Maksuton numero:
0800-145 701
Autohuur Griekenland Car rental Greece Mietwagen Griechenland Autohuur Griekenland Biluthyrning Grekland Location de voitures Grèce Alquiler de coches Grecia Autonoleggio Grecia Billeje Grækenland Bilutleie Hellas Autovuokraamo Kreikka Aluguer de carros Grécia Wypożyczalnia samochodów Grecja Autovermietung Griechenland Mietauto Griechenland
Autovuokraamo Kreikka

Autovuokraamo Kreikka

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Kreikka.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
 
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Tietoa maasta Kreikka

Autonvuokraus Kreikka
Autonvuokraus Kreikka

Johdanto

Kreikka koostuu monista saarista. Maa on suosittu lomakohde ja miljoonat turistit vierailevat siellä vuosittain. Kreikka on auringon- ja kulttuurin palvojien maa. Kreikalla on henkeäsalpaava kulttuurihistoriallinen perintö. Kreikkalaiset, roomalaiset, bysantit, venetsialaiset ja ottomaanit ovat jättäneet jälkiänsä joka paikkaan. Nykyisessä modernissa yhteiskunnassamme on monia vaikutteita antiikin ajalta.

Historia

Euroopan vanhin historia sijoittuu Aigeianmeren rannikolle. Kreikkalaiset kaupungit perustettiin noin 800 eK. Ihmiset saivat elantonsa maanviljelystä, kalastuksesta ja karjanhoidosta. Intensiivisen spartalaisten ja ateenalaisten välillä käydyn taistelun jälkeen Kreikka yhdistyi, ja maan johtajaksi tuli Aleksanteri suuri. Aleksanteri Suuri halusi kukistaa Persian valtakunnan. Persian valtakunnan lyötyä Aleksanteri Suuri loi Kreikan valtakunnan ja aloitti uuden ajanjakson: hellenistisen kauden.

Roomalaiset miehittivät Kreikan vuonna 168 eK. Kreikka liitettiin Rooman valtakuntaan, ja sen nimeksi annettiin Achaia. Kreikkalainen kulttuuri kuitenkin säilyi. Vuonna 395 jK. Rooman valtakunta jaettiin kahteen osaan: läntiseen Rooman valtakuntaan, jonka pääkaupunki oli Rooma; ja itäiseen Rooman valtakuntaan, jonka pääkaupunki oli Konstantinopoli. Länsiosa ei menestynyt hyvin, mutta itäinen osa kukoisti. Itäisestä valtakunnasta käytettiin myöhemmin nimeä Bysantin valtakunta. Kreikka oli osa Bysantin valtakuntaa, joka oli keskittynyt Konstantinopolin (nykyään Istanbul) ympärille.

Bysantin valtakunta kärsi useista vihollisten hyökkäyksistä. 1100- ja 1200-luku olivat Bysantin valtakunnan loistoaikaa. Kulta-aika kuitenkin väistyi, ja valtakunnan oli taisteltava roomalaisia ja ottomaaneja vastaan. Ottomaanien maahanhyökkäys alkoi vuonna 1453, ja Bysantin valtakunnan keskus, Konstantinopoli, joutui ottomaanien käsiin.

Kreikkalaisortodoksisella kirkolla oli suuri vaikutus siihen, että maa säilytti etnisyytensä, kulttuurinsa ja kielensä ottomaanien miehityksen aikana. Vuonna 1829 Kreikka itsenäistyi Ottomaanien valtakunnan alaisuudesta. Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä auttoivat kreikkalaisia ajamaan ottomaanit pois maasta. Toisin sanoen ottomaanit karkoitettiin. Itsenäistymisen jälkeen Kreikasta tuli kuningaskunta, ja sen kuninkaaksi tuli Salzburgissa syntynyt Otto. Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä halusivat maan johtoon ulkopuolisen. Kreikasta tuli Ranskan, Iso-Britannian ja Venäjän suojelema itsenäinen kuningaskunta. 

1800- ja 1900-luvulla Kreikka valloitti pikku hiljaa maitaan ottomaaneilta. Kreikka, joka oli liittoutuneiden liittolainen, valtasi alueita ensimmäisen maailmansodan aikana. Turkin ja Kreikan välinen taistelu huipentui vuonna 1919. Maiden välinen sota kesti kolme vuotta. Kuninkaan kuoltua vuonna 1923 maan parlamentti lakkautti monarkian, ja Kreikasta tuli tasavalta. Monarkia palautettiin kuitenkin kansanäänestyksellä vuonna 1935.

Toisen maailmansodan aikana Kreikka oli natsi-Saksan miehittämänä. Maa vapautettiin vuonna 1944 Iso-Britannian, Australian ja Uuden seelannin armeijojen avulla. Muiden maiden tapaan myös Kreikka kärsi pahasti sodan aikana. Maan jälleenrakennus on osaksi Yhdysvaltojen Marshall -suunnitelman ansiota. Maan poliittinen tilanne ei kuitenkaan ollut vakaa, ja se kärsi vallankaappauksesta. Seurauksena oli sotilaallinen hallintajärjestelmä. Kummunistiset ja poliittiset johtajat pidätettiin, ja heitä pahoinpideltiin. Kreikasta tuli tasavalta uudestaan vuonna 1973, ja valta siirtyi presidentti Papadopoulokselle. Presidentti syrjäytettiin vielä saman vuoden aikana. 

Kreikka halusi luopua NATO-jäsenyydestään, sillä järjestö ei vastustanut turkkilaisten tunkeutumista kreikkaiselle Kyproksen saarelle. Nykyään osa Kyproksesta on turkkilaisten, ja osa kreikkalaisten hallussa. Kyproksen tapahtumat saivat aikaan hallintokauden kaatumisen. Vuonna 1974 maan johtoon siirtyi Karamanlís, joka oli aikaisemmin asunut Pariisissa poliittisena pakolaisena. Karamanlísin paluuta hurrattin. Karamanlís perusti konservatiivisen Nea Dimokratia -puolueen ja voitti vaalit. Hänestä tuli presidentti vuonna 1980. Kreikasta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 1981. Seuraavia vuosikymmeniä luonnehditaan taloudellisen kasvun ja vaurauden ajaksi.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Kreikassa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä (2006), joista 98 prosenttia on kreikkalaisia. Vähemmistö on alkuperältään turkkilaisia, makedoonialaisia ja slaaveja. Noin 60 prosenttia viime aikaisista maahanmuuttajista tulee Albaniasta, Bulgariasta, Armeniasta, Romaniasta, Ukrainasta, Pakistanista ja Georgiasta. Maan virallinen kieli on kreikankieli, jota puhuu 99 prosenttia väestöstä.

Suurin osa kreikkalaisista kuuluu kreikkalaisortodoksiseen kirkkoon. muslimeja väestöstä on 1.3 prosenttia. Maasta löytyy myös roomalaiskatolisia, protestantteja ja juutalaisia. Kreikkalaisortodoksisella kirkolla on aina ollut kreikkalaisessa kulttuurissa tärkeä rooli. Kreikka on uskonnollisin Euroopan unioniin kuuluva maa (Malta ja Kypros poislukien). Kreikkalaiset ovat emotionaalisesti kiintyneitä ortodoksiseen kirkkoon, ja pitävät sitä luontaisena uskontonaan. Kreikan perustuslaki takaa uskonnonvapauden, ja määrittelee kreikkalaisortodoksisen kirkon pääuskonnoksi. Käytännössä kirkko ja valtio ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Kirkollisia johtajia koskevan korruptioskandaalin vuoksi kirkon ja valtion erottamisesta neuvoteltiin vuonna 2005.

Kreikkalainen kulttuuri on tuhansia vuosia vanha, ja se läntisen yhteiskunnan alkukehto. Kreikan erittyivanhaa arkkitehtuuria löytyy vielä nykyäänkin monista maista. Kreikkalainen filosofia oli myös erittäin tärkeää nykypäivän läntiselle yhteiskunnalle. Erityisesti Sokrateen, Platonin ja Aristoleen filosofisilla töillä on ollut suuri vaikutus. Kreikkalainen mytologia on tärkeä osa kulttuuria. Mytologia selittää asuttamamme maailman, ja se perustuu useiden jumalien, jumalattarien, sankareiden ja sankarittarien tekoihin. Kreikkalainen mytologia siirrettiin uusille sukupolville ainoastaan suullisesti. Hyvin tunnettuja kreikkalaisen mytologian henkilöitä ovat esimerkiksi Akilles, Afrodite, Herkules ja Zeus. Nykypäivän yhteiskunnasta löytyy myös monia muita esimerkkejä. Esimerkiksi olympialaiset, jotka saivat alkunsa jo antiikin Kreikassa, ja joita pidetty nykypäivän yhteiskunnassa vuodesta 1896 lähtien. Kreikka isännöi vuoden 2004 olympialaisia. Maa oli olympialaisistaan erittäin ylpeä, ja kisat olivat menestyksekkäät.

Kreikkalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Turistia pidetään vieraana, ja on mahdollista, että ihmiset kutsuvat turisteja koteihinsa. Miehet ovat yhä dominoiva sukupuoli, ja he istuvat yhdessä kinaamassa kaikista asioista. Naisen asema on on hyvin erilainen maaseudulla ja kaupungissa. Kaupungeissa naisen ja miehen epätasapaino on pienentymässä. Perheellä on tärkeä rooli kreikkalisessa kultturissa. Lapset asuvat vanhempiensa luona jopa avioitumisen jälkeenkin.

Politiikka

Kreikka on parlamentaarinen tasavalta. Valtionpäämies on presidentti, jonka parlamentti valitsee viiden vuoden välein. Nykyinen Kreikan presidentti on Karolos Papoulias (vuodesta 2005 lähtien). Papoulias on sosiaalidemokraattisen puolueen PASOK:in jäsen. Puelueen perusti Papandreou vuonna 1981. 

Pääministerillä, hallituksella ja parlamentti on keskeinen rooli politiikassa. Presidentin valta on rajoitettu, ja hänellä on monia edustustuksellisiä tehtäviä. Tämänhetkisen hallituksen muodostaa oikeistolainen ND (uusdemokraattinen puolue). Vuodesta 2004 maan pääministerinä on toiminut Karamanlís. Kreikan parlamentti on yksikamarinen: 300 kansanedustajasta koostuva eduskunta.

PASOK- ja ND-puolueen lisäksi Kreikassa on kolmas suuri puolue: Kreikan vapautusrintama. Puolue perustettiin toisen maailmansodan alkaessa. Alkujaan puolue oli kreikkalainen vastarintaliike.

Kreikassa jokainen yli 18-vuotias kreikkalainen on äänestyskelpoinen.

Talous

Kreikka on aina ollut maatalousmaa. Toisen maailmansodan jälkeen maatalous kukoisti erityisen paljon. Viime vuosisadalla maataloudessa työskenteli melkein 50 prosenttia, ja nykyään luku laskenut alle 20 prosenttiin. Luku on silti paljon kun kyseessä on EU-maa. Noin 20 prosenttia työkelpoisestä väestöstä työskentelee teollisuuden aloilla. Kreikan tärkeitä teollisuudenaloja ovat elintarvike-, tupakka-, makeis, tekstiili-,paperi-, synteettinen kuitu- ja kemianteollisuus. Teollisuus on keskittynyt kahteen suurimpaan kaupunkiin, Ateenaan ja Thessalonikiin. Useat pienet yhtiöt dominoivat kreikkalaista teollisuussektoria. Suuremmat yhtiöt ovat usein hallituksen hallinnassa.

Jopa 60 prosenttia kreikkalaisista työskentelee palvelualalla. Turismilla on tärkeä taloudellinen merkitys, sillä vuosittain maassa vierailee miljoonia turisteja. Turisteja saapuu paljon Englannista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Myös laivanvarustamoteollisuus on taloudellisesti tärkeä teollisuudenala. Kreikassa on suurin määrä laivoja maailmassa. Tuotantohyödykkeiden kuten telekommunikaation, laitteistojen ja niiden ohjelmistojen ulkomaanvienti on tärkeä taloudellinen tukipilari. Lisäksi maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja polttoaineen vienti kasvattaa merkittävästi maan bruttokansantuotetta.

Kreikkalaista taloutta pidetään joskus ihmeenä. Talous on kasvanut nopesti, ja nykyään Kreikka on korkean elintason omaava menestyvä maa. Tämänhetkisiä taloudellisesti tärkeitä uudistusta kaipaavia aiheita ovat muun muassa työttömyys ja sosiaalituki. Lisäksi yksityiomistuksia on paljon, ja verostusta on tarkastettu. Hallitus haluaa vähentää byrokratiaa, ja ennuste näyttää hyvältä. Talouden odotetaan jatkavan kasvuaan.

Vuodesta 2001 lähtien Kreikan valuutta on ollut euro.

Maantiede ja Ilmasto

Kreikka sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, ja sen pääkaupunki on Ateena. Kreikan pinta-ala on 131 994 neliökilometriä. Maarajaa Kreikalla on yhteensä 1 160 kilometriä. Kreikan naapurimaita ovat Albania, Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka koostuu suuresta eteläisellä Balkanin niemimaan kärjessä olevasta maa-alueesta. Korintinkannas erottaa mannermaan Peloponnesian niemimaasta. Tämä kuuluisa lahti on 127 kilometriä pitkä.

Kreikkaan kuuluu noin 3 000 saarta, ja saariryhmiä sijaitsee Aigeianmerellä, Välimerellä ja Joonianmerellä. Kreikan rannikon pituus on 15 000 kilometriä. Kreetan saari sijaitsee mantereesta etelään, ja se on Kreikan suurin saari. Kreeta on suosittu lomakohde.

Kreikka on yksi Euroopan vuoristoisimmista maista, sillä melkein 80 prosenttia maasta on vuoristomaisemia. Maan korkein vuori on Mount Olympus (2917m). Vuorta pidettiin ennen jumalten kruununa. Kreikassa ei ole erityisen suuria jokia. Joet eivät kelpaa kuljetukseen, sillä suurin osa joista on aina kuivia. Yksi kreikan tärkeimmistä joista on Acheloós. Maan pohjoisosassa on useita suuria järviä, kuten Ioannina, kastorias ja Prespa.

Ilmasto vaihtelee alueen mukaan. Rannikolla vallitsee välimeren ilmasto, jolle on ominaista lauhkeat ja kosteat talvet sekä kuumat ja kuivat kesät. Vuoristoalueilla talvet ovat hyvin kylmiä, ja monissa paikoissa on lunta. Kesät ovat kuumia, ja lämpötila voi nousta jopa 40 celciusasteeseen. Aurinko paistaa Kreikassa keskimäärin 300 päivää vuodesta. Tammi- ja helmikuu ovat vuoden kylmimpiä kuukausia, jolloin lämpötila Välimeren alueilla on 9-15 astetta. Vuoden aurinkoisin kuukausi on heinäkuu.  

Liikenne ja Infrastruktuuri

(Vuokra-)autolla on miellyttävää matkustaa Kreikassa. Moottoriteitä on parannettu viime vuosina. Vuoristoinen maisema vaikeuttaa moottoriteiden rakentamista. Tärkeitä moottoriteitä ovat Egnatia-, Pathe-, Ionia- ja Attiki Odos-moottoritiet. Rion-Antitionin riippusilta on 2.5 kilometriä pitkä, ja se yhsistää Kreikan mantereen Peloponnesian niemimaahan. Autolla ajamiseen Kreikassa tarvitaan 18 vuoden ikä. Alle 10-vuotiaat lapset eivät saa istua auton etupenkillä, ja turvavöiden käyttö on pakollista. Nopeusrajoitukset ilmoitetaan kilometreissä.

Kreikassa matkustaa kätevästi myös bussilla, sillä maassa on tarvittava määrä bussiverkostoja ympäri maata. Bussilla pääsee kaupungista toiseen, ja bussin löytää jopa pienen saaren syrjimmäisestä paikasta. Lisäksi bussilla matkustaminen on taloudellisesti kiinnostavaa.

Kreikan rautatieyhtiö (OSE) hoitaa maan rautieverkostoa. Juna on maan halvin matkustutapa, ja kaikkialla pysähtyviä junia on paljon. Junalla matkustaminen vie kuitenkin aikaa. Suurempien kaupunkien välillä on nopeampia junia. Pelopponesen ja Larisisin asemat ovat Ateenan suurimmat rautatieasemat. Kansainväliset junat kulkevat Larisisin asemalta esimerkiksi Istanbuliin ja Sofiaan.

Kreikassa on 123 suurta satamaa, joihin saapuvat matkustajalaivat, risteilijäalukset ja rahtialukset. maan tärkeimpiä satamia ovat Thessaloniki, Volos ja Patras. Laivalla matkustaminen on hyvin yleistä, sillä Kreikka koostuu lukuisista saarista. Saarten välisien laivayhteyksien lisäksi on myös kansainvälisiä laivareittejä; Kreikasta voi matkustaa laivalla esimerkiksi Italiaan.

Suurin osa turisteista saapuu Kreikkaan lentäen. Monia Kreikan lentokenttiä on parannettu viime vuosien aikana. Ateenan kansainvälinen lentokenttää kutsutaan joskus myös 'Euroopan eteläportiksi maailmaan'. Kreikan tärkeimmät lentokentät ovat: Ateenan kansainvälinen lentokenttä, Heraklion Iraklion lentokenttä, Rodoksen lentokenttä, Kerkyran lentokenttä, Thessalonikin lentokenttä, Kosin lentokenttä, Hanian lentokenttä, Zakynthosin lentokenttä, Samosin lentokenttä, Mykonoksen lentokenttä ja Santorinin (Thira) lentokenttä.

Ruoka ja Juoma

Kreikkalaiset ruokalajit ovat harvoin hyvin kuumia, sillä kreikkalaiset ovat sitä mieltä, että maku paranee jos ruoka ei ole liian kuumaa. Turistit saattavat pitää ruokaa liian kylmänä. Monet ruoat valmistetaan oliviiöljyssä. Kreikka on yksi maailman suurimmista oliiviöljyn tuottajamaista. Kreikan tunnetuin oliivi on 'Kalamata'. Lisäksi kreikkalaiselle keittiölle on luonteenomaista tuoreiden vihanneksien ja monien erilaisten yrttien käyttö.

Kreikkalaisessa keittiössä on monia erikoisuuksia. Suosittu alkupala on tzaziki, joka valmistetaan kermaisesta jogurtista, kurkusta ja välkosipulista. Lisäksi kreikkalainen munakoisosalaatti (melitzanosaláta) ja täytetyt viininlehdet (dolmadhakia) ovat tunnettuja ruokia. Kreikkalaiset syövät paljon keittoja leivän kanssa ja salaatteja. Kreikkalaisessa keittiössä on vain muutama perusruoka, kuten Moussaka (munakoisomuhennos), Mezedes tai Mezze (pieniä vihannes-/liha-/kalapaloja) sekä Souvlaki (paahtopaistipaloja tai pihvi).

Kreikkalaiset syävät suhteellisen myöhään. Ravintolat aukeavat turisteille vasta kello 19.00, ja paikalliset illastavat vasta noin kello 21.00. Ravintoloissa on tavanomaista jättää 10 prosentin juomaraha.

Kreikan perinnejuoma on ouzo, joka valmistetaan pääosin vedestä ja alkoholista. Ouzo maistuu anikselle. Monet ravintolat tarjoavat asiakkailleen ouzoa aperitiiviksi. Monet kreikkalaiset juovat ouzoa pelkästään, mutta aperitiivinä siihen lisätään vettä. Oluen ja viinin juonti on myös yleistä. Parhaiten tunnettu kreikkalainen viini on Retsina. Retsina on yleensä valkoviini, ja sen tunnistaa sen sille tyypillisestä rusinamaisesta mausta.

Majoitus

Monet Kreikkaan saapuvat turistit yöpyvät hotelleissa tai huoneistoissa. Kreikassa on suuri määrä majoitusvaihtoehtoja. Ihmiset varaavat usein majoituksen osana matkapakettia. Hotellit ja huoneistot sijaitsevat usein lähellä rantaa tai kaupunkia. Kreikassa on mahdollista vuokrata huvila tai bungalowi. Myös retkeily onnistuu, sillä maassa on noin 300 leirintäaluetta, joiden hintalaatusuhde vaihtelee. Retkeily on uniikki tapa ihailla ja kokea antiikin ajan kultturi. Hostellissa yöpyminen on halpa majoitusvaihtoehto. Reppumatkailijat ja useammalla kuin yhdellä saarella vierailevat matkailijat suosivat hostelleja.

Aikavyöhyke

Kreikan aikavyöhyke on GMT +2, joka on Itä-Euroopan aika. Kreikassa on käytössä myös kesäaika.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Kreikasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: