Maksuton numero:
☎ +49 89 244473 702 (International)
Autohuur Oostenrijk Car rental Austria Mietwagen Österreich Autohuur Oostenrijk Biluthyrning Österrike Location de voitures Autriche Alquiler de coches Austria Autonoleggio Austria Billeje Østrig Bilutleie Østerrike Autovuokraamo Itävalta Aluguer de carros Áustria Wypożyczalnia samochodów Austria Autovermietung Österreich Mietauto Österreich
Autovuokraamo Itävalta

Autovuokraamo Itävalta

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Itävalta.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
 
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Itävalta - kaupungit

EasyTerra Autovuokraamo Itävalta vertailee autovuokraamojen hintoja seuraavissa kaupungeissa:

Tietoa maasta Itävalta

Autonvuokraus Itävalta
Autonvuokraus Itävalta

Johdanto

Itävalta on suosittu lomakohde sekä kesällä että talvella. Maan monet vuoret tarjoavat mahdollisuuden täydellisen ja ainutlaatuisen talviloman viettoon. Kesällä on mahdollisuus nauttia upeista kävelyretkistä Alpeilla. Wien on kaunis kaupunki, jolla on rikas kulttuuri. Kaupunki tarjoaa museoita, teattereita, festivaaleja, kuvataidetta, konsertteja ja kansanperinnettä. Itävalta ottaa erittäin hyvin huomioon maassa vuosittain vierailevan matkailijamäärän. Kaikkialta löytyy laadukkaita majoituspaikkoja ja ravintoloita.

Historia

Itävalta on ollut useiden eri kansanryhmien asuttama. Kymmenennelle vuosisadalle asti siellä oli asunut roomalaisia, hunneja, lombardeja, ostrogootteja, bavaareja ja frankkeja. Seuraavat kolme sataa vuotta maata hallitsivat Babenbergerit. Viimeinen Babenberger kuoli vuonna 1246, ja sen jälkeen alueella käytiin taisteluita vuosisatojen ajan.

Vuonna 1278 Saksan kuningas Rudolf Habsburgilainen löysi keinon päästä Itävallan hallitsijaksi. Habsburgin suku hallitsi maata vuoteen 1806 asti. Tämä aikakausi oli Itävallalle erinomaista aikaa. Strategisten avioliittojen ja valloitusten ansiosta Habsburgit hallitsivat suurta osaa Eurooppaa.

Napoleon oli voimakas vastustaja. Napoleon pakotti Itävallan liittolaisekseen Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa vastaan käydyssä sodassa. Napoleon hävisi taistelunsa vuonna 1813, ja Eurooppa jaettiin taas osiin vuonna 1815. Nyt Itävalta sai hallittavakseen suuren osan Italiaa ja Keski-Eurooppaa.

Vuonna 1848 Wienissä, Prahassa, Milanossa ja Unkarissa alkoi vallankumous. Hallitsijaksi nousi Keisari Frans Joosef I. Hallintokauden aikana Itävalta hävisi Preussi-Itävallan sodan. Preussi hallitsi Saksan osavaltioita. Itävalta halusi kuitenkin enemmän vaikutusvaltaa, ja keisarikunta vaihtui Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi vuonna 1867. Unkari säilytti itsenäisyytensä suuressa määrin, ja sitä yhdisti Itävallan kanssa ainoastaan valtionpäämies.

Kaksoismonarkia päättyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Itävalta-Unkari jaettiin lukuisiin itsenäisiin osavaltioihin (kuten Tšekkoslovakia, Unkari ja Jugoslavia). Vuonna 1918 Itävallasta tuli tasavalta. Itävalta oli pieni köyhä maa, ja se halusi liittyä Saksaan. Versailles'n rauhansopimus kielsi kuitenkin liittymisen.

Hitler hyökkäsi Itävaltaan vuonna 1938, ja tämä sai aikaan sen, että natsien Seyss-Inquartista tuli Itävallan keisarillinen kansleri. Tämä oli Itävallalle toisen maailmansodan alku. Hitlerin kukistumisen jälkeen Itävalta oli pitkään liittoutuneiden vallassa. Vasta vuonna 1955 Itävallasta tuli itsenäinen maa. Itävalta lupautui pitäytymään neutraalina puskurivyöhykkeenä. Samana vuonna Itävallasta tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsen.

Vuosina 1970-1982 Itävallan liittokanslerina toimi sosialisti Bruno Kreisky. Kiistanalaisesta sotamenneisyydestään huolimatta Kurt Waldheim voitti presidentinvaalit vuonna 1986. Waldheim pysyi maan presidenttinä vuoteen 1992 saakka vaikka Yhdysvallat vastustikin asiaa kiivaasti. Waldheimin seuraaja oli  Thomas Klestil. Vuonna 1995 Itävallasta tuli Euroopan unionin jäsen.

Seuraavien vuosien aikana oikeistolainen vapauspuolue (FPÖ) kasvoi Jörg Haiderin johdolla. Vaikka Haider suhtautui usein Hitlerin kansallissosialismi-aatteeseen positiivisesti, saavutti vapauspuolue useita kertoja suuren vaalivoiton. Kansainvälisesti tähän suhtauduttiin raivokkaasti. EU-jäsenmaat vähensivät diplomaattisuhteitaan ja sopimuksia purettiin. Haider syrjäytettiin puheenjohtajuudestaan vasta vuonna 2000. Vuonna 2004 sosialistisesta Heinz Fischeristä tuli maan uusi presidentti. Fischer oli maan ensimmäinen sosialistinen valtionpäämies 18-vuoteen.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Itävallassa on noin 18 miljoonaa asukasta. Yli puolet asukkaista asuu suurissa kaupungeissa tai niiden ympäristössä. Maan pääkaupungissa Wienissä asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suurin osa maan asukkaista on saksaa puhuvia itävaltalaisia. Lisäksi Itävallassa asuu kroatialaisia, slovenialaisia ja unkarilaisia.

Noin 80% maan asukkaista on roomalaiskatolilaisia. Pieni osa Itävallan asukkaista on protestantteja (5%) tai ateisteja (8%). Loput asukkaista ovat juutalaisia tai islaminuskoisia.

Enemmistö väestöstä (noin 97%) puhuu saksaa. Saksa onkin maan virallinen kieli. Itävallan vähemmistöt (kuten unkarilaiset, tšekit ja sloveenit) puhuvat usein omaa kieltään.

Itävalta on kulttuuriperinnöltään erittäin rikas maa. Maa tunnetaan sen arkkitehtuurista ja klassisesta musiikista. Wien ei ole ainoastaan tunnettu barokkikaupunki vaan se on ollut 1700-luvulta lähtien myös musiikin ja kirjallisuuden kulttuurillinen keskus. Monet kuuluisat säveltäjät olivat itävaltalaisia, kuten Mozart, Strauss, Schubert ja Haydn. Myös wienervalssi on maailmankuulu paritanssi. Tätä paritanssia hallitsi Straussin perhe.

Itävaltalaiset ovat ylpeitä perinteistään, ja siksi ihmiset tanssivat valssia erilaisissa tilaisuuksissa. Klassisen musiikin lisäksi itävaltalainen kulttuuri on tunnettu monista museoista, luostareista, konserteista ja festivaaleista. Maa tarjoaa erinomaiset talviurheilumahdollisuudet. Itävaltalaisten suosikkiurheilulajit ovatkin laskettelu, hiihto, luistelu ja curling. Monet itävaltalaiset pitävät myös jalkapallosta.

Politiikka

Itävalta on tasavalta, jossa on yhdeksän osavaltiota (Bundesländer). Itävallan valtionpäämies on presidentti ja hallitusmuoto parlamentaarinen demokratia. Presidentti on liittotasavallan päämies, ja hänet valitaan suoraan kuudeksi vuodeksi. Presidentti nimittää liittokanslerin. Itävallan tämänhetkinen presidentti on Heinz Fischer (vuodesta 2004). Ministerit muodostavat hallituksen, ja hallitus on taas vastaa parlamentille. Itävallan pääministeri on Alfred Gusenbauer (vuodesta 2007).

Parlamentti muodostuu kahdesta kamarista: Nationalratista ja Bundesratista. Nationalratilla on lainsäädäntövalta, ja siihen kuuluu 183 edustajaa. Edustajat valitaan kansanäänestyksellä neljän vuoden välein. Jokaisella yli 19-vuotiaalla itävaltalaisella on äänestysoikeus. Bundesrat koostuu 64 edustajasta, jotka valitsee yhdeksän eri osavaltion parlamentit.

Maan tärkeimmät puolueet ovat sosiaalidemokraattinen puolue (SPÖ) ja konservatiivinen kansanpuolue (ÖVP). Myös oikeistolainen vapauspuolue (FPÖ) on aina ollut tärkeässä asemassa. Jörg Haiderin johtama puolue kuitenkin hajotettiin vuonna 2005. Haider perusti uuden puolueen nimeltä Bündnis Zukunft Österreich (BZÖ). Tämä uusi puolue on Haiderin edellistä puoluetta laimeampi.

Talous

Itävalta on yksi Euroopan rikkaimmista maista. Markkinatalous on hyvin kehittynyt ja elintaso on korkea. Palveluteollisuuden osuus BKT:stä on suurin. Yli puolet Itävallan asukkaista työskentelee palvelualoilla. Noin 30% työikäisistä asukkaista työskentelee teollisuudenaloilla. Tärkeitä teollisuudenaloja ovat kone-, rauta- ja teräs-, tekstiili-, puutavara- ja elintarviketeollisuus. Myös maataloudella on suuri prosenttiosuus. Suurin osa maatalousalueista sijaitsee maan pohjois- ja koillisosassa. Tärkeitä maataloustuotteita ovat muun muassa peruna, sokerijuuri, viini, hedelmät, maitotuotteet, maissi ja jyvät.

Itävallan tärkeät kauppakumppanit ovat Saksa, Italia, Ranska, Japani, Yhdysvallat, Sveitsi, Alankomaat ja Iso-Britannia. Itävalta vie ulkomaille koneita ja laitteita, moottoriajoneuvoja, metallituotteita ja elintarvikkeita. Lisäksi rauta ja teräs, tekstiili, paperi ja kartonki ovat tärkeitä vientituotteita. Tärkeimmät tuontituotteet ovat kemianteollisuuden raaka-aineet sekä öljy (tuotteet).

Matkailusta on tullut Itävallalle tärkeä tulonlähde. Itävalta on suosittu lomakohde erityisesti talviurheilun ystävien keskuudessa. Kesällä itävaltalainen luonto houkuttelee vaeltajia ja vuoristokiipeilijöitä. Myös Wien on suosittu kaupunkimatkakohde.

Vuonna 2002 eurosta tuli Itävallan virallinen valuutta. Ennen tätä maksettiin Itävallan shillingeillä (ATS).

Maantiede ja Ilmasto

Itävalta sijaitsee Keski-Euroopassa, ja sillä on useita rajanaapureita: Saksa, Tšekin tasavalta ja Slovakia (pohjoisessa), Unkari (idässä), Italia ja Slovenia (etelässä) sekä Sveitsi ja Liechtenstein (lännessä). Suurin osa Itävallasta sijaitsee matalalla vuorijonolla tai korkeilla vuorilla: Alpeilla. Alpeille on tyypillistä valtavat vuorimassat, näyttävät jäätiköt ja kauniit laaksot. Vuoristoalueella on monia erittäin puhtaita järviä. Attersee on suurin Alppien järvistä. Maan korkein vuori on Grossglockner (melkein 3 800 metriä).

Itävallan itäosa on mäkistä ja tasaista aluetta. Myös Tonava virtaa tässä osassa Itävaltaa. Tonava on yhdessä sen sivujoen Inn:in kanssa maan tärkein joki. Inn-joen lisäksi myös Herberg, Enns ja Mur laskevat Tonavaan. Maan suurin järvi on Neusiedler (idässä).

Itävalta muodostuu yhdeksästä osavaltiosta (Bundesländer). Jokaisella osavaltiolla on oma pääkaupunki. Seuraavaksi yhdeksän osavaltiota ja niiden pääkaupungit: Wien (Wien), Stiermarken (Graz), Vorarlberg (Bregenz), Tiroli (Innsbruck), Salzburg (Salzburg), Carinthia (Klagenfurt), Ylä-Itävalta (Linz), Ala-Itävalta (Sankt Pölten) ja Burgenland (Eisenstadt). Wien sijaitsee Tonavan rannalla maan itäosassa.

Itävalta on melko pieni maa, mutta sen ilmasto on erittäin vaihteleva. Maan itäosassa vallitsee mannerilmasto. Eteläosassa vallitsee taas enemmän Välimeren ilmasto, jolle tyypillisiä ovat kuumat ja kuivat kesät. Maan länsiosassa sataa paljon. Alpeilla vallitsee tietysti vuoristoilmasto, jolloin päivä- ja yölämpötilojen ero on suuri. Myös talven ja kesän ero on suuri. Talvella sataa runsaasti lunta ja kesät ovat viileitä. Joillakin alueilla lämpötila ei nouse 10 asteen yläpuolelle.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Itävallassa on hyvin kehittynyt rautatie- ja maantieverkosto. Tieverkosto kattaa melkein 134 000 kilometriä. Autobahnvignet (tietullitarra) on pakollinen itävaltalaisilla moottoriteillä. Tarroja voi ostaa maan rajoilta. Talvisin monet vuoristotiet ovat suljettuja. Näillä vuoristoteillä ajettaessa pitää ottaa huomioon tien kaltevuus, ja pienemmälle vaihteelle on syytä vaihtaa ajoissa. Raskaimmilla ajoneuvoilla on etuajo-oikeus pienempiin ajoneuvoihin nähden.

Rautatieverkosto on yli 6 000 kilometriä pitkä. Vuoristoisille alueille ei pääse helposti junilla. Tärkeimpien kaupunkien välillä on sekä valtion että kansainvälisiä rautatieyhteyksiä. Itävallan suurin rautatieyhtiö on Österreichische Bundesbahnen (ÖBB). Bussiliikenteestä vastaavat hallituksen ja kuntien bussiyhtiöt sekä yksityiset yhtiöt. Melkein jokaiseen kylään pääsee bussilla.

Yksi Itävallan tärkeimmistä lentoasemista on Wienissä sijaitseva Schwechatin lentokenttä. Muut tärkeät lentokentät ovat Grazin lentokenttä, Innsbruckin lentokenttä, Salzburgin lentokenttä, Klagenfurtin lentokenttä ja Linzin lentokenttä. Näiltä lentokentiltä lähtee sekä kotimaan- että ulkomaanlentoja. Valtion lentoyhtiö on Austrian Airlines. Kotimaanlennoista vastaa Tyrolean Airways.

Tonava on yksi Euroopan tärkeimmistä vesiteistä. Länsi- ja Itä-Euroopan välinen rahtiliikenne kulkee usein tätä jokea pitkin. Itävallan vesiteiden yhteispituus on noin 369 kilometriä.

Ruoka ja Juoma

Kaikilla Habsburgin monarkiaan joskus kuuluneilla mailla on ollut vaikutus itävaltalaiseen ruokakulttuuriin. Itävaltalaisella ruokalistalla on usein esimerkiksi unkarilaista gulassia, serbialaista papukeittoa tai italialaista riisiä. Wiener Schnitzel (wieninleike)on tunnetuin itävaltalainen liharuoka. Tyypillinen wieniläinen erikoisuus on Kaiserschmarren: tomusokerin ja luumuhillon kanssa tarjottavat pannukakkupalat. Lisäksi Itävalta tunnetaan monista herkullisista kakuista: Sacherkakku (suklaakakku), Linzin kakku (maustettu pähkinöillä ja hillolla) ja Malakoff-kakku (suklaakakku, jossa on rommia ja kermavaahtoa). Vuoristoalueilla on omia erikoisuuksia, kuten alppijuusto, kevätjuusto ja Tirolin pekoni.

Itävallan suosituin juoma on Wiener Kaffee. Juoma on sekoitus kahvia ja kaakaota. Itävaltalaiset rakastavat kahvia, ja kahvilajeja löytyy useita. Wienistä löytyy oikeita vanhanaikaisia kahviloita. Ennen vanhaan taiteilijat ja intellektuellit tapasivat näissä kahviloissa; nykyään niissä voi nauttia kupin erittäin hyvää itävaltalaista kahvia.

Majoitus

Itävallassa on paljon hotelleja, lomamökkejä ja vuokrattavia huoneistoja. Laskettelualueilla voi vuokrata mökkejä tai pieniä taloja. Lisäksi Itävallassa on riittävä määrä leirintäalueita, jotka sijaitsevat usein kauniissa ympäristössä. Itävallassa on myös Bed & Breakfast-majoituksia. Majoituspaikkojen laatu on yleensä hyvä, ja itävaltalaiset ihmiset ovat erittäin vieraanvaraisia.

Aikavyöhyke

Itävallan aikavyöhyke on GMT +1. Kesäaika on huhtikuusta lokakuuhun; kelloa siirretään tunnilla eteenpäin.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Itävallasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: