Autonvuokraus Sveitsi

Johdanto

Sveitsi on melko pieni Euroopan keskellä sijaitseva valtio. Virallisesti Sveitsissä ei ole pääkaupunkia. Bern on ollut kuitenkin maan 'pääkaupunki' vuodesta 1848. Kaupungin keskustan arkkitehtuurilla on monumentaalinen arvo. Muita tunnettuja sveitsiläisiä kaupunkeja ovat Geneve, Zürich ja Basel.

Turistit saapuvat Sveitsiin yleensä nauttimaan sen kauniista luonnosta. Upeat Alpit ovat hyvin edustettuina Sveitsissä. Eicherin, Mönchin ja Jungfraun vuortenhuiput muodostavat yhdessä valokuvauksellisen maiseman, ja niistä puhutaan yleensä aina yhdessä. Vaeltajilla on mahdollisuus nauttia alppiniittyjen läpi kulkevien henkeäsalpaavien vuoristopolkujen lisäksi myös erittäin puhtaasta ilmasta. Sveitsiläiset kirkas- ja kylmävetiset järvet tekevät maisemista vielä henkeäsalpaavampia. Sveitsi on lisäksi suosittu talviurheilukohde. Joka vuosi tuhannet laskettelijat ja lumilautailijat löytävät tiensä Alppien lumisiin laskettelurinteisiin. Suosittuja laskettelupaikkoja ovat Davos, Sankt Moritz ja Zermatt. Sveitsi on hyvinvoiva, kaunis ja erityisesti talvella erittäin sosiaalinen maa.

Historia

Sveitsin liittotasavalta perustettiin vuonna 1291. Kolme metsäseutua Uri, Schwyz ja Unterwalden perustivat valaliiton, josta myöhemmin muodostui nykyinen Sveitsin liittotasavalta.

Nykyisen Churin kaupungin alueella oli asutusta jo kivikaudella. Osa löydetyistä muinaisjäänteistä on jopa yksitoista tuhatta vuotta vanhoja. Osa aarteista on taas ajalta 3800 eaa. Alueella on ollut jatkuvaa asutusta jo kauan sitten. Kivi-, kupari- ja pronssikausilla useat eri kansat tulivat ja menivät. Suurin osa muinaisista kansoista oli metsästäjä-kerääjiä.

Helveetiit, lepontit, sadunit ja raetiaanit löysivät tiensä vuorille, ja jäivät sinne asumaan. Noin vuonna 1500 eaa. keltit asettuivat asumaan moniin eri paikkoihin nykyisen Sveitsin alueella. Viimeisten vuosisatojen aikana ennen ajanlaskun alkua helveetit yrittivät miehittää Galliaa. Julius Caesarin joukot löivät kuitenkin keltit ja pakottivat heidät palaamaan Sveitsiin.

Ensimmäisillä vuosikymmenillä jälkeen Kristuksen Alpit joutuivat Rooman keisarin valtaan. Roomalaistuminen vaikutti suuresti ja pitkällä tähtäimellä alueen kulttuuriin. Vaudin kantonissa sijaitsevasta Avenchesin kaupungista tuli roomalaisten hallinnollinen keskus. Avenchesissa on vielä nykyäänkin amfiteatteri.

Alemannit miehittivät Sveitsin tasaiset alueet 200-luvulla. Gallo-romaaniset heimot vetäytyivät vuoristoisille alueille. Tämä on syy siihen, miksi saksan kieli löysi tiensä Sveitsiin ja miksi Alpeilla puhutaan retoromanian kieltä.

Kristinusko levisi nykyisen Sveitsin alueelle 300-luvulla. Ensimmäiset kirkot ja hiippakunnat perustettiin Geneveen, Baseliin ja Sioniin. Money itäisillä alueilla asuneet alemannikansat säilyttivät omat uskontonsa 600-luvulle saakka. Nämä kansat palvoivat esimerkiksi Wodan- ja Thor-jumalia.

Rooman imperiumi oli hajonnut, ja Burgundien kuninkaat hallitsivat Sveitsiä. Frankit saapuivat kuitenkin alueelle ja ajoivat heidät pois. Verdunin sopimus solmittiin Karolingin hallitsijasuvun valtakauden aikana. Tästä lähtien Burgundi, Lorraine ja Alemannia kuuluivat osaksi Pyhää Rooman keisarikuntaa.

Karolingien valta alkoi hiipua 900-luvulla. Saraseenit ja magyaarit ryöstivät kaupunkeja kuten Baselin ja St. Gallenin. Otto I päihitti magyaarijoukot vuonna 955. Otto I yhdisti alueet hänen Pyhään roomalaiseen keisarikuntaansa.

Zähringenin suku perusti muun muassa Bernin, Thunin, Murtenin ja Fribourgin kaupungit 1000-luvulla. Zähringenin suvun dynastia päättyi kuitenkin 1200-luvun alussa. Tämän jälkeen alueesta taistelivat Habsburgit ja Kyburgit. Lopulta Habsburgien suku voitti.

Vuonna 1291 jo aiemmin mainitut kantonit Uri, Schwyz ja Unterwalden kapinoivat Habsburg-sukua vastaan. Kantonit yhdistivät voimansa, ja voittivat lopulta Habsburgien armeijan. Zürich ja Bern liittyivät samaan valtaliittoon seuraavalla vuosisadalla. Sveitsi sai itsenäisyyden Pyhästä roomalaisesta keisarikunnasta vuonna 1499.

Muut kantonit tulivat mukaan valtaliittoon vapaaehtoisesti tai vastentahtoisesti 1500-luvulla. Samalla vuosisadalla pantiin liikkeelle uskonpuhdistus Zwinglin johdolla. Hän kuoli reformaatiosodassa vuonna 1531. Zwinglin kuoleman jälkeen maassa otettiin käyttöön uskonnonvapaus, ja katolinen uskonto palasi Sveitsiin.

Vuonna 1541 uskonpuhdistus sai uutta tuulta alleen, nyt Jean Calvinin johdolla. Tämä johti Dordrechtin synodiin vuonna 1618 ja 1619. Dordrechtin kaanonit otettiin käyttöön, ja niitä pidetään yhä edelleen reformoitujen kirkkojen tukipilareina.

Vaikka Sveitsi olikin ollut periaatteessa itsenäinen valtio jo kauan, sai se virallisesti itsenäisyyden Pyhästä roomalaisesta keisarikunnasta vuonna 1648 solmitussa Westfalen rauhassa. Sveitsistä tuli liittotasavalta.

Ranskan vallankumouksessa Sveitsi joutui Ranskan tappeluihin mukaan. Ranskalaiset miehittivät naapurimaansa ja julistivat sen Helvetian tasavallaksi vuonna 1789. Suuresta vastarinnasta huolimatta kantonit hajotettiin. Sveitsi sai virallisesti itsenäisyytensä takaisin Wienin kongressissa vuonna 1815.

Rauha vallitsi maassa vain vähän aikaa. Vuonna 1847 alkoi protestanttisten ja katolisten kantonien välinen sisällissota. Sota kesti onneksi vain kuukauden päivät. Tämä sota oli ehkä lyhyt mutta se johti liittovaltion perustuslain laatimiseen vuonna 1848. Perustuslaissa määrättiin siten, että liittovaltion hallitus määräsi kaupasta, lakiasioista sekä puolustuksesta. Muut asiat jätettiin kantonien omaan päätäntävaltaan. Perustuslaista tuli menestys, ja Sveitsin liittotasavalta on kukoistanut siitä lähtien.

Sveitsi piti puolueettomuutensa kummassa maailmansodassa. Toisessa maailmansodassa saksalaiset suunnittelivat Sveitsiin hyökkäämistä mutta eivät ikinä kuitenkaan tehneet niin.

Sveitsi liittyi YK:hon vuonna 2002. Sveitsi ei ole Euroopan unionin jäsen. Vuonna 2005 Sveitsi allekirjoitti Schengenin sekä Dublinin sopimukset.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Sveitsin asukasluku on noin 7,5 miljoonaa. Viidesosa väestöstä ei ole alun perin sveitsiläisiä. Tärkeimmät Sveitsissä asuvat vähemmistöt ovat serbit, albaanit ja turkkilaiset.

Suosituimmat kantonit sijaitsevat Keskimaassa. Tällä alueella suurin osa asukkaista on protestantteja. Alpeilla asuu huomattavasti vähemmän sveitsiläisiä. Alppialueen talous perustuu pääsääntöisesti maataloudelle ja katolisuus on levinnyt laajemmalle. Asukkaista yli 40% on katolilaisia. Noin sama prosenttiosuus sveitsiläistä on protestantteja. Muita Sveitsissä esiintyviä uskontoja ovat buddhalaisuus, islaminusko ja juutalaisuus.

Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Yli 60 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään saksaa. Tätä germaanista kieltä kutsutaan sveitsin-saksaksi, ja se eroaa paljolti Saksan kouluissa opetettavasta yläsaksasta. Kaksikymmentä prosenttia sveitsiläisistä puhuu ranskaa. Italiaa puhuu 6,5 ja retoromaania 0,5 prosenttia väestöstä. Jälkimmäistä kieltä puhuvia tavataan lähinnä Graubündenin kantonissa.

Sveitsiläistä jodlausta kuulee pääasiassa vuoristoisilla alueilla järjestettävissä kansanjuhlissa. Jodlaukseen yhdistetään välillä myös alppitorvi. Sveitsiläiset ovat tunnettuja heidän kurinpidosta ja järjestyksestä. Myös siisteydellä on erittäin tärkeä merkitys sveitsiläisille.

Politiikka

Sveitsi on demokraattinen liittotasavalta. Valtio on jaettu 26 viralliseen kantoniin. Kantonit ovat pitkälti autonomisia. Jokaisella kantonilla on oma perustuslaki ja oikeusjärjestelmä. Tämän lisäksi kantoneilla on hallitus ja parlamentti.

Sveitsin valtiollinen parlamentti koostuu kahdesta kamarista. Kansalliskokouksessa on 200 jäsentä. Kantonien edustajien määrä lasketaan suhteessa eri kantonien asukasmäärään. Toinen kamari on liittokokous, ja siihen kuuluu 46 jäsentä. Liittokokouksessa jokaisella kantonilla on kaksi jäsentä. Kuudella puolikantonilla on jokaisella yksi jäsen.

Sveitsin hallituksessa on seitsemän ministeriä. Hallitusta kutsutaan liittoneuvostoksi. Parlamentti valitsee liittoneuvoston jäsenet. Parlamentti valitsee Sveitsin presidentin yksivuotiselle kaudelle. Presidentti toimii liittoneuvoston puhemiehenä.

Talous

Sveitsin talous on yksi maailman rikkaimmista. Elintaso on korkea kaikkialla Sveitsissä. Tärkeitä taloudellisia sektoreita ovat muun muassa pankkiala, kemian- ja lääketeollisuus sekä turismi.

Rahoitusalan toiminta on keskittynyt lähinnä Zürichiin, Geneveen ja Luganoon. Baselin alueelta löytyy taas suurin osa kemian-, lääke- ja bioteknisestä teollisuudesta.

Sveitsi houkuttelee suurta määrää moottoripyöräilijöitä ja vaeltajia. Alppien laskettelukeskukset täyttyvät talvisin turisteista.

Sveitsin rahayksikkö on Sveitsin frangi.

Maantiede ja Ilmasto

Sveitsi sijaitsee Keski-Euroopassa, ja sen naapurimaita ovat Ranska, Saksa, Itävalta, Liechtenstein ja Italia. Valtio on vuoristoinen, ja sen kokonaispinta-ala on 41 290 neliökilometriä. Sveitsi on se ainoa oikea alppimaa. Alppien vuoristo levittäytyy maan eteläosasta sen kaakkoisosaan. Vuoristo kattaa maan pinta-alasta puolet. Maan korkein vuori on 4634 metriä korkea Dofauspitze. Vuorista kuuluisin on kuitenkin Matterhorn. Tämä vuori on 4478 metriä korkea. Sveitsin luoteisosassa sijaitsee pienempi Jura-vuoristo, joka jatkuu Ranskan puolella. Jura-vuoristo loppuu Keskimaahan. Pohjoisessa Reinjoki muodostaa luonnollisen rajan Sveitsin ja Saksan välille. Schaffhausenissa joki virtaa Saksan puolelle upeiden vesiputousten saattamana. Myös Rhone ja Aare virtaavat Sveitsin läpi. Saksa ja Sveitsi jakavat Constance-järven, tai saksaksi Bodensee-järven. Muita suurempia Sveitsissä sijaitsevia järviä ovat Genevejärvi, Neuchâtel ja Lucerne.

Alppialueiden lisäksi Sveitsissä on myös kaksi muuta maisematyyppiä. Jo aikaisemmin mainittu Keskimaa sijaitsee Juran ja Alppien välissä. Alue yltää Genevejärveltä aina Bodenseelle asti. Ylätasangolla kukkuloiden huiput kohoavat 400 metristä 600 metriin. Kukkulat ovat niittyjen ja metsien peittämiä. Alue peittää melkein kolmasosan maan pinta-alasta. Suurin osa sveitsiläisistä asuu tässä osassa maata. Keskimaalla sijaitsee esimerkiksi seuraavat suurkaupungit Zürich, Geneve ja Bern. Luoteis-Sveitsi sijaitsee Jura-Vuoriston yläpuolella ja kattaa vain kymmenesosan maan pinta-alasta. Kuuluisa sveitsiläinen kaupunki Basel sijaitsee juuri tällä alueella.

Ilmasto vaihtelee eri alueilla huomattavasti. Kesät ovat yleensä lämpimiä ja välillä voi sataa siellä täällä. Talvella vuortenrinteet peittyvät lumesta. Ilma saattaa muuttua äkillisesti. Alempana sijaitsevilla alueilla talvet ovat leudompia ja pilvisiä päiviä on enemmän.

Foehn eli föhntuuli on lämmin kesäisin Välimereltä puhaltava tuuli. Syksyllä sataa vähiten.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Sveitsin tieverkosto on erinomainen. Tiet ovat hyvässä kunnossa, eikä niillä ole usein ruuhkaa. Tieviitat ovat myös erittäin selviä. Moottoriteillä ajamiseen tarvitaan erityistunnus. Myös joillakin vuoristoteillä tulee maksaa tietullimaksu. Korkein sallittu ajonopeus on moottoriteillä 120 km/h. Taajama-alueella nopeusrajoitus on 50 km/h ja niiden ulkopuolella 80 km/h.

Sveitsissä kannattaa matkustaa bussilla. Bussit kulkevat usein ja säännöllisesti sekä kaupungeissa että kaupunkien ja pienempien kylien välillä.

Sveitsin rautatieverkosto on erittäin laaja. Junalla matkustaminen on nopeaa ja mukavaa. Junat ovat siistejä, ne kulkevat usein ja vielä aikataulussa.

Suurimmat lentokentät ovat Zürichin kansainvälinen lentokenttä ja Geneven lentokenttä. Sveitsiin pääsee myös lentämällä Baselin lentokentälle, Bernin lentokentälle ja Luganon lentokentälle. Baselin lentokenttä on erikoinen, sillä se on sekä sveitsiläinen että ranskalainen lentokenttä.

Ruoka ja Juoma

Kuuluisia sveitsiläisiä ruokia ovat rösti ja raclette. Rösti on peräisin alkujaan Sveitsin saksankieliseltä alueelta. Bernin kantonissa maanviljelijät söivät tätä ruokaa entisaikaan aamiaiseksi. Ympyränmuotoinen rösti valmistetaan raastetusta perunasta, ja siihen voidaan lisätä pekonia, juustoa, omenaa tai sipulia. Sveitsiläiset juustot ovat erinomaisia. Tunnetuimmat juustot ovat Emmental, Gruyère ja Appenzeller. Sveitsiläistä suklaata on valmistettu 1700-luvulta lähtien.

Etelä-Sveitsissä sijaitseva laakso soveltuu hyvin viininviljelyyn. Erityisesti Valais'n kantonissa ja Genevejärven ympärillä on paljon viinitarhoja. Myös Vaudin, Neuchâtelin ja Bernin kantonit tuottavat viinejä. Sveitsiläisiä viinejä ei arvosteta paljon, ja niitä juovatkin pääasiassa sveitsiläiset itse.

Aikavyöhyke

Sveitsin aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1. Kesällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin, jolloin aikavyöhyke on GMT/UTC+ 2.

Majoitus

Hotelleja on paljon. Jopa erityispalveluita haluavilla on mahdollisuus valita monista eri hotellivaihtoehdoista. Osa sveitsiläisistä hotelleista tunnetaan niiden kauniista ja idyllistä sijainnista. Toiset hotellit houkuttelevat lapsiperheitä. Halvempia hotelleja ja ylellisiä hotelleja, huone tunnetussa hotellissa tai perhehotellissa; kaikki on mahdollista.

Bed&Breakfast -majoitukset ovat hyvin suosittuja Sveitsissä. Majoituksien arvostelussa käytetään 1-5 tähteä, joka muistuttaa paljon hotellien arvostelussa käytettävää järjestelmää. Yksityishenkilöt tarjoavat usein juoneita vierastaloissa. Jopa maatilalla yöpyminen on mahdollista.

Hostelleja löytyy suuremmista kaupungeista kuten Baselista, Bernistä ja Zürichistä, mutta myös tunnetuista laskettelupaikoista. Sveitsissä on yhteensä noin kuusikymmentä hostellia. Osa hostelleista sijaitsee suloisissa vanhemmissa maalaistaloissa, osa uusissa rakennuksissa. Hostelleja löytyy siis niin kaupungeista, vuoristosta kuin maaseudultakin. Myös monet luostarit tarjoavat yöpymispaikkoja.

Sveitsiläiset leirintäalueet ovat hyviä ja ne sijaitsevat usein erittäin kauniissa paikoissa.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Sveitsistä voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia, Sveitsi
• Sveitsin valtion viralliset Internet-sivut