Maksuton numero:
0800-145 701
Autohuur Slowakije Car rental Slovakia Mietwagen Slowakei Autohuur Slowakije Biluthyrning Slovakien Location de voitures Slovaquie Alquiler de coches Eslovaquia Autonoleggio Slovacchia Billeje Slovakiet Bilutleie Slovakia Autovuokraamo Slovakia Aluguer de carros Eslováquia Wypożyczalnia samochodów Słowacja Autovermietung Slowakei Mietauto Slowakei
Autovuokraamo Slovakia

Autovuokraamo Slovakia

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Slovakia.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Slovakia - kaupungit

EasyTerra Autovuokraamo Slovakia vertailee autovuokraamojen hintoja seuraavissa kaupungeissa:

Tietoa maasta Slovakia

Autonvuokraus Slovakia
Autonvuokraus Slovakia

Johdanto

Slovakia sijaitsee Itä-Euroopassa, ja sen pääkaupunki on Bratislava. Bratislava on 450 000 asukkaallaan myös Slovakian suurin kaupunki. Bratislava sijaitsee lännessä, lähellä Itävallan ja Unkarin rajoja. Tonava virtaa vuoristoisissa maisemissa, ja joki muodostaa luonnonrajan Slovakian ja Unkarin välille.

Slovakian luonto houkuttelee maahan suurta matkailijamäärää. Erityisesti Pohjois- ja Koillis-Slovakiassa on paljon nähtävää. Korkeat Tatravuoret, Levocan ja Bardejovin historialliset kaupungit sekä mahdollisuus koskenlaskuun Dunajec-joella houkuttelee luonnonystäviä Slovakiaan riittävät syyksi Slovakiassa vierailemiseen. Historiasta kiinnostuneiden kannattaa vierailla maan pääkaupungissa ja edellä mainitussa kahdessa historiallisessa kaupungissa. Slovakiasta löytyy noin 180 linnaa ja rauniota. Idässä sijaitseva Spissky hrad on linnoista ehdottomasti kaunein. Koillis-Slovakiasta löytyy 1800-luvulta peräisin olevia vanhoja puukirkkoja. Slovakia on nuori valtio, joka on ollut olemassa vasta 15 vuotta. Yhä suurempi matkailijamäärä löytää nykyään tiensä Slovakiaan.

Historia

Slaavilaisheimot asuivat nykyään Slovakiana tunnetulla alueella jo 400-luvulla. Vuonna 833 Määrin prinssi valtasi Nitran kaupungin. Kaupunki sijaitsee 85 kilometriä nykyisestä Bratislavasta itään. Tällä tavalla perustettiin Suur-Määrin valtakunta. Valtakuntaan kuului nykyisen Slovakian keski- ja länsiosa, koko Tšekin tasavalta ja osia Puolasta, Unkarista ja Saksasta. Kristinusko levisi alueelle 1800-luvun puolivälin jälkeen, ja koko valtakunta kääntyi tähän uskontoon.

Määrien valtakunta oli olemassa vain vähän aikaa. Valtakunta hajosi vuonna 907, ja jo vuoteen 1018 mennessä Unkari oli ottanut koko alueen haltuunsa. Seuraavat 900 vuotta olivat suhteellisen rauhallista aikaa suurimmalle osalle Slovakiaa. Itäinen Spisin alue kuului Puolalle vuodesta 1412 vuoteen 1772. Unkarilaiset kaivoivat hopeaa, kuparia ja kultaa. Samoihin aikoihin alettiin myydä myös meripihkaa, villaa ja kultaa. Vanha Banska Stiavnican kaupunki sijaitsee 170 kilometriä Bratislavasta itään. Vanhin kirjallinen maininta tästä kaupungista on vuodelta 1156. Banska Stiavnica tunnettiin 1200-luvulla tärkeänä hopea- ja kultakaupunkina. Nykyään kaupungin vanha keskusta on listattu Unescon maailmanperintölistalle.

Turkkilaiset hyökkäsivät Unkariin 1500-luvulla. Pääkaupunki siirtyi Budasta Bratislavaan. Itävalta-Unkari perustettiin vuonna 1867, ja unkarialaiset toivat oman kulttuurinsa Slovakiaan. Kouluissa opetettiin ainoastaan unkarin kieltä. Tästä seurasi se, että slovakialaisten ja tšekkien suhde lähentyi. Koska tšekit olivat samaan aikaan Itävallan vallassa, oli kummallakin maalla sama tilanne. Slovakiasta tuli osa Tšekkoslovakiaa Itävalta-Unkarin hajottua ensimmäisessä maailmansodassa.

Valtio hajosi osiin kuitenkin vuonna 1939. Münchenin rauhansopimuksessa valtio pakotettiin luovuttamaan osia, ja Slovakia päätti julistautua itsenäiseksi valtioksi. Unkari näki kuitenkin tilaisuutensa tulleen, ja valtasi osia heikentyneestä Slovakiasta.

Toisessa maailmansodassa Slovakia oli Hitlerin puolella. Maan johdossa oli tällöin Josef Tiso. Vuonna 1944 Slovakian kansa kapinoi fasistista Tisoa vastaan. Slovakit ovat yhä tänäpäivänä ylpeitä toteuttamastaan vastarinnasta. Saksalaiset mursivat kapinan kuukaudessa.

Sodan jälkeen Tšekkoslovakiasta tuli uudestaan yhtenäinen valtio. Valtiosta piti tulla liittovaltio, mutta neuvostojoukot miehittivät alueen vuonna 1948. Valta keskitettiin Prahaan. Slovakit tunsivat tšekkien syrjivän heitä. Tämä tunne johti 'Prahan kevät' -nimiseen ajanjaksoon, jota kesti vuoden 1968 tammikuusta elokuuhun. Tšekkoslovakian poliittinen johtaja Alexander Dubcek tähtäsi maltillisempaan poliittiseen linjaan kommunistisessa valtiossa. Hänen aikomuksensa oli maan demokratisoituminen. Muutosten myötä slovakit saivat teoriassa yhtäläiset oikeudet tšekkien kanssa. Valta pysyi kuitenkin Prahassa. Neuvostoliitto pelkäsi kuitenkin sitä, että muutokset Tšekkoslovakian poliittisessa miljöössä aiheuttaisi vaatimuksia myös muissa Varsovan liittoon kuuluvissa maissa. Tämän seurauksena Neuvostoliiton kommunistinen johtaja Leonid Brezhnev päätti lopettaa uudistukset. Vuoden 1968 elokuussa alkoi 'operaatio Tonava', jossa Neuvostoliitto hyökkäsi Tšekkoslovakiaan.

Kaikki uudistukset olivat tekemättä. Ihmisten keskuudessa vallitsi levottomuuden ja tyytymättömyyden tunne. Kommunismi romahti vuonna 1989 alkaneessa väkivallattomassa 'Samettivallankumouksessa'. Tämä johti slovakialaisen nationalismin uudelleensyntyyn. Vuonna 1992 Slovakian parlamentti hylkäsi sopimuksen, jossa haluttiin jatkaa Tšekkoslovakian tasavallan olemassaoloa. Slovakit halusivat itsenäisyyttä, ja saivatkin sen vuonna 1993.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Slovakian väkiluku on noin 5,5 miljoonaa. Noin kymmenen prosenttia väestöstä on syntyperältään unkarilaisia. Unkarilaisten ryhmä asuu pääasiassa maan kaakkoisosassa. Tšekkejä asuu Slovakiassa vain alle prosentti. Slovakiassa asuu myös romaneja, mutta heidän lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa.

Slovakit ovat erittäin ystävällisiä, vaikka he saattavatkin aluksi tuntua huonotuulisilta. Maaseudulla asuvat slovakit haalivat vanhoja perinteitä. Vieraat toivotetaan tervetulleiksi yleensä lasillisella slivovicaa, joka on vahvaa luumulikööriä. Ulkokengät jätetään eteiseen, ja niiden tilalle vaihdetaan yleensä aamutossut, sandaalit tai muut sisäjalkineet. Joissakin kylissä pukeudutaan yhä kirkasvärisiin kansallispukuihin.

Suuri enemmistö slovakeista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkokuntaan. Tämän lisäksi maassa on myös paljon luterilaisia. Uskonto on tärkeä osa slovakkien jokapäiväistä elämää. Maan itäosissa on myös kreikkalaiskatolisia ja ortodokseja.

Slovakiassa puhuttava kieli muistuttaa paljon tšekkien kieltä. Kummatkin kielet ovat länsislaavilaisia kieliä. Monet nuoremmat slovakit puhuvat myös englantia. Monet slovakit puhuvat myös saksaa. Vanhemmat slovakit eivät kuitenkaan aina arvosta saksan kieltä, sillä he vetoavat maan yhteiseen historiaan Saksan kanssa. Slovakit arvostavat sitä, jos turistit yrittävät puhua heidän kieltään.

Politiikka

Slovakia on ollut parlamentaarinen tasavalta vuodesta 1993 lähtien. Valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kansanäänestyksellä viideksi vuodeksi. Ivan Gasparovic on toiminut Slovakian presidenttinä vuodesta 2004 lähtien. Presidentti nimittää myös ministerit.

Slovakia liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Tämän lisäksi maa kuuluu YK:hon ja Natoon.

Talous

Slovakian talous on ollut huonossa tilanteessa kommunismin kaaduttua vuonna 1993. Työttömyysaste on myös erittäin korkea. Yli yksi kolmasosa Slovakiasta on maanviljelysmaata. Maatalous on taloudellisesti hyvin tärkeä sektori. Tämän lisäksi Slovakiassa tuotetaan terästä, keramiikkaa ja tekstiilejä. Slovakian talous on riippuvainen Saksan, Tšekin tasavallan, Venäjän ja Italian kanssa käydystä kaupankännistä. Slovakian rahayksikkö on yhä edelleen Slovakian kruunu. Euro otetaan käyttöön tammikuussa 2009.

Maantiede ja Ilmasto

Melkein 50 000 neliökilometrin kokoinen Slovakia sijaitsee Euroopan sydämessä Puolan, Ukrainan, Unkarin, Itävallan ja Tšekin tasavallan ympäröimänä. Tonava muodostaa luonnollisen rajan tämän pitkulaisen maan ja Unkarin välille. Vehreät niityt peittävät kukkuloita aina Tonavalta Karpaattien vuoriston juureen. Tämä alue soveltuu erittäin hyvin maanviljelyyn. Slovakian kuivin, kuumin ja aurinkoisin alue sijaitsee Bratislavan itäpuolella Tonavan varrella. Slovakian pisin joki saa alkunsa pohjoisessa sijaitsevilta Tatravuorilta, ja se yhtyy Tonavaan. Tämä joki on nimeltään Vah.

Vähän alle puolet maan pinta-alasta on metsää. Keski-Slovakiassa sijaitsee korkeat Tatravuoret eli Vysoké Tatry. Korkein huippu kohoaa 2654 metriin, ja sen nimi on Gerlachovsky stit. Tatravuoristo on yksi Slovakian tunnetuimmista nähtävyyksistä. Vaeltajien on mahdollista nauttia vuorilla upeista näköaloista. Metsien keskeltä ja kallioiden takaa ilmestyy välillä satumaisia pieniä vuoristojärviä. Järviä pidetään Tatravuorten silminä.

Etelä-Slovakiassa on liuskakivivuoria, joiden luolat ovat kuluneet 'syöpyneet' vuosisatojen saatossa. Slovensky raj'n kansallispuisto tarjoaa vierailijoilleen mahdollisuuden nähdä rotkoissa, niityillä ja Hornad-joella esiintyviä eläimiä ja kasveja. Kansallispuistossa maan korkeus merenpinnasta vaihtelee 500 ja 1700 metrin välillä. Rotkoissa ja ylätasangoilla saattaa törmätä pienempiin ja suurempiinkin vesiputouksiin.

Slovakia on kaikissa ilmansuunnissa muiden maiden ympäröimä, ja sen takia siellä vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia. Talvisin vuorilla olevat vesiputoukset jäätyvät ja vaelluspolut peittyvät lumella. Vuorilla saattaa olla lunta pitkälle kevääseen saakka. Heinä- ja elokuu ovat vuoden lämpimimmät kuukaudet. Kuuminta on Tonavan alangolla.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Slovakialaisilla moottoriteillä ajettaessa korkein sallittu ajonopeus on 130 km/h. Taajama-alueilla pitää ajaa 40 km/h tai 60 km/h. Taajama-alueiden ulkopuolella voi ajaa 90 km/h. Moottoriteillä ajamiseen vaaditaan vihreä tunnuslippu. Tunnuksia myydään raja-asemilla, bensa-asemilla ja 'Satur'-toimistoissa.

Maan tärkein rautatieyhteys kulkee Bratislavasta lännessä sijaitsevaan Kosiceen. Bratislavasta pääsee junalla moneen eurooppalaiseen kaupunkiin. Slovakialaiset junat ovat nopeita ja junaliput halpoja.

Eri kaupunkien väliset matkat kannattaa matkustaa mieluimmin junalla kuin bussilla. Bussit ovat hitaita ja epämukavampia. Lisäksi junat kulkevat useammin. Paikallisbussit ja raitiovaunut liikennöivät yleensä 04.30-23.30 välisenä aikana.

Prahan lentokentältä tehdään useita lentoja päivittäin. Bratislavan lentokentältä ei lennetä moneenkaan eurooppalaiseen kaupunkiin, sillä Wienin lentokenttä sijaitsee vain 60 kilometrin päässä Bratislavasta. Bratislavan lentokenttä sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä pääkaupungista.

Ruoka ja Juoma

Slovakit syövät illallista yleensä kello kuuden ja yhdeksän välillä. Yksi maan erikoisuuksista on valkosipulikeitto (cesnaková pievka). Toinen tyypillinen slovakialainen ruoka on bryndzové halusky: lampaanjuustossa paistettuja taikinakokkareita ja pekonia. Slovakialainen juusto on myös paikallinen herkku. Tämän lisäksi Slovakiassa syödään perinteistä gulassia sekä useita eri kalaruokia kuten taimenta ja karppia.

Etelä-Slovakiassa ja Bratislavan pohjoispuolella sijaitsevalla Modran alueella on jonkin verran viinituotantoa. Yleisesti ottaen slovakialainen viini on erittäin hyvää. Naapureidensa tšekkien tapaan myös slovakit osaavat valmistaa erinomaista olutta tai pivoa. Vahvan liköörin ystävillä on mahdollisuus maistaa monia sellaisia Slovakiassa. Yrttilikööreistä pitävien kannattaa maistaa demänovkaa tai horecia. Perinteinen luumubrandy slivovica on slovakialainen juoma. Borovicka on samantyylinen huoma, mutta se valmistetaan katajasta.

Aikavyöhyke

Slovakian aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1. Maaliskuun lopulla kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Tällöin siirrytään niin sanottuun kesäaikaan. Lokakuussa siirrytään takaisin 'talviaikaan'.

Majoitus

Slovakiassa hotellit arvostellaan kansainvälisesti tunnetulla tähtijärjestelmällä. Tähtiä on yhdestä viiteen. Bratislavan hotellien hinnat ovat muihin kaupunkeihin verrattaessa korkeammat.

Hostellit ovat avoinna yleensä heinä- ja elokuun ajan. Hostellit ovat yleensä melko vaatimattomia, ja ne ovat tarkoitettu pääasiassa reppumatkailijoille, jotka haluavat vain tyynyn päänsä alle. Vaeltajat käyttävät usein hostelleja. Matkatoimistoista saa lisätietoa hostelleista.

Leirintäalueet ovat avoinna yleensä toukokuusta syyskuuhun. Leirintäalueilla on mahdollisuus vuokrata myös pieniä mökkejä.

Yksityisten kaupungissa tai maaseudulla vuokraamia huoneita etsivien kannattaa etsiä kylttejä, joissa lukee privát tai Zimmer frei. Huoneita voi vuokrata myös matkailun edistämiskeskuksista ja matkatoimistoista. Kaupunkien ulkopuolella eli turistialueilla palvelu on laajempialaista.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Slovakiasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: