Säästä aikaa ja rahaa. Me vertailemme puolestasi autovuokrayritysten tarjouksia paikassa Saksa.
EasyTerra autonvuokraus Saksa on puolueeton autonvuokrauksen vertailusivusto. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokrayritysten hintoja siten, että sinä asiakkaanamme voit aina valita autosi kauttamme kilpailukykyiseen hintaan.
Etsit sitten pientä vuokra-autoa tai farmariautoa koko perheelle, meillä on sopiva ajoneuvo alimpaan hintaan. Alla on muutama esimerkki valikoimastamme paikassa Saksa.
Mikä vakuutus minun kannattaisi valita ja mitä käsirahalla tarkoitetaan? Lue artikkeleistamme hyödyllisiä tietoja ja vinkkejä löytääksesi juuri oikean vuokra-auton sinulle.
EasyTerra autonvuokraus vertaa vuokra-autojen hintoja seuraavissa kohteissa
Kohteeseen Saksa tutustuu parhaiten vuokra-autolla. EasyTerra autonvuokraus:lla on yli 653 noutopistettä kohteessa Saksa. Tämä tarkoittaa, että kohteesi lähellä on aina noutopiste.
Saksalla on paljon tarjottavaa turisteille. Maisemat ovat vaihtelevia, ja ne houkuttelevat pitkille kävelyille. Saksassa on mahdollisuus vierailla pienissä ja traditionaalisissa kylissä, vanhoissa luostareissa ja linnoissa sekä tehdä laivamatkoja joilla. Aktiviteetteja on tarjolla paljon. Saksa on perinteisesti hyvin autourheilullinen maa, vuoristokiipeilyä voi harrastaa etelän vuorilla, ja kaikkialla on tennis- ja jalkapallokenttiä. Lisäksi Saksassa on useita vilkkaita kaupunkeja, joissa on paljon viihtyisiä baareja ja pitkiä ostoskatuja.
Kristittyjen ajanlaskun alussa nykyinen Saksa oli saksalaisten heimojen kansoittama. Saksalaisten onnistui voittaa roomalaiset, jotka olivat vallanneet suurimman osan maasta. Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen Eurooppa oli Frankkien hallinnassa, ja Saksa liitettiin Frankkien valtakuntaan. Frankkien keisarin, Kaarle Suuren kuoltua hänen jälkeläisilleen annettiin kullekin osa valtakuntaa (vuonna 843 jK). Ludvigille annettiin hallittavaksi valtakunnan itäinen osa. Vasta 1400-luvulla alue nimettiin Saksaksi.
1500-luku oli uudistuksien aikaa, ja Martti Lutherin johdolla perustettiin uudistettu kirkko. Martti Luther vastusti paavin toimivaltaa ja vaati useiden yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamista. Katolilaisten ja protestanttien välille syntyi riita, joka lopulta johti 30-vuotiseen sotaan. Sota, joka alkoi uskonnollisista syistä, päättyi Saksan, Ranskan, Ruotsin ja Espanjan väliseksi yhteenotoksi. Westfalenin rauhansopimus solmittiin vuonna 1648. Katolilaisuuden lisäksi luterilaisuus ja kalvinismi tunnistettiin virallisesti Saksassa. Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen keisarin toimivalta pieneni, ja alueelliset hallitsijat saivat melkein tasavertaisen toimivallan.
Ranskassa tapahtui vallankumous vuonna 1789, jolloin maan valtiomuoto vaihtui monarkiasta tasavallaksi. Napoleon Bonaparte otti vallan haltuunsa Ranskassa, ja onnistui valtaamaan suuria alueita Euroopassa. Myös Saksa oli ranskalaisten miehittämä. Vuonna 1810 Itävaltaa ja Prussiaa lukuun ottamatta kaikki Saksan valtiot olivat osa Reinin konfederaatiota (Napoleonin vallan alla). Napoleonin kukistamisen jälkeen Prussia perusti muiden saksalaisten valtioiden kanssa Saksan liiton. Ranskan ja Saksan välinen sota alkoi vuonna 1870. Saksa voitti sodan, ja perusti Saksan keisarikunnan, jota hallitsi Preussin kuningas.
Kansainvälinen jännittyneisyys johti ensimmäisen maailmansodan alkamiseen vuonna 1914. Liittouneet löivät Saksan. Saksan asema heikkeni kovasti, ja ajalle ominaista olivat yhteiskunnallinen rauhattomuus sekä taloudelliset kriisit. Maanlaajuinen kaaos mahdollisti radikaalien ryhmien paremman ilmaisun. Vuonna 1932 Adolf Hitlerin kansallissosialistisesta työväenpuolueesta (NSDAP) tuli maan suurin poliittinen puolue. Seuraavana vuonna Hitleristä tuli puolueen kansleri, ja hän kielsi kaikki muut poliittiset puolueet.
Hitler halusi laajentaa Saksan keisarikuntaa, mikä johti toisen maailmansodan alkamiseen vuonna 1939. Vuonna 1941, Iso-britannia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kääntyivät yhdessä Saksaa vastaan. Toinen maailmansota loppui vuonna 1945 Saksan häviöön ja Hitlerin itsemurhaan. Liittoutuneet jakoivat Saksan kahdeksi valtioksi: Länsi-Saksan liittotasavallaksi (BRD) ja Itä-Saksan demokraattiseksi tasavallaksi (DDR). Liittotasavalta oli läntinen demokratia ja DDR neuvostoliittolaismainen valtio. Läntisestä valtiosta tuli sen itäistä virkaveljeään varakkaampi ja hyvinvoivempi, jonka takia monet muuttivat Itä-Berliinistä Länsi-Berliiniin. Berliininmuuri rakennettiin (1948) muuttovirran lakkauttamiseksi, ja se eristi valtiot konkreettisesti toisistaan.
Berliininmuuri hajotettiin Kylmän sodan jälkeen. Saksasta tuli taas yksi valtio, mutta idän ja lännen välinen taloudellinen ero oli huomattava. Ero on nähtävissä vielä nykyäänkin, sillä entinen DDR on yhä edelleen taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti entistä BRD:tä jäljessä. Vuonna 1955 BRD:stä tuli NATO:n jäsen. Saksan yhdistymisen jälkeen se pysyi NATO:n jäsenenä vaikka monet muut NATO:n jäsenmaat sitä epäilivätkin. Saksa liittyi myös Euroopan unioniin, ja hyväksyi euron valuutakseen vuonna 2002.
Saksan asukasluku on noin 82.5 miljoonaa. Saksan asukastiheys on suuri, ja maa onkin Belgian, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen Euroopan tiheimmin asuttu maa. Erittäin suuri osa (melkein 90%) väestöstä asuu kaupungeissa. Erityisesti Rurhin alue on tiiviisti asutettua (noin 11 miljoonaa ihmistä). Suosittuja kaupunkeja ovat Berliini, Hampuri ja München.
Saksassa asuu noin 7.5 miljoonaa ulkomaalaista. 1960- ja 1970-luvulla Saksaan muutti paljon ihmisiä työn takia. Lisäksi Saksassa on paljon pakolaisia. Suurin osa ulkomaalaisista on turkkilaisia (30%). Maahanmuuttajia on myös Jugoslaviasta, Italiasta, Venäjältä, Kreikasta, Puolasta, Tanskasta ja Kroatiasta.
Saksassa on uskonnonvapaus. Noin 38 prosenttia väestöstä on protestantteja, ja noin 34 prosenttia roomalaiskatolisia. Suurin osa protestanteista asuu Pohjois-Saksassa, kun taas roomalaiskatoliset asuvat etelässä ja lännessä. Lisäksi Saksassa on noin 3.3 miljoonaa muslimia, sekä juutalaisvähemmistö, joista suurin osa asuu Berliinissä. Monet entisen Itä-Saksan asukkaista ovat ateisteja.
Maan virallinen kieli on saksa, ja sitä puhuu suurin osa ihmisistä. Murteita on useita. Tanskalaiset, jotka asuvat Schleswigissa, eivät puhu saksaa. Monet friisit puhuvat yhä omaa friisin kieltään. Saksan kieli on sukua monille eri kielille, kuten skandinaavisille kielille, hollannille, flaamille ja englannille.
Saksasta tuli demokraattinen liittotasavalta vuoden 1949 perustuslain päätöksellä. Saksa koostuu 16 osavaltiosta, joilla jokaisella on omat viranomaiset. Osavaltiot ovat: Baden-Württemberg, Baijeri, Berliini, Brandenburg, Bremen, Hampuri, Hessen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Ala-Saksi, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfaltz, Saarland, Saksi, Saksi-Anhalt, Sleswick-Holstein ja Thüringen.
Liittovaltiolla on viimeinen päätösvalta. Valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee liittovaltio yhdessä yksittäisten hallitusten kanssa viiden vuoden välein. Presidentin toimivalta on rajoitettu, ja rooli pitkälti edustuksellinen. Saksan presidenttinä vuodesta 2004 toiminut Horst Köhler kuuluu Saksan kristillisdemokrattiseen puolueeseen (CDU). CDU on konservatiivinen, keskusta-oikeistolainen puolue.
Liittovaltio koostuu Bundestagista ja liittoneuvostosta. Bundestag on saksalainen parlamentti ja siihen kuuluu yli 670 jäsentä, joilla on lainsäädännöllinen toimivalta. Jokainen yli 18-vuotias saksalainen on vaalikelpoinen. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa. Neuvoston jäsenet edustavat yksittäisten osavaltioiden hallituksia. Liittoneuvosto voi hylätä lain, jonka Bundestag on hyväksynyt. Hallituksen päämies on presidentin valitsema kansleri, jolla on valtuus sanella poliittisia linjauksia. Saksan liittokanslerina on toiminut vuodesta 2005 Angela merkel. Merkel on maan ensimmäinen naiskansleri.
Saksan oikeisistuimella, Bundesverfassungsgerichtillä, on juridinen tuomiovalta. Puolet jäsenistä valitsee Bundestag, ja puolet liittoneuvosto. Bundesverfassungsgericht valvoo perustuslakia.
Toisen maailmansodan jälkeisestä kaaoksesta huolimatta Saksa oli maailman kolmanneksi suurin talous vuonna 2004. Viime vuosina maan talous ei ole kuitenkaan kasvanut. Talouden heikentymiseen vaikuttaa maan väestön vanhentuminen. Saksassa on lisäksi korkea työttymyysaste, ja yhteiskunnallisen turvallisuuden kulut ovat nousussa. Itä-Saksa on Länsi-Saksaa jäljessä, jonka vuoksi Itä-Saksan talouden kehittämiseen suunnataan vuosittain paljon rahaa. Ongelmista huolimatta Saksa tuntuu menevän oikeaan suuntaan.
Palvelualalla on suurin osuus maan BKT:sta. Maatalous ei enää edusta suurinta osaa, ja suurin osa maanviljely-yrityksistä on yhden henkilön liiketoimia. Maataloustuotanto kohdistetaan erityisesti kotimaan markkinoille. Saksan suurin viejä on autoteollisuus, sillä Saksa on ylellisten autojen päävalmistaja Euroopassa. Lisäksi maa vie ulkomaille koneita ja niiden osia, kemikaaleja, metalleja, elintarviketuotteita ja tekstiilejä. Raskasteollisuus on sijoittunut Ruhrin alueelle.
Läntiset EU-maat ovat tärkeitä Saksan kauppakumppaneita. Saksa vie monia tuotteita Ranskaan, Alankomaihin, Italiaan, Belgiaan ja Luxembourgiin. Euroopan ulkopuolisista vientimaista tärkeimmät ovat Yhdysvallat ja Japani. Keski- ja Itä-Euroopan maihin kohdistuva kauppa on lisääntynyt viime vuosina. Saksa maahantuo paljon elitarvikkeita, raakaöljyä ja maakaasua.
Turismisektori on myöskin kasvanut, ja Saksa on nykyään suosittu lomakohde. Pääosin turistit ovat kotoisin Alankomaista, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Todellinen turistikohde on baijeri, joka on ihanteellinen talviurheilupaikka. Lisäksi Berliini, Sauerland, Thüringen ja Black Forest houkuttelevat turisteja.
Saksan valuutta oli ennen saksan markka, mutta vuodesta 2002 lähtien Saksassa on ollut käytössä euro. Yksi saksan markka on 1.96 euroa.
Saksa sijaitsee Keski-Euroopassa, ja sen pinta-ala on noin 357 000 neliökilometriä. Keskeisen sijaintinsa vuoksi maalla on raja monien eri maiden kanssa. Pohjoisessa Saksalla on raja Tanskan, idässä Puolan ja Tsekin tasavallan, etelässä Sveitsin ja Itävallan sekä lännessä Benelux-maiden ja Ranskan kanssa. Kokonaisuudessaan rajan pituus on 3618 kilometriä. Lisäksi Saksa ulottuu Pohjanmerelle ja Itämerelle.
Saksa on melko suuri maa, jonka vuoksi sen luonto on hyvin vaihtelevaa. Pohjoisosa on enimmäkseen tasankoa, jonka maaperä on joko hedelmällistä savea tai hiekkaa. Saksan pohjois- ja eteläosaa erottaa vuoristo, johon joet ovat muodostaneet syviä laaksoja. Laaksojen rinteitä käytetään paljolti viininviljelyyn. Etelä-Saksassa on korkeita vuoria, jotka yhdistyvät vähitellen Alppeihin. Saksan korkein kohta on Zugspitze (2962m) Baijerin Alpeilla.
Saksan suurin järvi on maan eteläosassa sijaitseva Bodensee. Järven pinta-ala on 570 neliökilometriä. Saksassa on monia suuria jokia. Rein, Elbe ja Weser laskevat Pohjanmereen. Tonava laskee Mustaanmereen.
Saksassa vallitsee leuto ja merellinen. Ilmastolle ominaista ovat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ympärivuotinen sademäärä on suuri. Vuoden kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin lämpötila saattaa pudota miinus kuuteen asteeseen. Heinäkuu on taas vuoden lämpimin kuukausi, joilloin keskilämpötila on noin 17-20 astetta. Keväällä ja kesällä lämpimien tuulien ansiosta lämpötila saattaa nousta suunnattomasti (muutamassa tunnissa!). Sademäärä on pienin pohjoisessa sijaitsevilla alangoilla. Vuoristossa sademäärä on suurempi. Vuoristoalueilla kesät ovat kuumempia ja talvet kylmempiä.
Saksan infrastruktuurin laatu on erittäin korkea. Erityisesti lännessä rautatiet ja moottoritiet ovat erinomaisia. Melkein 78 prosenttia tavarankuljetuksesta tapahtuu teitse. Saksalaiset Autobaanat ovat tunnettuja ympäri maailman, sillä monilla alueilla ei ole nopeusrajoituksia, vaikka ohjeellinen nopeusrajoitus on 130 km/t.
Saksan rautatieverkosto on laaja ja hyvin organisoitu. Vuonna 1994 läntiset ja itäiset kuljestusyhtiöt siirtyivät yksityisomistukseen ja ne yhdistettiin Deutsche Bahn AG-yhtiöksi. Matkustajaliikenteen lisäksi junat palvelevat myös tuotteiden kuljettamisessa. Pikajunat kulkevat suurimpien kaupunkien, kuten Frankfurtin, Hanoverin, Wuerzburgin, Mannheimin, Stuttgartin, Münchenin ja Berliinin, välillä. Pikajunat tarjoavat erityisesti liikemiehille mahdollisuuden matkustaa nopeasti kaupungista toiseen.
Osa tavarankuljetuksesta operoidaan vesiteitse (20%). Esimerkkeinä vesiteitse kuljetettavista tuotteista ovat maa, kivi ja hiili. Jokien välille on rakennettu kanaaleja. Erityisesti Rein on vilkas kuljetusväylä. Saksan tärkeitä sisämaan satamia ovat Duisburg, Köln, Hampuri ja Mannheim. Myös kansainvälisiä kauppatavaroita kuljetetaan vesiteitse. Suurista satamista (kuten Hampuri, Wilhelmshaven, Bremen/ Bremerhaven, Lübeck ja Rostock) laivat lähtevät esimerkiksi Iso-Britanniaan, Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin ja Alankomaihin.
Saksan lentoliikenne on kasvanut valtavasti viime vuosina. Saksassa on 16 kansainvälistä lentokenttää, joista erityisesti Frankfurt am Mainin lentokenttä (Frankfurtin lentokenttä) on maalle tärkeä. Frankfurtin lentokenttä on Lontoon Heathrow:n jälkeen Euroopan toisiksi suurin lentokenttä. Münchenin ja Dusseldorfin lentokentät ovat myös suuria. Lisäksi lentokentät löytyy Hampurista, Kölnistä, Bonnista, Berliinistä ja Stuttgartista. Saksan suurin lentoyhtiö on Deutsche Lufthansa AG.
Saksan aikavyöhyke on GMT +1. Kesällä (huhtikuusta lokakuuhun) kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että kesällä pimeys tulee tunnin myöhempään.
Saksalainen keittiö on muonipuolinen. Ruoka-annokset ovat tuhteja, ja saattavat olla ruuansulatuksen suhteen vaikeahkoja. Saksassa syödään paljon lihaa: bratwursteja, paistettua porsaanlihaa, paahtopaistia etc. Monet ruoka-annokset sisältävät lisukkeena perunoita tai keiton. Perinteinen saksalainen salaatti on kartoffelsalat, joka on kurkusta, majoneesista ja sipulista tehty perunasalaatti. Paistetusta pullataikinasta tehty Berliner Bol on tunnettu saksalainen herkku.
Saksalaiset ovat todellisia oluenystäviä. Saksassa valmistetaan useita eri merkkejä, joita saa ympäri maata (esimerkiksi Warsteiner ja Bittburger). Kahviloissa tarjoillaan usein myös paikallisia oluita. Eniten olutta juodaan Pohjois-Rein-Westfalenin alueella. Saksalaiset juovat lisäksi paljon kahvia ja vettä.
Perinteisten ravintoloiden lisäksi ulkomaalaisia ruokia tarjoavia ravintoloita on paljon (kuten turkkilaisia,italialaisia,kreikkalaisia ja kiinalaisia). Ravintolat ympäri Saksaa avaavat ovensa yleensä noin klo.18.00. Itse saksalaiset eivät kuitenkaan syö illallista ennen kello kahdeksaa. Yleisesti ottaen ravintolat eivät ole hyvin kalliita. Pienen juomarahan jättäminen on tavanomaista.
Saksa on hyvin sopeutunut palvelemaan suurta turistien määrää vuosittain. Saksassa voi viettää yön monella eri tapaa, sillä siellä on hotelleja, Bed & Breakfast -majoituksia, huoneistoja ja täysihoitoja. Saksassa on myös paljon halvemman hintatason nuorisohostelleja (erityisesti suuremmissa kaupungeissa). Leirintäalueilta on mahdollista vuokrata mökki tai teltta. Leirintäalueet soveltuvat hyvin lapsiperheille.
Lisätietoa Saksasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:
Seuraavassa on luettelo yleisimmin esitetyistä kysymyksistä ja vastauksista. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, mene Usein esitetyt kysymykset -sivulle tai ota meihin yhteyttä.