Maksuton numero:
0800-145 701
Autohuur Denemarken Car rental Denmark Mietwagen Dänemark Autohuur Denemarken Biluthyrning Danmark Location de voitures Danemark Alquiler de coches Dinamarca Autonoleggio Danimarca Billeje Danmark Bilutleie Danmark Autovuokraamo Tanska Aluguer de carros Dinamarca Wypożyczalnia samochodów Dania Autovermietung Dänemark Mietauto Dänemark
Autovuokraamo Tanska

Autovuokraamo Tanska

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Tanska.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Tietoa maasta Tanska

Autonvuokraus Tanska
Autonvuokraus Tanska

Johdanto

Tanskassa on paljon saaria, ja se on suurimmaksi osaksi merten ympäröimä. Tämä tarkoittaa sitä, että Tanskassa voi nauttia ihastuttavista venereissuista ja maukkaista kalaruuista. Kulttuurin ystävät voivat vierailla linnoissa, kartanoissa ja museoissa. Myös viikinkien ajalta peräisin olevia jäännöksiä ovat nähtävissä. Tanska on sopiva lomakohde perheille, joilla on pieniä lapsia. Kenenkään Tanskassa vierailevan ei tulisi unohtaa Legolandia, joka kuuluisa nähtävyys. Lisäksi Tanskassa on paljon kauniita ja suuria hiekkarantoja.  

Historia

Norjan ja Ruotsin tapaan myös Tanska oli viikinkien asuttamana 800-luvulta 1000-luvulle. Viikingit tunnettiin muita Euroopan maita ryöstelevänä kansana. 900-luvun lopulla Tanskan kuningas valloitti lopulta Ruotsin. Tanskan kuningaskunta oli erittäin tärkeä ja kuninkaalla oli paljon valtaa. 1200-luvulla maan aatelisto päätti vähentää kuninkaan valtaa, ja kuningas Erik V pakotettiin allekirjoittamaan säännös (jota pidettiin maan ensimmäisenä perustuslakina).

Vuonna 1937 Tanska, Ruotsi ja Norja yhdistyivät yhdeksi monarkiaksi; Kalmarin unioniksi. Unionin perusti tanskalainen kuningatar Margareta. Ruotsalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet Tanskaan keskittynyttä valtaa, ja se johti unionin hajaantumiseen vuonna 1532. Norja kuitenkin pysyi osana Tanskaa. Vuonna 1536 Christian III hyväksyi luterilaisuuden Tanskan valtionuskonnoksi.  

Kalmarin unionista lähtien Tanska oli jatkuvasti sodassa Ruotsin kanssa. Ruotsalaiset olivat vahvempia maan päällä ja tanskalaiset taas merellä käydyissä taisteluissa. Sekä Ruotsi että Tanska onnistuivat valtaamaan suuria alueita. 1700-luvulla Tanska ajautui vaikeuksiin myös muiden Euroopan maiden kanssa. Englantilainen laivasto oli vaarallinen, ja Venäjä valitsi Englannnin puolen. Tanska pakotettiin yhteistyöhön Napoleonin aikaisen Ranskan kanssa. Napoleonin lyömisen jälkeen Tanskaa rangaistiin rankasti Ranskan puolustamisesta, ja maa joutui luovuttamaan Norjan Ruotsille.

Tanska ei ollut enää mahtimaa, ja myöhemmin sen piti luopua myös siirtomaistaan. Vuonna 1839 Christian VIII oli Tanskan kuningas. Vaikka kuningas halusi itselleen absoluuttisen vallan, kansalaiset olivat yhä enemmän monarkiaa vastaan. Christian päätti muuttaa perustuslakia niin että Tanskasta tulisi vähitellen parlamentaarinen demokratia. Frederik VIII jopa lakkautti absoluuttiisen monarkian vuonna 1848, jonka jälkeen sodittiin useaan otteeseen siitä, kuka hallitsi osaksi tanskalaista, osaksi saksalaista Schleswig-Holsteinin aluetta. Tanskalaiset hävisivät toisen Schleswigin sodan, ja joutui luovuttamaan alueen saksalaisille.  

Ensimmäisen maailmansodan aikana Tanska pysyi puolueettomana. Toisessa maailmansodassa Tanska yritti toistamiseen pysyä puolueettomana, mutta Saksa miehitti sen vuonna 1940. Toisen maailmansodan jälkeen Tanskasta tuli osa Yhdistyneitä kansakuntia. Vuonna 1973 Tanska liittyi Euroopan unioniin. Jäsenyydestä huolimatta maalla on mutkikas suhde EU:n kanssa. Muiden maiden hyväksyessä valuutakseen euron, Tanska päätti toisin. 

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Tanskassa on noin 5.5 miljoonaa asukasta, joista 85% asuu kaupungeissa tai niiden ympärillä. Loppuosa asuu tanskalaisilla saarilla, Jyllannin niemimaalla ja Grönlannissa sekä Färsaarilla. Keskimääräinen asukastiheys on 126 ihmistä per kuutiokilometri. Ulkomaalaisten prosenttiosuus on Tanskassa pieni, suurin osa maahanmuuttajista on saksalaisia ja skandinaaveja. 

Suurin osa ihmisistä puhuu tanskaa, ja siitä on olemassa useita murteita. Grönlannissa ja Färsaarilla on omat kielet (grönlannin kieli ja fääri). Etelä-Jyllannissa ihmiset puhuvat myös saksaa. Tanskankieli on sukua muille skandinaavisille kielille. Monet tanskalaiset puhuvat englantia ja saksaa yhtä hyvin kuin tanskaa. 

Tanskan valtionkirkko on evankelisluterilainen kirkko. Noin 85% ihmisistä kuuluu tähän uskontokuntaan. Muita Tanskassa esiintyviä uskontokuntia ovat roomalaiskatolliset, protestantit, juutalaiset ja muslimit. Tämän päivän modernissa tanskalaisessa yhteiskunnassa uskonnolla ei ole enää keskeinen asema.

Tanskassa muistetaan paljon aikaa, joilloin viikingit hallitsivat maata. Tanskassa on useita museoita, joissa on esillä arkeologisia esineitä. Lisäksi tanskalainen muotoilu on tunnettua kaikkialla maailmassa. Tanskalaiselle muotoilulle on tyypillistä yksinkertaiset linjat ja yksityiskohtien vähäisyys. Teatterin ystävät viihtyvät parhaiten Kööpenhaminassa. Legolandin teemapuisto (Billundssa sijaitseva kokonaan legoista rakennettu pienoismaailma) on hyvin tunnettu turistinähtävyys. Monet turistit myös vierailevat Hans Christian Andersenin patsaan luona. Kirjailija on tunnettu kauniista saduistaan ja kertomuksistaan joka puolella maailmaa.

Poliittinen tilanne

Tanska on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia, ja sen hallitsia on kuningatar Margareeta II. Kuningattaren valta on rajoitettu. Tanskan eduskunta (Folketing) säätää lait yhteistyönä kuningattaren kanssa. Eduskunta koostuu 179 jäsenestä. Eduskunnan 40 paikkaa luovutetaan puolueille, jotka eivät onnistu tavoittamaan vaalikynnystä. Grönlannilla ja Färsaarilla on kaksi paikkaa. Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja jokaisella yli 18-vuotiaalla tanskalaisella on äänioikeus. Myös kansanäänestyksiä on aika ajoittain. 

Kuningatar ja ministerit ovat vastuussa toimeenpanovallasta. Ministerit ovat vastuussa eduskunnalle. Nykyinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen on hallituksen puheenjohtaja. 

Tanskassa on useita poliittisia puolueita, joista yksikään ei ole ikinä saavuttanut absoluuttista vaaliäänien enemmistöä. Sosiaalidemokraattisella puolueella on ollut tärkeä osa vuodesta 1945 lähtien. Tällä hetkellä sosiaalidemokraatit johtavat oppositiossa olevia puolueita. Liberaalit, konservatiivit ja Tanskan kansanpuolue saivat viime äänestyksessä äänienemmistön ja muodostivat yhdessä koalition.

Tanskassa on 275 kuntaa, jotka on jaettu 14 lääniin. Kuten eduskuntavaalit myös kunnallis- ja maakuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajat.     

Talous

Alkujaan monet tanskalaiset elivät maanviljelyllä. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuus kasvoi, ja nykyään maataloudella on vain 5% osuus bruttokansantuotteesta. Tärkeitä maatalouden tuottamia tuotteita ovat sokeri, perunat ja nauriit. Maataloustuotteita viedään paljon muihin EU-maihin.

Maataloustuotteiden lisäksi Tanska vie ulkomaille myös paljon kalaa. Tanskalainen kalateollisuus on laaja. Muita vientituotteita ovat elintarvikkeet, kemiantuotteet, koneet ja metalli. Tanskalla on ulkomaanvientiä EU-maihin (ennen kaikkea Saksaan ja Ruotsiin) ja Yhdysvaltoihin. Toisaalta Tanska maahantuo ajoneuvoja, polttoainetta ja koneita. Tanskalle tärkeitä maahantuojamaat ovat Saksa, Ruotsi ja Norja.

Tanskan talous on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2003 Tanska oli yksi kymmenestä maailman rikkaimmista maista. Tanska ei ole omaksunut euroa valuutakseen, vaan on päättänyt pitää Tanskan kruunun (DKK). Tanskan hintataso on noin 10% Alankomaiden hintatasoa korkeampi. 

Maantiede ja Ilmasto

Tanska on pinta-alaltaan ( yli 43 000km2) Skandinaavian pienin maa. Tanska sijaitsee Saksan pohjoispuolella ja koostuu kahdesta aluuesta: Jyllannin niemimaasta ja Själlannin saaresta. Jyllanti kattaa suurimman osan Tanskasta, ja se yhdistää maan Euroopan mannermaahan. Tanskan suurin saari on Själlanti, ja saarella sijaitsee valtion pääkaupunki Kööpenhamina. Grönlanti ja Färsaaret ovat osa Tanskan kuningaskuntaa, ja ne ovat täysin itsehallinnollisia.

Tanskassa on runsaasti vettä. Maan rannikkoviivan kokonaispituus on 7 300 km, mikä johtuu suureksi osaksi siitä, että Tanskassa on paljon saaria (yli 400!). Tanskan rannikko koostuu hiekkarannoista, dyyneistä ja matalista hiekkamaista. Tanskan rannikkoa huuhtelee monta merta: Skagerrak (pohjoisessa), Pohjanmeri (lännessä), Kattegat, Sont ja Itämeri (idässä). Tanskalla on maaraja ainoastaan Saksan kanssa, ja sitäkin vain 67 kilometriä.

Tanskassa vallitsee vaihteleva meri-ilmasto. Länsituulien ansiosta ilmasto on lauhkea. Pohjanmeren lämpötilalla on vaikutus ilmastoon, minkä johdosta talvet saattavat olla kylmiä ja kesät lauhkeita sekä aurinkoisia. Vuoden kylmin kuukausi on helmikuu, jolloin lämpötila laskee jäätymispisteen alapuolelle. Heinäkuu on lämpöisin kuukausi, joilloin keskilämpötila on noin 17 celsiusastetta. Touko- ja kesäkuu ovat vähäsateisimpia kuukausia. Elo-, syys- ja lokakuussa taas sataa eniten. Jyllannin niemimaalla on maan pienin sademäärä.  

Liikenne ja Infrastruktuuri

Tanskasta ja Tanskaan on mahdollista matkustaa monella eri tavalla. Autolla Tanskaan pääsee nopeimmin Bremenin ja Hampurin (Saksa) kautta. Kööpenhaminaan voi matkustaa junalla monista eri Euroopan kaupungeista; kuten Pariisista ja Amsterdamista. Lisäksi Tanskaan kulkee busseja. 

Tanskassa on paljon vettä, ja sen vuoksi maa tarvitsee erilaisen infrastruktuurin. Monet sillat yhdistävät Tanskan muihin Euroopan maihin. Maan pisin silta yhdistää Falsterin ja Seelannin. Funen- ja Seelannin saaren välillä kulkee 20 kilometriä pitkä silta-tunneliyhteys. Tanskasta on myös mahdollista matkustaa lautalla Saksaan, Ruotsiin, Norjaan ja Kööpenhaminaan, Aarhusiin, Aalborgiin, Fredericiaan ja Esbjergiin

Monet turistit saapuvat Tanskaan lentäen. Maan kaksi tärkeimpää lentokenttää ovat Kastrup (Kääpenhaminan lentokenttä) ja Billundin lentokenttä (Jyllanti).  Kööpenhaminasta on lentoja useille kotimaankentille, kuten Esbjergin lentokentälle, Aalborgin lentokentälle, Aarhusin lentokentälle, Odensen lentokentälle ja Ronneen. Maersk Air ja SAS (Scandinavian Airlines) ovat tanskalaisia lentoyhtiöitä.

Rautatiet ovat suureksi osaksi valtion käsissä. Rautieverkoston kokonaispituus on noin 2 644 kilometriä. Julkinen liikenne on hyvä, ja usein jopa pyörän voi viedä sisälle junaan. Tanskan tietverkosto kattaa 72 2527 kilometriä, ja ainoastaa osa teistä on moottoriteitä (noin 1660 km). Tällä hetkellä infrastruktuuriin ohjataan paljon huomiota.

Aikavyöhykkeet

Tanskan aikavyöhyke on GMT +1, joka on Keski-Euroopan aika (CET). Kesäaika kestää huhtikuusta lokakuuhun. Kesäaikaan siirryttäessä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin.

Ruoka ja Juoma

Tanskalainen ruoka on terveellistä ja maukasta. Veden runsauden ansiosta Tanskassa on paljon kalaravintoloita. Yksi Tanskan erikoisuuksista on silakka, ja se tarjoillaan monella eri tapaa (savustettuna, marinoituna, kastikkeen kera yms). Tyypillinen tanskalainen herkku on 'smorrebrod' (sämpylät). Wienerbrod on hyvin tunnettu tanskalainen voitaikinasta, manteleista ja kanelista valmistettu kakku. Toinen erikoisuus on tanskalainen 'koldt bord' (kylmä buffetti), joka koostuu sekä lämpimistä että kylmistä ruuista. Kaupungin kaduilla olevissa kojuissa myydään pieniä punaisia makkaroita, jotka ovat hyvin suosittuja tanskalaisten keskuudessa.

Monet tanskalaiset juovat silakoiden kanssa 'Akvavitia', joka on erittäin kylmänä nautittava ginin kaltainen juoma. Monet alkoholijuomat ovat kohtuullisen kalliita korkeiden verojen takia. Olut ja viini maksaa suunnilleen saman verran kuin yleensä Euroopassa. Carlsberg -olut valmistetaan Tanskassa. Kraanaveden juomista ei suositella, joten on parempi ostaa mineraalivesipulloja.

Majoitus

Turismisektorin kasvun ansiosta Tanskasta löytyy monia eri tyyppisiä majoitusvaihtoehtoja. Erihintaisia ja -laatuisia hotelleja on kaikkialla. Erityisesti Kööpenhaminassa on lukuisia hotelleja. Jyllannissa tarjolla on paljon lomamökkejä. Myös halvempia vaihtoehtoja löytyy, sillä Tanskassa on riittävästi hostelleja ja leirintäalueita. Telttailuun tarvitaan Tanskassa voimassaoleva retkeilypassi, jonka voi ostaa leirintäalueilta ympäri maata.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Tanskasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: