Autonvuokraus Yhdistynyt kuningaskunta

Säästä aikaa ja rahaa. Me vertailemme puolestasi autovuokrayritysten tarjouksia paikassa Yhdistynyt kuningaskunta.

Anna kaupunki tai lentoaseman tunnus
Miksi varata meidän kauttamme?
  • Maksuton peruutus Jopa vielä 48 tuntia ennen aikataulutettua noutoaikaa
  • Parashinta -takuu Löysitkö muualta paremman hinnan? Kerro siitä meille ja teemme sinulle paremman tarjouksen.
  • 8000+ noutopaikat Paikkoja ympäri maailman
Me vertaamme kaikkia tunnettuja toimittajia
Me vertaamme kaikkia tunnettuja toimittajia

Autovuokraamo Yhdistynyt kuningaskunta

  1. Koti
  2. Yhdistynyt kuningaskunta
EasyTerra autonvuokraus Yhdistynyt kuningaskunta on puolueeton autonvuokrauksen vertailusivusto. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokrayritysten hintoja siten, että sinä asiakkaanamme voit aina valita autosi kauttamme kilpailukykyiseen hintaan.

Sijaintitiedot Yhdistynyt kuningaskunta

Johdanto

Iso-Britanniaan kuuluu Englanti, Skotlanti ja Wales. Pohjois-Irlannin kanssa Iso-Britannia muodostaa Yhdistyneen kuningaskunnan. Jokainen maa on erilainen. Skotlannissa on karuja ylänköjä. Walesissa on taas paljon koskematonta maaseutua, jossa voi patikoida sydämensä kyllyydestä. Englannissa on kiireisiä kaupunkeja kuten Lontoo. Lontoossa liikennöi kuuluisia kaksikerroksisia busseja, ja siellä voi ihailla Big Beniä. Museoita, linnoja ja katedraaleja löytyy kaikkialta. Lyhyesti sanottuna Iso-Britannia tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia mahtavaan autolomaan!

Historia

Iso-Britannia joutui roomalsisten vallan alle noin vuonna 50. He kutsuivat saarta Britanniaksi. Germaanikansat (anglit, saksit ja juutit) pakottivat roomalaiset lähtemään 400-luvulla. Nämä anglosakseiksikin kutsutut germaaniset heimot asettuivat asumaan saaren joka puolelle.

Skandinaviasta kotoisin olevat tanskalaiset ja viikingit yrittivät miehittää Iso-Britanniaa 800-luvulta lähtien. Vuonna 1016 Tanskan kuninkaasta Canutesta tuli myös Iso-Britannian kuningas. Maa ei pysynyt tanskalaisten otteessa kauaa. Vuonna 1066 Willian Valloittaja kruunattiin brittien kuninkaaksi. Hän vaihtoi viralliseksi kieleksi ranskan. Vuonna 1216 Henri III:nnesta tuli kuningas. Hän meni naimisiin ranskalaisen Eleonoora Provencelaisen kanssa, ja asetti perheensä etuoikeutettuun asemaan. Aateliset nousivat kapinaan kuninkaallisia vastaan ja vaativat maahan parlamenttia. Ensimmäinen parlamentti asetettiin Henrin pojan Edwardin hallintakaudella.

Edward III:nnesta tuli kuningas vuonna 1327. Hän taisteli joukkoineen Skotlannissa ja Ranskassa. Vuonna 1337 hänen toimestaan alkoi Iso-Britannian ja Ranskan välillä käyty satavuotinen sota. Sotaa kesti vuoteen 1453 asti. Sodan aikana maiden kuninkaat sopivat keskenään useita aselepoja. Myös mustasurma puhkesi sodan aikana. Musta surma tappoi melkein kolmanneksen Iso-Britannian asukkaista. Englannin kieltä alettiin käyttää uudestaan Ranskaa vastaan käydyn sodan aikana. Vuonna 1422 kuningas kuoli ja valtaistuimelle nousi hänen yhdeksän vuotias poikansa Henri VI. Vaikka englantilaiset olivat vahvoja Henrin ensimmäisten hallintavuosien aikana, kokivat he tappion Castillonin taistelussa vuonna 1453. Tämä oli myös satavuotisen sodan loppu.

Vuosien 1455 ja 1485 välinen ajanjakso tunnetaan Ruusujen sotana. Tämä oli kahden aatelisperheen, Lancastereiden ja Yorkien välinen valtakamppailu. Monien murhien jälkeen Lancastereiden kaukainen sukulainen Henri VII Tudor nai Yorkin perheen Elisabetin. Sisällissota päättyi.

Elisabet I hallitsi vuodesta 1558 vuoteen 1603. Maa reformoitiin ja sinne perustettiin anglikaaninen kirkko. Iso-Britannia kukoisti kuningatar Elisabetin hallitessa. Kuningattaren kuoltua valtaan nousi skotlantilainen kuningas Jaakko IV. Tämä johti Englannin sisällissotaan (1642-1645).

1800-luku edustaa brittien historian poliittista ja taloudellista kohokohtaa. Kuningatar Victoriasta tuli kuningatar, ja orjuus kiellettiin. Miehet saivat äänioikeuden 1800-luvun lopulla, ja maahan perustettiin useita eri poliittisia puolueita. Victoria teki muutoksia myös perustuslakiin; esimeksiksi ihmisten välinen tasa-arvo tunnustettiin.

Vuonna 1939 Iso-Britannia julisti Ranskan kanssa sodan Saksalle. Tämä oli vastareaktio Hitlerin hyökkäyksille. Iso-Britannia taisteli toisessa maailmansodassa Winston Churchillin johdolla. Tappioista huolimatta liittoutuneiden onnistui voittaa Saksa.

Työväenpuolue voitti ensimmäiset sodanjälkeiset vaalit. Puolue varmisti maahan ilmaisen terveydenhuollon. Iso-Britannia joutui luopumaan useista siirtomaistaan.

Vuonna 1961 maa liittyi Euroopan talousyhteisöön (ETY). Ranskan presidentti Charles de Gaulle käytti veto-oikeuttaan kahdesti. Lopulta Iso-Britannian onnistui liittyä Euroopan talousyhteisöön vasta vuonna 1973. Konservatiivit voittivat vaalit vuonna 1979. Margaret Thatcher oli Konservatiivisen puolueen johtaja. Hän oli myös maan pääministeri vuosina 1979-1990.

Tony Blairin johtamana Työväenpuolue voitti vuoden 1997 vaalit. Hän myönsi Skotlannille ja Walesille rajoitetun autonomian. Hän oli vastuussa myös Pohjois-Irlannissa riitelevien puolueiden välillä käydyistä neuvotteluista. Blair oli maan pääministerinä vuoteen 2007, jolloin hänen seuraajakseen valittiin Gordon Brown (myös Työväenpuolueesta)

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Iso-Britanniassa on noin 60 miljoonaa asukasta. Yli 80 prosenttia briteistä asuu Englannissa. Noin 9 prosenttia asuu Skotlannissa ja muut Walesissa tai pohjois-Irlannissa. Britit ovat maassa aikaisemmin asuneiden eri kansojen jälkeläisiä. Iso-Britanniassa asuu muun muassa kelttien, normannien, anglo-saksien ja viikinkien jälkeläisiä.

Pääsääntöisesti maassa on uskonnonvapaus, mutta anglikaaninen kirkko on Iso-Britannian valtiokirkko. Kuninkaan (tai kuningattaren) tulee kuulua tähän kirkkoon. Briteistä noin 27 miljoonaa on anglikaaneja. Lisäksi siellä on paljon katolisia (9 miljoonaa). Pieni prosenttiosuus on muslimeja, presbyteerejä, metodisteja ja juutalaisia.

Iso-Britannian virallinen kieli on englanti. Noin 26 prosenttia walesilaisista puhuu walesin kieltä. Skotlannissa noin 600 000 ihmistä puhuu skotin kieltä.

Brittiläinen kulttuuri on maailmankuulu. Esimerkiksi brittiläinen kirjallisuus, musiikki, teatteri ja televio-ohjelmat tunnetaan kaikkialla maailmassa. Britit rakastavat krikettiä, jalkapalloa, golfia ja tikanheittoa. Skotlanti tunnetaan kiltistä (miesten hame) ja säkkipillistä (puhallinsoitin). Skotlantilainen musiikki on peräisin kelttien ajalta. Lisäksi Iso-Britanniassa on linnoja, katedraaleja sekä museoita kuuluisine taidekokoelmineen.

Politiikka

Iso-Britannia on parlamentaarinen monarkia. Kuningatar on valtionpäämies ja pääministeri johtaa parlamenttia. hallitusta. Hallitusmuotoa ei ole kirjattu perustuslakiin (mikä on harvinaista). Nykyinen Iso-Britannian kuningatar on Elisabet II. Lisäksi hän on myös muun muassa Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja Jamaikan valtionpäämies.

Parlamentillä on lainsäädäntövalta. Parlamentti koostuu alahuoneesta (House of Commons) ja ylähuoneesta (House of Lords). Alahuoneen 659 jäsentä valitaan viiden vuoden välein vaaleilla. Ylähuone on tärkein kamari. Ylähuoneen jäsenet koostuvat kirkkojen edustajista sekä muista jäsenistä. Jäseniä ei valita vaan heidät nimitetään tai he perivät jäsenyyden.

Lainsäädäntövallan lisäksi parlamentilla on myös muita tärkeitä tehtäviä: laatia valtion budjetti, valvoa poliisia sekä hallitusta, laatia uusia esityksiä sekä keskustella tärkeistä ja ajankohtaisista asioista. Poliittisia puolueita on useita. Työväenpuolue on sosio-taloudellinen ja se on ollut enemmistönä alahuoneessa vuodesta 1997. Kolme suurinta puoluetta ovat Työväenpuolue, Konservatiivinen puolue ja Liberaalidemokraatit.

Scotlanti ja Wales ovat kummatkin hyvin edustettuina Iso-Britannian politiikassa. Skotlannilla on myös oma parlamentti. Walesilla on oma kansankokous. Iso-Britannian kansalaiset voivat äänestää 18-vuotta täytettyään yhtä alahuoneen jäsentä.

Talous

Iso-Britannian talous on yksi maailman suurimpia. Lisäksi sen pääkaupunki Lontoo on yksi tärkeimmistä finanssikeskuksista maailmassa. Palvelualat on Iso-Britannian tärkein sektori. Jopa 75 prosenttia työikäisistä työskentelee tällä sektorilla. Noin neljäsosa työikäisistä työskentelee teollisuudessa ja pieni prosenttiosuus maatalousaloilla. Englannin osuus bruttokansantuotteesta on selvästi suurin (85%). Skotlanti seuraa vähän yli kahdeksalla prosentilla. Walesin ja Irlannin osuus bruttokansantuotteesta on pieni.

Työttömyysaste on korkea teollisuusalueilla ja kaupunkien keskustassa. Työpaikkojen kokonaislukumäärä oli 31,6 miljoonaa vuonna 2007. Lontoossa on eniten työpaikkoja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (4,7 milj.). Pohjois-Irlannissa on vähiten (834 000). Lontoossa maksettavat palkat ovat jopa 30% suuremmat kuin muualla UK:ssa. Palkkataso on kuitenkin hyvä koko maassa: Yhdistyneen kuningaskunnan bruttopalkat ovat Euroopan korkeimmat.

Iso-Britannian tärkein kauppakumppani on Yhdysvallat. Muut tärkeät kauppakumppanit ovat Saksa, Ranska, Alankomaat, Irlanti, Belgia, Espanja ja Italia. Tärkeimmät kauppatavarat ovat koneet, moottoriajoneuvot, elektroniikka, paperituotteet, vaatteet, ruoka ja muut kulutushyödykkeet.

Iso-Britannia on Euroopan unionin jäsen mutta se ei ole siirtynyt (vielä) euroon. Iso-Britannian rahayksikkö on punta (GBP). Punta on sata penniä.

Maantiede ja Ilmasto

Iso-Britanniaan kuuluu Englanti, Skotlanti ja Wales. Maata ympäröivät monet eri meret: Pohjanmeri (idässä), Englanninkanaali (etelässä), Irlanninmeri (lännessä) ja Atlantti (pohjoisessa ja lännessä). Iso-Britannian kokonaispinta-ala on 230 000 km². Tästä Englannin osuus on noin 130 400 km², Skotlannin 78 800 km² ja Walesin 20 800 km².

Englannissa on noin 51 miljoonaa asukasta. Maa koostuu pääasiassa alamaasta. Korkeammalla sijaitsevia paikkoja ovat Penniininien vuoristo, Yorkshire Swamps, Cumbria Mountains ja Cornwall. Englannin suurin joki on Thames (336 km pitkä). Lontoo on sekä Englannin pääkaupunki että tiheimmin asuttu kaupunki. Naapurikaupungeissa Chelseassa ja Kensingtonissa asuu yli 13 000 ihmistä per neliökilometri. Muita suurempia englantilaisia kaupunkeja ovat Birmingham, Bradford, Liverpool, Leicester, Manchester ja Wolverhampton.

Skotlannissa asuu vähän yli viisi miljoonaa ihmistä. Se on asukasluvultaan yksi Euroopan pienimmistä alueista. Noin 80% skoteista asuu alamailla (Central Belt) ja teollisuuskaupungeissa (Dundee, Edinburgh, Glasgow). Pohjois-Skotlannissa on korkeita vuoria. Skotlannin ylämaat ovat lähinnä turve- ja suomaata. Iso-Britannian korkein vuori sijaitsee Skotlannissa: Ben Nevis (1344 m). Suurempia skotlantilaisia kaupunkeja ovat sen pääkaupunki Edinburgh, Aberdeen, Dundee, Glasgow, Inverness, Stirling ja Perth.

Walesin asukasluku on noin kolme miljoonaa. Walesin eteläosa on tiheimmin asuttua aluetta. Sieltä löytyy myös suurimmat kaupungit Cardiff (300 000), Swansea (190 000), Newport (134 000), Rhondda (68 000) ja Port Talbot. Walesin maisemat ovat vuoristoisia (erityisesti pohjoisessa ja keskiosissa). Pohjois-Walesissa sijaitsevaa vuoristoa kutsutaan Snowdoniaksi. Tämä alue julistettu kansallispuistoksi. Puuttomat kukkulat ja pitkät laaksot ovat tyypillisiä Etelä-Walesille. Walesissa virtaa kolme pitkää jokea: Dee, Severn ja Wye.

Iso-Britanniassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Talvet ovat yleensä leutoja ja kesät viileitä. Talven keskilämpötila on viisi astetta, kesällä 15 astetta. Iso-Britanniassa sataa kaikkina vuodenaikoina. Sadetta saadaan kuitenkin eniten Iso-Britannian länsiosissa. Vuoristoisilla alueilla (Walesissa ja Skotlannissa) voi sataa paljon. Talvisin siellä sataa lunta. Vähiten sataa idässä. Kanaalisaarilla ja mantereen etelärannikolla on aurinkoista. Myö lämpötilat nousevat näillä alueilla korkeammiksi.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Iso-Britanniassa on hyvin kehittynyt tieverkosto erityisesti taajama- ja tihesti asutuilla alueilla. Englannin pääkaupunki Lontoo toimii keskuslinkkinä, ja sieltä lähteekin kymmeniä teitä eri kaupunkeihin ja kyliin. Iso-Britanniassa on A- ja B-teitä: modernit A-tiet kulkevat suurimpien kaupunkien välillä ja B-tiet ovat syrjäseuduilla kulkevia kapeita teitä. Kannattaa muistaa, että Iso-Britanniassa on vasemmanpuoleinen liikenne!

Bussi on taloudellinen matkustustapa. Bussillä pääsee jokaisesta suuremmasta tai vähän pienemmästä kaupungista melkein kaikkialle Iso-Britanniassa. Bussilla matkustaminen on mukavaa, ja sen avulla näkee paljon maisemia.

Iso-Britanniassa on myös laaja rautatieverkosto, ja sinne pääsee junalla jopa Eurotunnelia pitkin. Calais'n (Ranskassa) ja Folkestonen kaupungit yhdistävä Eurotunneli kulkee Englannin kanaalin alla. Lontoosta lähtee pikajunia muihin kaupunkeihin. Iso-Britanniassa on myös hitaampia alueellisia junia, joilla pääsee taas muihin paikkoihin. Englantiin, Skotlantiin ja Walesiin tutustuu hyvin junalla. Juniin voi ostaa junapasseja, joilla voi matkustaa useamman päivän peräkkäin (ensimmäisessä tai toisessa luokassa).

Iso-Britanniaan pääsee helposti myös lentäen. British Airways on englantilainen lentoyhtiö. Heathrow (Lontoossa) on suurin lentokenttä. Muita suurempia lentokenttiä ovat London Gatwickin lentokenttä, Birminghamin kansainvälinen lentokenttä, Edinburghin lentokenttä, Glasgow'n kansainvälinen lentokenttä ja Manchesterin lentokenttä. Iso-Britanniassa on jopa 33 kotimaanlentokenttää.

Kanaalisaarille pääsee laivalla. Laivoja lähtee Poolesta, Weymouthista ja Portsmouthista. Tärkeimmät satamat löytyvät Lontoosta, Liverpoolista, Manchesterista, Southamptonista ja Newcastle upon Tynesta.

Ruoka ja Juoma

Iso-Britannia tunnetaan englantilaisesta aamiaisesta. Tämä tuhti aamiainen sisältää makkaraa, pekonia, kananmunia, marmeladipaahtoleipiä, keitettyjä papuja, tomaattia ja sieniä. Aamiaisen kanssa juodaan yleensä maitotilkalla höystettyä kahvia tai teetä.

Toinen tyypillinen englantilainen ateria on ‘high tea’ eli välipala. Brittiläisille aristokraateille tämä on aina tärkeä hetki päivästä. He juovat teetä ja syövät pikkupurtavaa noin kello neljä iltapäivällä. Pikkupurtavat voi olla muffinseja, teeleipiä, kakkuja, keksejä tai voileipiä.

Myös brittiläiset pubit ovat maailmankuuluja. Brittiläisten elämää ei voi kuvitella ilman pubeja. Pubeissa voi juoda ja syödä mutta myös pitää vain hauskaa. Pubeissa juodaan yleensä olutta. Oluita on kolmea eri tyyppiä: lager, bitter ja stout. Stout on oluista tummin ja katkerin. Vain yli 18-vuotiaat saavat juoda alkoholia.

Muita perinteisiä ruokia ovat irlantilainen pata (sis. lihaa, perunoita ja porkkanaa), fish and chips, lammas- ja naudanliharuuat sekä erilaiset piirakat. Melkein jokaisessa paikassa voi tilata myös muita eurooppalaisia ruokia, kuten pastaa ja riisiruokia. Myös intialaisia Take-Away -paikkoja löytyy. Nimestä huolimatta niistä voi hakea ruokaa kotiinsa tai syödä paikanpäällä. Juomaraha sisältyy yleensä hintaan.

Majoitus

Iso-Britanniassa on laaja majoitustarjonta. Sieltä löytyy paljon hotelleja, lomataloja ja vuokrattavia asuntoja. Vaikka siellä onkin tarpeeksi leirintäpaikkoja, eivät ne ole suosittuja turistien keskuudessa. Leirintäalueet ovat yleensä hyvin ylläpidettyjä. Turistit valitsevat usein Bed & Breakfast -majoituksen, jotka ovat kohtalaisen halpoja ja niitä löytyy kaikkialta. Hintaan sisältyy tietysti englantilainen aamiainen. Skotlannissa voi yöpyä kauniissa ympäristössä sijaitsevissa pienissä mökeissä. Uniikimpi vaihtoehto on yöpyä vanhassa walesilaisessa maalaistalossa.

Aikavyöhyke

Iso-Britannian aikavyöhyke on GMT. Kesällä aikavyöhyke on GMT +1. Kesäaika on maaliskuun 26.päivästä lokakuun 29.päivään.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Iso-Britanniasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: