Maksuton numero:
☎ +49 89 244473 702 (International)
Autohuur Zweden Car rental Sweden Mietwagen Schweden Autohuur Zweden Biluthyrning Sverige Location de voitures Suède Alquiler de coches Suecia Autonoleggio Svezia Billeje Sverige Bilutleie Sverige Autovuokraamo Ruotsi Aluguer de carros Suécia Wypożyczalnia samochodów Szwecja Autovermietung Schweden Mietauto Schweden
Autovuokraamo Ruotsi

Autovuokraamo Ruotsi

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Ruotsi.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Tietoa maasta Ruotsi

Autonvuokraus Ruotsi
Autonvuokraus Ruotsi

Johdanto

Ruotsi on Skandinavian suurin valtio. Ruotsi tunnetaan sen kauniista luonnosta: havumetsistä, monista suurista järvistä ja pitkistä joista. Ruotsissa on useita mieleenpainuvia kaupunkeja, esimerkiksi pääkaupunki Tukholma. Tukholma valittiin Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 1998. Ruotsissa vierailevien on mahdollista nauttia avarasta, rauhallisesta ja kauniista luonnosta. Urheilunystävät voivat tehdä pyörä-, vaellus- ja melontaretkiä tai jopa lumikelkkasafareita!

Historia

Yli kaksi tuhatta vuotta sitten tämän päivän Ruotsissa asui monia eri kansoja. Göötit eli götalaiset asuivat maan eteläosassa. Svealaiset taas asuivat muualla Ruotsissa. Göötit pakotettiin 700-luvulla svealaisen kuninkaan käskystä svealaisten alaisuuteen. Maa sai tällöin nimekseen 'Sverige' ja sen kansalaisia alettiin kutsua nimellä 'svenskar'.

Viikinkiajalla (800-1050) käytiin monia eri pieniä sotia. Eurooppalaiset pelkäsivät viikinkien valtaavan useita eri alueita Euroopassa. Samaan aikaan Ruotsiin perustettiin useita kauppapaikkoja, kuten Birka, Gotlanti ja Sigtuna. Myös kristinusko saapui Ruotsiin viikinkiajalla.

Seuraavat sodat käytiin Skandinaviaan kuuluvien Tanskan, Ruotsin ja Norjan välillä. Ruotsalaiset miehittivät Suomen vuonna 1323. Suomi kuului Ruotsiin melkein 500 vuoden ajan.

Vuonna 1397 Ruotsi, Tanska ja Norja perustivat Kalmarin unionin. Maat pysyivät itsenäisinä mutta niillä oli yksi hallitsija: Tanskan kuningatar Margareeta I. Kuningattaren jälkeen valtaistuimelle nousi Erik of Pomerania (kuningattaren serkku), josta tuli myös näiden kolmen maan hallitsija.

Kaikki eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä unioniin, ja tämä johti ristiriitoihin ja kapinoihin. Ruotsi vastusti Tanskaan keskitettyä valtaa. Ruotsalaisten maanviljelijöiden mielestä aateliset ja tanskalaiset maanomistajat käyttäytyivät epäoikeudenmukaisesti heitä kohtaan. Tanskan ja Ruotsin välinen konflikti kesti 70 vuotta.

Ruotsi nousi uudelleen kapinaan vuonna 1521, nyt Kustaa Vaasan johdolla. Kustaa Vaasa kruunattiin kuninkaaksi ja hän julisti Ruotsin itsenäiseksi vuonna 1523. Tämä oli unionin loppu. Norja kuului Tanskaan aina vuoteen 1814 saakka. Unionin hajoaminen ei tarkoittanut kuitenkaan Tanskan ja Ruotsin välisten sotien loppumista. Ruotsi miehitti suuria alueita Tanskasta ja maasta tuli eurooppalainen suurvalta.

Asiat muuttuivat kuitenkin 1700-luvulla. Ruotsiin hyökättiin monelta eri suunnalta, ja se pakotettiin luovuttamaan monia jo miehittämiään alueita. Suomi joutui venäläisen tsaarin, Pietari Suuren käsiin. Ruotsin valtiopäivät (eduskunta) erotti myöhemmin kuningas Kustaa IV:n.

Ruotsin ja Tanskan väliset suhteet paranivat 1800-luvulla. Ensimmäisessä maailmansodassa Ruotsi pysyi puolueettomana. Myös toisen maailmansodan alkuvaiheessa maa oli puolueeton. Myöhemmin Ruotsi kuitenkin antoi Norjasta saapuville saksalaisille sotilaille kauttakulkuoikeuden. Ruotsin puolueettomuudesta oltiin tällöin montaa eri mieltä.

Ruotsi on aina pysynyt poliittisesti katsoen neutraalina. Maa liittyi YK:hon ja Euroopan vapaakauppajärjestöön (EFTA), mutta ei Natoon eikä EY:hyn. Vuonna 1995 Ruotsi liittyi EU:hun.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Ruotsin väkiluku on yli yhdeksän miljoonaa. Ruotsi on harvaanasuttu maa, ja väestö ei ole jakautunut tasaisesti ympäri maata. Suurin osa asukkaista (noin 85%) asuu Tukholman, Göteborgin ja Malmön kaupunkialueilla. Toisaalta Pohjois-Ruotsi on erittäin harvaanasuttua aluetta. Asukastiheys voi olla ainoastaan kolme asukasta per neliökilometri. Noin 90% asukkaista on ruotsalaisia. Loput ovat norjalaisia, saamelaisia (Lapin saamelaisia) ja suomalaisia.

Noin 90% Ruotsin väestöstä kuuluu evankelisluterilaiseen valtionkirkkoon. Muita uskontokuntia ovat roomalaiskatoliset, ortodoksikristityt tai baptistit. Pieni prosenttiosuus väestöstä on muslimeja, juutalaisia ja buddhalaisia. Suurin osa ruotsalaisista käy kirkossa ainoastaan erityistilanteissa (kuten häissä ja ristiäisissä).

Melkein kaikki asukkaat puhuvat ruotsia. Tämä kieli kuuluu germaaniseen kieliryhmään. Maan pohjois- ja länsiosissa ruotsin kieli muistuttaa vähän norjan kieltä; etelässä kieli saa vaikutteita tanskan kielestä. Vähemmistöt puhuvat yhä omia kieliään, kuten saamea. Lisäksi ruotsalaiset puhuvat saksaa ja englantia.

Ruotsalainen kulttuuri on hyvin samantyylinen kuin Tanskan ja Norjan kulttuurit. Tyypillisimmät ruotsalaiset juhlapyhät liittyvät vuodenaikojen vaihteluun. Tunnettu ruotsalainen juhla on juhannus. Juhannus on vuoden pisin päivä, ja silloin juhlitaan kesän alkua. Ihmiset koristelevat juhannussalkoja (pitkä salko, jonka päässä on kolmio ja kaksi ympyrää) kaikkialla Ruotsissa. Joulukuun 13. päivä juhlitaan Lucia-neitoa. Joka vuosi valitaan tyttö, joka puetaan valkoiseen asuun ja kynttiläseppeleeseen. Kevättä juhlitaan huhtikuun 30. päivä. Tätä päivää juhlistetaan isoilla kokkotulilla, ruotsalaisilla kansantaruilla ja -lauluilla. Juhlaa kutsutaan Walborgin yöksi eli vapuksi.

Ruotsalaiset ovat urheilullista kansaa. Talvella järjestettävä Svenska Rally on tunnettu urheilutapahtuma. Myös hiihto, luistelu, jalkapallo, pyöräily ja yleisurheilu ovat suosittuja urheilulajeja Ruotsissa. Ruotsista tulee myöskin hyvin tunnettuja kirjailijoita, joista esimerkkeinä Marianne Fredriksson ja Astrid Lindgren. Lindgren tuli maailmalla tunnetuksi nuorisokirjallaan 'Peppi Pitkätossu'. Myös kuuluisa popyhtye ABBA on kotoisin Ruotsista.

Politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen ja parlamentaarinen monarkia. Ruotsin kuninkaalla on vain edustuksellinen ja muodollinen valta. Maata johtaa hallitus ja parlamentti (Riksdag eli valtiopäivät). Parlamentti koostuu 349 edustajasta ja se nimittää pääministerin. Parlamentin edustajat valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden välein. Jokaisella yli 18-vuotiaalla Ruotsin kansalaisella on äänioikeus.

Kaarle Kustaa XVI on ollut Ruotsin kuninkaana vuodesta 1973. Kuningas tunnetaan maailmalla siitä, että hän ojentaa joka vuosi Nobelin palkinnon. Maan pääministerinä on toiminut vuodesta 2006 lähtien Frederick Reinfeld. Ruotsin politiikka tunnetaan sen liberaalista luonteesta. Ihmiset työskentelevät tasa-arvoisuuden puolesta. Nykyinen hallitus koostuu neljästä porvarillisesta oikeistopuolueesta, joita kutsutaan nimellä 'Allians för Sverige'. Liittoutumaan kuuluvat neljä puoluetta ovat: Maltillinen kokoomuspuolue, Keskustapuolue, Kansanpuolue liberaalit ja Kristillisdemokraatit.

Talous

Ruotsi oli 1800-luvulla pääasiassa maatalousmaa. Muihin Euroopan maihin verrattuna se oli erittäin köyhä. Nykyään Ruotsi on yksi maailman varakkaimmista maista, jossa korkea tulotaso. Yritysmaailmalla on tärkeä rooli ruotsalaiselle taloudelle. Ruotsissa on vapaa markkinatalous, ja alle 90% kaikista teollisuudenaloista on yksityisomistuksessa.

Suuren metsäalueen ansiosta Ruotsi on Länsi-Euroopan suurin puutavaran tuottajamaa. Erityisesti maan pohjoisosassa on erittäin paljon puutavaratuotantoa. Etelässä on enemmän viljelysmaata. Etelä-Ruotsissa on myös karjatiloja, joissa kasvatetaan lehmiä, lampaita, sikoja ja kanoja.

Myös tuotantoteollisuus on tärkeää Ruotsin taloudelle. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä puunjalostus- ja paperiteollisuus. Ruotsi vie ulkomaille esimerkiksi sähkölaitteita, kuljetusvälineitä, paperia ja puuta. Tärkeimmät tuontituotteet ovat taas ruoka, öljy, rauta ja teräs. Ruotsi käy kauppaa muun muassa Saksan, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Tanskan, Suomen ja Norjan kanssa. Monet ruotsalaiset kauppaketjut ovat tulleet kansainvälisesti tunnetuiksi. Esimerkkeinä Ikea ja H&M.

Ruotsin rahayksikkö on Ruotsin kruunu (SEK). Yksi Ruotsin kruunu on noin 0,11 euroa.

Maantiede ja Ilmasto

Ruotsi on Skandinavian suurin maa, ja se sijaitsee Norjan ja Suomen välissä. Ruotsin kokonaispinta-ala on melkein 441 000 km². Maa on pitkulaisen muotoinen. Ruotsille kuuluu monta suurta saarta: Gotlanti, Öland, Orust, Hisingen ja Värmdön.

Ruotsi on jaettu kolmeen osaan: Norlantiin, Sveanmaahan ja Götanmaahan. Ruotsin pohjoisin osa on Norlantia. Norlanti on vuoristoista, ja siellä on paljon metsää. Alueella olevia suurempia kaupunkeja ovat Gävle, Sundsvall, Östersund, Umeå ja Luleå. Sveanmaa sijaitsee maan keskiosassa. Tämä alue on Ruotsin pääkaupunkialuetta. Myös pääkaupunki Tukholma sijaitsee Sveanmaalla. Muita Sveanmaalla sijaitsevia kaupunkeja ovat Karlstad ja Uppsala. Götanmaa tarkoittaa Ruotsin eteläisintä osaa. Götanmaa on mäkistä aluetta, ja sieltä löytyy seuraavat ruotsalaiset kaupungit: Jönköping, Norrköping, Linköping ja Göteborg.

Havumetsät ovat tyypillisiä ruotsalaisia maisemia. Ruotsissa on myös 96 000 järveä. Järvistä suurin on Vänern (5655 km²). Vänern on myös Euroopan suurin järvi! Ruotsin korkein kohta sijaitsee maan pohjoisosassa. Vuori on 2104 metriä korkea Kebnekaise. Vuori on osa Skandien vuoristoa. Ruotsissa on myös paljon jokia. Pisin joki on Göta älv.

Pohjoisimmassa Ruotsissa vallitsee polaarinen ilmasto, ja siellä sataa paljon lunta sekä vettä. Lämpötila pysyy aina alhaisena. Talvisin joillakin alueilla aurinko ei nouse laisinkaan. Keski-Ruotsissa vallitsee mannerilmasto, mikä tarkoittaa kuumia ja kuivia kesiä sekä kylmiä talvia. Etelä-Ruotsissa on taas enemmän meri-ilmasto. Etelässä sataa paljon, eikä lumi pysy maassa kauaa.

Erikoista Ruotsin ilmastossa ovat keskiyön aurinko ja revontulet. Pohjoisessa, lähellä Pohjoisnapaa aurinko ei laske ollenkaan 21.-22. kesäkuuta. Tämä luonnonilmiö huomataan myös muuallakin Ruotsissa. Pohjoisessa aurinko ei nouse laisinkaan. Revontulet ovat värikkäitä taivaalle ilmestyviä valojonoja, jotka näkyvät kylminä öinä. Värit liikkuvat, ja ne sulautuvat kauniisti yhteen.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Ruotsiin voi matkustaa monella eri tapaa. Tanskan ja Ruotsin välissä sijaitsee kuusitoista kilometriä pitkä, Öresundinlahden ylittävä silta. Öresundin silta rakennettiin Kööpenhaminan ja Malmön välille. Sillalla kulkee sekä moottoritie että rautatieraide. Ruotsiin pääsee myös lautalla. Lauttoja (laivoja) lähtee Saksasta, Tanskasta, Suomesta, Puolasta ja Islannista. Suurimmat satamat sijaitsevat Göteborgissa, Hälsingborgissa, Malmössä ja Tukholmassa.

Luonnollisesti Ruotsiin voi myös lentää. Tukholmassa on kolme lentokenttää: Arlandan lentokenttä, Skavstan lentokenttä ja Bromman lentokenttä. Muut suuremmat lentokentät ovat Malmön lentokenttä (Sturupin lentokenttä), Göteborgin lentokenttä (Landvetterin lentokenttä). Ruotsissa on useita eri kotimaisia lentoyhtiöitä. Esimerkkeinä Scandinavian Airlines System (SAS) ja Skyways.

Ruotsalainen rautatieverkosto on laaja ja junat ovat viihtyisiä. Rautatieyhtiön omistaa SJ (Statens Järnvägar). Paikkoihin jonne ei pääse junalla pääsee bussilla. Suurempien ruotsalaisten kaupunkien välillä liikennöi monia eri bussiyhteyksiä. Bussilla matkustaminen on melko halpaa. Suurempien kaupunkien välillä liikennöiviä bussiyhtiöitä: Swebus, Svenska Buss ja Säfflebussen.

Ruotsin tieverkoston pituus on noin 210 760 kilometriä. Korkein sallittu ajonopeus ruotsalaisilla moottoriteillä on yleensä 100 km/h. Valtateillä nopeusrajoitus on 70 tai 90 km/h. Tieverkostoa ylläpidetään hyvin, joten autolla matkustaminen on myös hyvä keino nähdä Ruotsia. On hyvä muistaa, että joillakin ruotsalaisilla teillä vaaditaan talvirenkaat. Talvirenkaat auttavat tilanteissa, jolloin kovan jään alla on irtolunta tai tiellä on mustaa jäätä. Ruotsissa ajetaan talvirenkailla yleensä lokakuusta huhtikuuhun.

Aikavyöhyke

Ruotsin aikavyöhyke on GMT +1. Aikavyöhyke on Keski-Euroopan aika (CET). Ruotsissa kesä kestää huhtikuusta lokakuuhun. Kelloa siirretään tunnilla eteenpäin.

Ruoka ja Juoma

Ruotsissa on monia paikallisia herkkuja. Esimerkki tyypillisestä ruotsalaisesta ruuasta on Köttbullar. Näiden pienten ja hieman tulisten lihapullien kanssa syödään yleensä perunamuusia ja puolukkahilloa. Ruotsalaiset valmistavat erikoisruokia juhlapyhiensä kunniaksi. Juhannuksena syödään yleensä perunoita, silliä ja hapankermaa. Rapujuhlissa tarjoillaan tietysti jokirapuja. Toinen ruotsalainen herkku on ärtsoppa med pannkakor eli hernesoppaa ja pannukakkuja. Pannukakut syödään yleensä hillon kanssa. Kuuluissa smörgåsbordissa eli seisovassa pöydässä tarjoillaan sekä kylmiä että kuumia ruokia. Kala on suosittu raaka-aine; Ruotsissa valmistetaan ruokia sillistä, lohesta, sardiineista, katkaravuista, jokiravuista yms. Lisäksi ruotsalaiset syövät paljon piirakoita, perunoita ja leipää. Smörgåsbordissa eli seisovassa pöydässä kaikki alkupalat on asetettu pöydälle samaan aikaan niin, että jokainen voi ottaa lautaselleen mitä haluaa.

Alkoholipitoiset juomat ovat erittäin kalliita Ruotsissa. Yli 3,5% alkoholia sisältäviä juomia voi ostaa ainoastaan valtion myymälöistä. Kevytoluita saa ruokakaupoista ja huoltoasemilta. Aquavit on suosittu juoma Ruotsissa. Aquavit on ginin tyylinen juoma, jota juodaan usein aterioilla.

Majoitus

Kaikissa ruotsalaisissa suuremmissa kaupungeissa on runsaasti hotelleja. Pienemmistä kaupungeista löytyy myös hotelleja, mutta valinnanvaraa on vähemmän. Ruotsissa voi vuokrata myös lomamökin. Lomamökkejä voi vuokrata sekä järjestöiltä että yksityisiltä. Talviurheilukeskuksissa voi vuokrata viihtyisiä vuoristomökkejä. Halpa majoitus löytyy nuorisohostellista (vandrarhem). STF (Svenska Turistföreningen) ja SVIF (Sveriges Vandrarhrm i Förening) ovat Ruotsin kaksi suurinta nuorisohostellia. Kesällä monet turistit yöpyvät myös leirintäalueilla. Leirintäalueista vastaa Sveriges Camping- & Stugföretagares Riksorganisation (SCR) -järjestö. Tämä järjestö ylläpitää noin 600 leirintäaluetta. Ruotsissa on yhteensä noin 750 leirintäaluetta. Leirintäalueilla yöpyminen vaatii erityisen ‘Camping Card Scandinavia’ -passin. Ainutlaatuista yöpymismahdollisuutta etsivien kannattaa yrittää varata huone jäähotellista. Hotellin sängyt on tehty lumesta ja jäästä. Tämän tyylinen majoitusvaihtoehto on mahdollista esimerkiksi Ruotsin Lapissa.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Ruotsista voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: