillisessa. Kaikkiaan Norjan rajan kokonaispituus on 83 000 kilometriä, ja maassa on paljon syviä poukamia, jotka tunnetaan paremmin vuonoina. Norjan rannikolla on noin 150 000 pientä saarta, ja rannikolla on paljon merestä nousevia kallioita. Norjalainen rannikko on yksi pisimmistä ja karuimmista rannikoista maailmassa.

Norjan maisemat koostuvat korkeista ylätasangoista ja karuista vuorista. Norjassa on paljon hedelmällisiä laaksoja. Monet vuorenhuiput ovat jäätikköjen peittämiä. Euroopan suurin jäätikkö on Norjassa sijaitseva Jostedalsbreen. Pohjois-Norja on maantieteellisesti arktista tundraa. Pohjoista aluettaa kutsutaan 'Finnmarkiksi'. Jopa kesällä maaperä on jäätävää. Vuoristot kattavat kaksi kolmasosaa Norjan pinta-alasta. Galdhoppigen (2469 m) on Norjan korkein vuori. Syvin järvi on 514 metriä syvä Hornundalsvetnet.

Norjan pääkaupunki on Oslo. Muut tärkeät kaupungit sijaitsevat rannikolla tai jokien varsilla, esim. Trondheim ja Stavanger. Bergen on myös satamakaupunki, ja se on yksi Norjan vanhimmista kaupungeista.

Norjalainen ilmasto rannikolla leuto, mikä johtuu Atlantin ilmavirtojen vaikutuksesta. Sisämaassa ilmasto on kylmempi, sekä talvi että kesä. Sisämaassa myöskin sataa vähemmän kuin rannikkoalueilla. Länsirannikolla sataa vuoden ympäri. Norjan itäosassa on muutamia erittäin kuivia alueita, joilla ei melkein ikinä sada. Pohjois-Norjassa vallitsee sub-arktinen ilmasto. Talvella lämpötila saattaa laskea miinus 40 asteeseen. Kylmät lämpötilat on kuitenkinsiedettäviä leutojen tuulten ansiosta. Norjan pohjoisosa tunnetaan myös keskiyön auringon maana', ja se sijaitsee napapiirin yläpuolella. Tämän takia talvella on pitkiä pimeitä ajanjaksoja (koska aurinko ei nouse) ja kesällä aurinko ei laske olleenkaan.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Norjan tärkein kuljetusmuoto on laiva. Lautoilla on suuri kysyntä. Norjasta voi matkustaa lautalla Tanskaan, Saksaan, Alankomaihin ja Englantiin. Monet lautat kuljettavat myös autoja. Tärkeitä norjalaisia satamia ovat Arendal, Bergen, Bodø, Drammen, Flekkefjord, Fredrikstad, Florø, Grimstad, Halden, Hammerfest, Harstad, Haugesund, Horten, Kragerø, Kristiansand, Kristiansund, Larvik, Mongstad, Moss, Narvik, Oslo, Porsgrunn, Sandefjord, Sandnes, Skien, Sortland, Stavanger, Tromsø, Trondheim, Tønsberg, Vadsø, Vardø ja Ålesund.

Julkinen liikennejärjestelmä ei ole erittäin laaja. Oslon ja muiden paikkojen välillä on useita junayhteyksiä. Maan pisin rata kulkee Bodøn ja Oslon välillä. Norjan rautatieverkosto on 4 000 kilometriä pitkä. Tällä hetkellä Narvik on pohjoisin paikka, jonne pääsee junalla. Narvikista pääsee junalla ruotsalaiseen kaupunkiin, Kirunaan. Junalla matkustaminen on suhteellisen halpa tapa matkustaan maan halki. Lisäksi matkustaminen on mukavaa ja maisemat kauniita. Norjassa on neljän tyyppisiä junia. Signatur on pitkänmatkan juna ja Agenda-junat palvelevat keskipitkiä etäisyyksiä. Lokaltog kulkee Oslossa ja Flytogetilla pääsee kulkemaan nopeasti ja halvalla Gardermoen lentokentän ja Oslon välillä.

Valtion bussiyhtiö, Nor-Way Bussekspress tarjoaa laajan pikabussiverkoston. Lisäksi Norjassa on useita bussiyhtiöitä, jotka tarjoavat aluuellisia ja paikallisia yhteyksiä. Monet norjalaiset käyttävät mielummin omaa autoa kuin julkista liikennevälinettä, sillä julkisilla liikennevälineillä ei pääse syrjäisiin paikkoihin. Mutta (vuokra)autolla pääsee. Norjassa on käytössä vasemmanpuolinen liikenne, ja enimmäisnopeudet ilmoitetaan kilometreissä. Nopeusrajoituksia on valvotaan koko ajan, ja turvallisuuden nimissä, niitä kannattaa noudattaa. Norjassa valvotaan tiukasti alkoholin vaikutuksen alaisena autolla ajamista. Tämä on hyvä muistaa! Lisäksi turvavöiden käyttö on pakollista, ja ajovalot tulee olla päällä. Teiden kunto on Norjassa hyvä, mutta ne eivät ole leveitä ja tietulleja on paljon.

Monet turistit saapuvat Norjaan lentäen. Maan tärkein lentokenttä on Oslon Gadermoenin lentokenttä. Lentokenttä tarjoaa sekä kotimaan- että ulkomaanlentoja. Muut tärkeät norjalaiset lentokentät ovat Oslon Fornebun lentokenttä, Trondheimin Vaernesin lentokenttä ja Bergenin Fleslandin lentokenttä. Norja on suuri maa, ja sen takia kotimaanlentoja on paljon. SAS ja Norwegian Air ovat kaksi kilpailevaa lentoyhtiötä, jotka tarjoavat kotimaanlentoja.

Aikavyöhyke

Norjan aikavyöhyke on Keski-Euroopan aika (CET -GMT +1). Kesäaika on käytössä huhtikuusta lokakuuhun. Kelloa siirretään tunnilla eteenpäin.

Ruoka ja Juoma

Norjan kalan paljouden ansiosta maassa syödään paljon kalaruokia. Erityisesti lohi, silakka ja turska ovat suosittuja kaloja. Kala tarjoillaan joko savustettuna, keitettynä, muhennettuna tai marinoituna. Muita norjalaisia herkkuja ovat 'geitost' (makea vuohenjuusto), äspekemat' (marinoitu tai kuivatettu liha) ja 'rømmegøt' (hapankermasta valmistettu, sokerilla ja kanelilla maustettu, puuro). Norjalaiset myös pitävät lihasta. Monet norjalaiset ruuat valmistetaan poron-, hirven- tai lampaanlihasta. 'Kjøttkaker' on norjalainen perinneruoka, joka on lihapulla-annos. Norjalaisessa ruuanvalmistuksessa käytetään myös paljon maitotuotteita, kuten herkullisia juustoja.

Kaikkialta Norjasta löytyy leipomoita, joissa voi nauttia paikallisia leipomoherkkuja. Norjassa on myös paljon ruokaständejä, joilla myydään myös välipalaa. Ruoka ja juomat eivät ole Norjassa halpoja. Kannattaa totutella siihen, että yhdestä kupista kahvia saa maksaa kolme euroa. Ravintoloissa ei ole tavanomaista jättää juomarahaa, sillä se on jo lisätty hintaan. Alkoholi myös erittäin kallista Norjassa, ja alkoholipitoisia juomia myydään ainoastaan valtion myymälöissä. Olutta voi usein ostaa ruokakaupoista. 

Majoitus

Majoitusten laatu on Norjassa erittäin korkea. Norjassa voi valita hotellin tai huoneen yksityiseltä asuinalueelta. Norjassa on myös yli 1 000 leirintäaluetta, jotka vaihtelevat hinnan ja laadun suhteen. Huippusesongin aikaan majoitus kannattaa varata etukäteen. Monet hotellit tarjoavat erityisiä viikonloppu- ja kesähintoja. Lisäksi Norjassa voi vuokrata talon tai huoneiston lyhelle tai pidemmälle ajalle. Vaeltajille ja vuorikiipeilijöille on tarjolla mökkejä. Norjalaisesta kulttuurista voi nauttia myös aidossa majatalossa, perinteellisessä kalastusmajassa tai maatilalla.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Norjasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: