Maksuton numero:
☎ +49 89 244473 702 (International)
Autohuur Verenigde Staten Car rental United States Mietwagen USA Autohuur Verenigde Staten Biluthyrning USA Location de voitures États-Unis Alquiler de coches Estados Unidos Autonoleggio Stati Uniti d'America Billeje USA Bilutleie USA Autovuokraamo Amerikan Yhdysvallat Aluguer de carros Estados Unidos Wypożyczalnia samochodów Stany Zjednoczone Autovermietung USA Mietauto USA
Autovuokraamo Amerikan Yhdysvallat

Autovuokraamo Amerikan Yhdysvallat

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Amerikan Yhdysvallat.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
 
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Amerikan Yhdysvallat - kaupungit

EasyTerra Autovuokraamo Amerikan Yhdysvallat vertailee autovuokraamojen hintoja seuraavissa kaupungeissa:


Tietoa maasta Amerikan Yhdysvallat

Autonvuokraus Amerikan Yhdysvallat
Autonvuokraus Amerikan Yhdysvallat

Johdanto

Yhdysvallat on suuri Pohjois-Amerikassa sijaitseva maa, joka koostuu 50 osavaltiosta. Kansainvälisesti maata pidetään kulttuurillisesti, poliittisesti ja taloudellisesti tärkeänä valtiona. Maassa asuu paljon eri kansalaisuuksia. Myös sen luonto ja ilmasto vaihtelevat suuresti. Yhdysvalloista löytyy kaikkea; kuivia aavikoita, kylmiä polaarialueita sekä trooppisia rantoja. Yhdysvallat on kehittynyt maa, ja sen vaihtelevat maisemat tarjoavat jokaiselle matkailijalle jotain!

Historia

Kymmenen tuhatta vuotta sitten Yhdysvalloissa asui useita alkuperäiskansoja, jotka olivat alun perin kotoisin Aasiasta. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat alkoivat kutsua heitä intiaaneiksi. Intiaaneja asui kaikkialla Yhdysvalloissa, ja he elivät pääasiassa kalastuksella ja metsästyksellä.

Kristoffer Kolumbus tunnetaan Yhdysvaltojen löytäjänä (vuonna 1492). Tämä ei ole kuitenkaan totta, sillä viikingit olivat purjehtineet mantereelle jo neljä sataa vuotta aikaisemmin (noin vuonna 1000). Kolumbuksen löytöretken jälkeen alkoi syntyä pieniä siirtokuntia. Eurooppalaiset toivoivat löytävänsä kultaa. Espanjalaiset miehittivät maan kaakkoisosaa ja Floridaa 1400-, 1500- ja 1600-luvuilla. Englantilaisten ensimmäinen onnistunut siirtokunta perustettiin vuonna 1607 Jamestowniin, Virginiaan. Vuonna 1624 myös hollantilaiset perustivat siirtokunnan; Uuden Alankomaiden siirtokunnan (Uusi Amsterdam oli siirtokunnassa sijaitseva linnoitus). Hollantilaiset joutuvat kuitenkin luovuttamaan siirtokunnan englantilaisille 40 vuotta myöhemmin. Uusi Amsterdam on ollut siitä lähtien New York.

Siirtokunnan aikana käytiin paljon uudisasukkaiden (lähinnä englantilaisten) ja alkuperäisväestön välisiä taisteluita. Siirtokunta-ajan asutuskeskuksia rakennettaessa Yhdysvalloissa oli pulaa työntekijöistä, ja maahan alettiin tuoda orjia. Uudisasukkailla oli orjina paljon afrikkalaisia. 

Seitsenvuotisessa sodassa Ranska joutui luovuttamaan Englannille melkein kaikki alueensa Kanadassa vuonna 1763. Sota osoittautui kuitenkin kalliiksi, ja englantilaiset alkoivat pyytää korkeampia veroja. Siirtokunnat vastustivat tätä, ja Yhdysvalloissa alkoi sisällissota. Siirtokunnat voittivat sodan ja julistautuivat itsenäiseksi vuonna 1776. Siirtokunnat muodostivat Yhdysvallat. Iso-Britannia peräytyi Yhdysvalloista vasta vuonna 1789. Vuonna 1787 Yhdysvallat saivat ensimmäisen perustuslakinsa, jossa päätettiin ihmisoikeuksista. Vuonna 1789 perustuslakia täydennettiin. Maahan perustettiin kongressi (koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista) ja nimitettiin ensimmäinen presidentti: George Washington.

Tämän jälkeen elettiin maantieteellisen laajentumisen aikaa. Tämä tarkoitti sotia Meksikoa ja intiaaneja vastaan. Yhdysvallat miehittivät suuria osia Meksikosta. Pohjois-Amerikka oli teollistunut mutta etelässä ihmiset saivat elantonsa sokeriplantaaseilta. Plantaaseilla työskenteli paljon mustia orjia. Alueiden välinen taloudellinen ero aiheutti kiistaa etelän ja pohjoisen välille. Pohjoisen asukkaat eivät hyväksyneet orjatyövoimaa. Abraham Lincolnin (vastusti orjuutta) tullessa presidentiksi yksitoista etelävaltiota erosivat Yhdysvalloista. Vuonna 1861 alkoi Yhdysvaltojen sisällissota, jossa etelällä (9 miljoonaa asukasta) ei ollut minkäänlaista toivoa modernimpaa ja vauraampaa pohjoista (23 miljoonaa asukasta) vastaan. Sodassa kuoli paljon amerikkalaisia, mutta valtio pysyi yhtenäisenä ja orjuus kiellettiin. Afrikan amerikkalaisia ei ollut kuitenkaan yhtäläisiä oikeuksia, ja useat heistä jäivät töihin isännilleen. Tämä väestönosa oli heikommassa osassa niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Myös intiaaneilla oli vaikeaa. Intiaanit vietiin pieniin reservaatteihin, ja heidän maansa luovutettiin valkoihoisille maanviljelijöille.

Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen maalla oli erittäin mahtipontinen armeija. Yhdysvallat olivat vahvoja myös merellä. Yhdysvallat laajentuivat länteen 1700-luvulla. Pikkuvaltiot liitettiin yksi toisensa jälkeen Yhdysvaltoihin. Asukasluvun kasvaessa räjähdysmäistä vauhtia alettiin säätää useita maahanmuuttoa rajoittavia lakea. Esimerkkiä maahanmuuttolaista on 'the Chinese Exclusion Act' (1882). Tämä laki kielsi kiinalaisten muuttamisen Yhdysvaltoihin.

Ainoastaan ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvallat pystyivät vaikuttamaan Euroopassa. Maa auttoi liittoutuneiden joukkoja vuodesta 1917 lähtien. Samaan aikaan kommunistinen hallintojärjestelmä sai enemmän kannatusta Venäjällä. Tämä aiheutti paniikkia yhdysvaltalaisissa, ja se alkoi eristäytyä muusta maailmasta. Vuonna 1920 kiellettiin alkoholin tuotanto, myyminen, tuonti ja vienti. Tämä kielto johti kaaokseen. Lisäksi palkkoja laskettiin vaikka tuotot jatkoivat kasvamista. Wall Streetin pörssi romahti vuonna 1929 ja maassa alettiin puhua taloudellisesta kriisistä.

Toisen maailmansodan alkaessa loppui lama, sillä sota loi työpaikkoja. Japanilaisten Pearl Harboriin tekemän hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat ei voinut pysyä enää puolueettomana. Yhdysvallat taistelivat kaikilla eturintamilla ja auttoivat liittoutuneet voittoon.

Sodan jälkeisiä vuosia leimaa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä käyty Kylmä sota (1947-1991). Kapitalistisen lännen (USA:n johtama) ja kommunistisen idän (Neuvostoliiton johtama) välille saatiin aselepo. Kummallakin maalla oli hallussaan laaja ydinasevarasto. Tunteet kuohuivat mutta ydinaseita ei käytetty.

Yhdysvallat taistelivat Kylmän sodan aikaan myös Vietnamissa. Yhdysvallat auttoivat Etelä-Vietnamia. Pohjois-Vietnam oli kommunistinen. Vietnamin sota johti suuriin levottomuuksiin Yhdysvalloissa. Sotaa vastustivat muun muassa naiset, vähemmistöt ja nuoriso. Musta väestö halusi Martin Luther Kingin johdolla yhtäläisiä oikeuksia. Kapina kantoi kuitenkin hedelmää: vuonna 1964 perustettiin laki, joka kielsi rasismin. Vietnamin sodassa kuoli paljon ihmisiä. Vuonna 1973 Yhdysvallat pakotti itsensä perääntymään, ja maa jätti heikosti koulutetun vietnamilaisen armeijan oman onnensa nojaan.

Vuonna 1980 maan presidentiksi valittiin Ronald Reagan. Hän oli kommunisminvastainen ja toimi päättäväisesti Neuvostoliittoa vastaan. Gorbatsjovin presidenttikaudella maiden johtajat tekivät aseenvalvontasopimuksen. Vuonna 1988 Yhdysvaltain presidentiksi valittiin George Bush, ja vuotta myöhemmin Gorbatsjov päätti virallisesti Kylmän sodan. Neuvostoliitto hajosi ja Yhdysvallat menetti suurimman vastustajansa.

Vuonna 1992 valkoiseen taloon asettui Bill Clinton. Yhdysvaltojen talous kasvoi hänen presidenttikaudellaan. Kahdeksan vuotta myöhemmin presidentiksi valittiin George W. Bush. Uusi vuosituhat alkoi terroristihyökkäyksellä New Yorkin World Trade Centeriin. Bush julisti sodan terrorismia vastaan ja Yhdysvaltain armeija karkotti talebanit Afganistanista. Vuonna 2003 Yhdysvaltain armeija tunkeutui Irakiin. YK uskoi Irakin pitävän hallussaan joukkotuhoaseita, ja asettui Yhdysvaltojen puolelle. Armeija on voittanut monia taisteluita ja he vangitsivat lopulta myös itse Saddam Husseinin. Yhdysvaltojen armeija ei ole vieläkään perääntynyt Irakista.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Yhdysvaltojen asukasluku on tällä hetkellä yli 300 miljoonaa. Vain Intiassa ja Kiinassa asuu enemmän ihmisiä. Etnisesti Yhdysvallat on hyvin värikäs maa. Maassa asuu yli kolmekymmentä etnistä ryhmää, joihin kuuluu yli miljoona ihmistä. Suuri osa väestöstä on eurooppalaisten jälkeläisiä. Juuret ovat yleensä Saksasta, Irlannista, Iso-Britanniasta, Italiasta, Skandinaviasta ja slaaveista. Eurooppalaiset juuret omaavien amerikkalaisten osuus on laskussa (suhteellisesti). Yhdysvaltoihin on muuttanut paljon ihmisiä Aasiasta, Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Alkuperäisväestöt, kuten intiaanit ja inuitit edustavat vain yhtä prosenttia väestöstä.

Yhdysvaltalaiset asuvat epätasaisesti ympäri maata. Alaskassa ja läntisillä alueilla on vähiten asukkaita. Idässä asukastiheys on taas erittäin korkea. Noin kolme neljäsosaa väestöstä asuu kaupungeissa tai niiden ympäristössä. Yhdysvalloissa on 175 kaupunkia, joissa asuu yli 100 000 ihmistä.

Noin 80% asukkaista on kristittyjä. Kristityistä yli puolet on protestantteja ja noin 26% roomalaiskatolisia. Pieni prosenttiosuus yhdysvaltalaisista on juutalaisia tai islaminuskoisia. Lisäksi noin 1% väestöstä edustaa hindulaisuutta tai buddhalaisuutta. Yhdysvalloissa on myös jonkin verran 'mustien' kirkkoja, kuten ‘Amerikan kansallinen baptistikonventio’ ja ‘Afrikan metodistinen episkopaalinen kirkko’. Intiaaneilla on oma uskonto.

Yhdysvalloissa ei ole virallista kieltä. Noin 97% heistä puhuu englantia erinomaisesti tai ainakin hyvin. Englannin englannin ja Amerikan englannin suuri ero on ääntämisessä. Myös sanojen merkityksissä voi olla eroja. Yhdysvalloissa on suuria muita kieliä puhuvia ryhmiä. Esimerkiksi maan lounaisosissa puhutaan paljon espanjaa. Myös kiinaa puhuvia on paljon. Alkuperäisväestön kieltä puhuu pieni ryhmä.

Amerikkalainen kulttuuri on erittäin monipuolinen ja sillä on merkittävä vaikutus länsimaisessa yhteiskunnassa. Kaikkialta löytyy yhdysvaltalaisia pikaruokaketjuja (esim. McDonald's). Myös Coca Colaa juodaan kaikkialla. Monet eri musiikkityylit ovat syntyneet Yhdysvalloissa, esimerkiksi blues ja jazz. Maailmalla tunnetaan myös tästä maasta tulevat televisio-ohjelmat sekä elokuvat. Jokainen tietää Vapaudenpatsaan ja amerikkalaisia urheilulajeja (baseball ja koripallo) pelataan useissa maissa.

Politiikka

Yhdysvallat on perustuslaillinen tasavalta. Liittovaltion ja osavaltioiden välinen valta on säädetty laeilla. Liittovaltion vallanjaossa on erotettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja oikeuselimet. Kongressilla on tuomiovalta. Kongressi koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Jokainen osavaltio valitsee kaksi jäsentä senaattiin. Senaattiin valitaan joka toinen vuosi yksi kolmasosa uusia edustajia. Senaattorien toimikausi on kuusi vuotta. Varapresidentti on senaatin puhemies. Edustajainhuone koostuu 435 jäsenestä, jotka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jokaisella osavaltiolla on jäseniä edustajainhuoneessa. Edustajapaikkojen määrä riippuu osavaltion asukastiheydestä.

Presidentti johtaa kongressia. Presidentillä on toimeenpanovalta. Hänet valitaan kansanäänestyksellä neljäksi vuodeksi. Kansalaiset äänestävät yhtä osavaltioiden ja Kolumbian piirin 538 valitsijamiehestä. Osavaltion voittaja saa taakseen kaikki osavaltion valitsijamiehet, jotka sen jälkeen äänestävät eniten ääniä saanutta ehdokasta. Presidentillä on paljon valtaa. Hän voi äänestää kongressissa hyväksyttyä lakia vastaan. Korkeimmalla oikeudella on tuomiovalta. Yhdysvallat on jaettu liittovaltioihin, joilla on omat pankit. Korkein oikeus on Yhdysvaltain korkein lakia tulkitseva elin. Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on perustuslain tulkinta ja sen täyttöönpano.

Perustuslakiin on kirjattu lakeja koskien ulkopolitiikkaa, maanpuolustusta, valuuttahallintoa, kauppapolitiikkaa, 51 osavaltion välisiä suhteita ja ihmisoikeuksia. Käytännössä liittovaltiohallinto on aktiivisesti mukana myös ihmisten hyvinvointia ja koulutusta koskevissa asioissa. Koulutus kuuluu kuitenkin virallisesti jokaiselle osavaltiolle.

Yhdysvallat on todellinen sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta. Yhdysvaltojen ulkomaansuhteet ovat usein kiinnostuksen kohde kansainvälisessä politiikassa. Reaktiot ovat usein voimakkaita ja hallitus saa kovaa kritiikkiä. Yhdysvaltalaiset vastustavat usein kongressin tekemiä päätöksiä. Maa voi kuitenkin luottaa kansainväliseen tukeen. Erityisesti Iso-Britannia, Australia, Japani ja Puola ovat läheisiä liittolaisia.

George Walker Bush on maan entinen presidentti. Hän oli republikaanisen puolueen jäsen. Bush voitti demokraattista puoluetta edustavan vastaehdokkaansa vuosina 2000 ja 2004. Republikaaninen ja Demokraattinen puolue ovat olleet suurimmat poliittiset puolueet 1800-luvun puolivälistä asti.

Bush tuli tunnetuksi aggressiivisesta ulkomaanpolitiikastaan. Hänen valinnat saivat aikaan paljon kritiikkiä. Presidentti Bushin toimikaudella Yhdysvallat julistivat sodan sekä Afganistanille että Irakille. Hänen toista presidenttikauttaan leimasi kansainvälinen terrorismi. New Yorkin WTC-iskun jälkeen Bush julisti sodan terrorismia vastaan. Bushin kotimaanpolitiikalle oli tyypillistä veronkevennykset sekä vanhusten olojen parantaminen.

Talous

Taloudellisesti Yhdysvallat on maailman suurin valtio. Yhdysvalloissa on markkinasuuntautunut talous ja maa on maailman suurin energiankuluttaja. Hallituksen vaikutus talouteen on rajallinen. Taloudellisesti tärkein sektori on palvelualat. Noin kolme neljäsosaa väestöstä työskentelee palvelualoilla. Amerikassa on paljon luonnonvaroja kuten hiiltä, öljyä, kaasua, metalleja ja mineraaleja. Myös maataloudella on tärkeä taloudellinen rooli. Yhdysvallat on maailman suurin maissin, soijapapujen, riisin ja vehnän tuottaja. Edellä mainittujen viljelytuotteiden lisäksi Yhdysvallat vie ulkomaille paljon muitakin tuotteita. Tuotantosektori koostuu lähinnä autojen, lentokoneiden, teräksen ja sähkölaitteiden valmistuksesta. Myös matkailu on taloudellisesti tärkeä sektori. Yhdysvallat oli vuonna 2003 maailman kolmanneksi suosituin matkailukohde Ranskan ja Espanjan jälkeen. Suurin osa turisteista tulee Kanadasta.

Kanada, Kiina, Meksiko, Japani ja Iso-Britannia ovat Yhdysvaltojen tärkeimmät kauppakumppanit. Kanadan ja Yhdysvaltojen välinen kaupankäynti on maailman suurin jos lasketaan maiden rajat ylittävien tavaroiden arvo.

Taloudellinen toiminta vaihtelee maan eri osissa. New York City on finanssikeskus, Los Angeles elokuva- ja televisiotuotantokeskus ja Keskilänsi suuri raskasteollisuuskeskus. Noin kolmekymmentä prosenttia Yhdysvalloista on metsää. Näistä metsistä ei saada ainoastaan puuta, vaan niitä käytetään virkistystoimintaan, luonnonsuojeluun ja ruuan hankkimiseen. Myös kalastuksesta saadaan pieni taloudellinen tulo. Tämän takia Tyynivaltameri ja Meksikonlahti ovat tärkeässä asemassa. Texas on petrokemiankeskus, ja kaakosta löytyy pääasiassa lääketutkimuslaitoksia ja tekstiiliteollisuutta.

Yhdysvalloissa ei ole kehittynyttä sosiaalista järjestelmää. Melko suuri määrä (länsimaihin verrattuna) asuu köyhyysrajan alapuolella. Yhdysvalloissa on suuret taloudelliset erot. Kauppataseen alijäämä aiheuttaa sekä koti- että ulkomaista kritiikkiä. Monet yhdysvaltalaiset poliitikot ovat huolissaan tästä. Koska Yhdysvaltojen talous jatkaa kuitenkin kasvuaan, voidaan sanoa että Yhdysvallat on maailman johtava talous.

Maantiede ja Ilmasto

Yhdysvallat on asukasluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio (Intian ja Kiinan jälkeen). Pinta-alaltaan (9 809 155 km²) Yhdysvallat on neljänneksi suurin Kiinan, Venäjän ja Kanadan jälkeen. Suomaat ja kosteikot mukaan lukien maa on Kiinaa suurempi. Yhdysvallat on Pohjois-Amerikan liittotasavalta, ja se koostuu 50 osavaltiosta ja Kolumbian piiristä.

Yhdysvaltojen rajanaapureita ovat Kanada (pohjoisessa) ja Meksiko (etelässä). Idässä maa ylettyy Atlantin valtamerelle, lännessä Tyynellemerelle ja kaakossa Meksikonlahteen. Alaska on toinen kahdesta osavaltiosta, jonka vieressä ei ole toista osavaltiota. Alaskan osavaltiolla on rantaviivaa niin Tyynellämerellä, Beringinsalmella kuin Jäämerellä. Myöskään Havaijilla ei ole toista osavaltiota vierellään; tämä osavaltio sijaitsee keskellä Tyyntämerta. Yhdysvalloilla on rantaviivaa melkein 20 000 km.

Yhdysvaltojen pääkaupunki on Washington. Valkoinen talo sijaitsee tässä kaupungissa (presidentinlinna). Washington on maan poliittinen keskus. New York on Yhdysvaltojen suurin kaupunki sekä sen taloudellinen keskus. New York on yksi tärkeimmistä kaupungeista maailmassa. Muita suurempia yhdysvaltalaisia kaupunkeja ovat muun muassa Houston, Philadelphia ja Phoenix. Yhdysvaltojen suurin osavaltio on Alaska, joka on myös harvimmin asuttu alue. Pienin osavaltioista on Rhode Island. Kaliforniassa asuu eniten ja Wyomingissa vähiten ihmisiä.

Yhdysvaltojen korkein vuori on Mount McKinley, joka kohoaa 6194 metrin korkeuteen. Yhdysvaltojen maisemat ovat hyvin vaihtelevia. Idässä on enimmäkseen kukkuloita ja metsää. Appalakit muodostavat matalan vuorijonon idässä. Suuret järvet (yhteensä 5) sijaitsevat maan pohjoisosassa. Kaakossa ja erityisesti Floridassa on subtrooppista metsää ja mangrovea. Ohion ja Tennesseen laaksot sijaitsevat Appalakkien länsipuolella. Näissä laaksoissa on kukkuloita ja maaperä on hedelmällistä. Kalliovuoret kattavat suuren osan Yhdysvaltojen länsiosasta. Korkeiden vuorten, karujen Cascades-vuorten ja Sierra Nevadan välissä sijaitsee aavikkoalue. Aavikon eteläpuoli tunnetaan nimellä Great Basin (Suuri allas). Maan lounaisosa koostuu lähinnä aavikkoseuduista. Esimerkiksi Grand Canyon sijaitsee tällä alueella. Länsirannikko on enimmäkseen vuoristoista aluetta.

Maisemien tapaan myös ilmasto vaihtelee alueittain. Maan koillisosassa vallitsee kostea ilmasto. Talvisin sataa paljon lunta ja kesäisin lämpötila saattaa nousta jopa neljäänkymmeneen asteeseen. Keskilännessä vallitsee mannerilmasto eli kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Eteläisten osavaltioiden talvet ovat Keskilänteä leudompia. Aurinkoisia päiviä on etelässä eniten. Joissain osavaltioissa, kuten Floridassa ja Havaijilla vallitsee trooppinen ilmasto. Pohjoisessa on kylmempi. Sekä kesät että talvet ovat siellä kylmempiä, ja alueella sataa myös enemmän. Aurinkoisia päiviä on vähiten Yhdysvaltojen luoteisosassa. Luoteessa sataa paljon, eikä kesän ja talven välinen ero ole lainkaan niin suuri kuin muualla maassa. Pohjoisrannikolla ja Alaskassa vallitsee polaarinen ilmasto. Mississippijoen länsipuolella olevat tasangot ovat puoliaavikkoja. Lounaassa sijaitsevan Great Basinin alue on aavikkoa, toisin sanoen siellä sataa hyvin vähän.

Yhdysvalloissa on myös äärimmäiset sääolosuhteet. Maahan iskee säännöllisesti pyörremyrskyjä. Pyörremyrskyt iskevät pääasiassa kaakkoisrannikolle. Myös maanjäristykset ja tornadot aiheuttavat aika ajoin suuria tuhoja. Lisäksi kuumuus koettelee joillakin alueilla yhdysvaltalaisten terveyttä. Kuumuus sytyttää myös metsäpaloja.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Yhdysvalloissa on tehokas ja hyvin ylläpidetty tieverkosto. Moottoriteitä on paljon. Moottoritiet kulkevat osavaltioiden, kaupunkien ja maaseutujen välillä. Yhdysvallat on autojen luvattu maa. Suhteessa asukaslukuun autonomistajia on erittäin paljon. Jokaisella osavaltiolla on omat liikennesäännöt. Säännöt eivät poikkea paljoakaan toisistaan mutta vuokra-autolla ajettaessa kannattaa olla varovainen. Nopeusrajoitukset ilmaistaan maileissa. Monissa osavaltioissa saa ajokortin 16-vuotiaana. Joissakin osavaltioissa ikäraja on 18 vuotta. Melkein kaikkialla on pakollista käyttää turvavyötä etupenkillä. On myös osavaltioita, joissa turvavyön käyttäminen on pakollista myös takapenkillä matkustettaessa.

Yhdysvaltoihin voi tutustua myös junalla. Eurooppaan verrattuna rautatieverkosto on alikehittynyt; junalla matkustaminen ei ole niin yleistä kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa on mantereen poikki ulottuva rautatieverkosto, ja sitä käytetään lähinnä 48 alemman osavaltion tavarankuljetuksessa. Matkustajaliikenteestä huolehtii esimerkiksi 'Amtrak'-rautatieyritys. Monissa suuremmissa kaupungeissa kulkee metro. New Yorkissa on maan laajin metro- ja maanalainen junaverkosto.

Bussilla matkustaminen on kaikkein halvin tapa matkustaa Yhdysvalloissa, ja monet matkustavatkin mielellään bussilla. Greyhound Bus Company on ainoa bussiyhtiö, joka tarjoaa mantereen poikki ulottuvia bussiyhteyksiä..

Lentokone on suosituin tapa matkustaa pitkiä välimatkoja. Koska välimatkat ovat hyvinkin pitkiä, lennetään Yhdysvalloissa paljon kotimaanlentoja. Yhdysvaltoihin kannattaa matkustaa vain lentokoneella. Vaikka asukkaita on paljon, sujuu lentotoiminta hyvin. Suurimpia lentokenttä ovat O' Haren kansainvälinen lentokenttä, Los Angelesin kansainvälinen lentokenttä, Dallas-Fort Worthin kansainvälinen lentokenttä, John F. Kennedyn kansainvälinen lentokenttä (sijaitsee New Yorkin kaupungissa), San Franciscon kansainvälinen lentokenttä, Denverin kansainvälinen lentokenttä, Miamin kansainvälinen lentokenttä ja Orlandon kansainvälinen lentokenttä.

Meksikossa sijaitsee suurin sisämaasatama. Yhdysvaltojen suurimmat satamat sijaitsevat seuraavissa kaupungeissa: Houston, Los Angeles, San Francisco, New Orleans, New York, Baltimore ja Newport. Vesiteitä käytetään usein raskaskuljetuksissa mutta myös matkustajaliikenteessä.

Aikavyöhyke

Yhdysvaltojen vierekkäin olevat osavaltiot on jaettu neljään eri aikavyöhykkeeseen. Idästä länteen katsottuna aikavyöhykkeet ovat Itäinen (GMT -5), Keski (GMT -6), Vuoristo (GMT -7) ja Tyynivaltameri (GMT -8). Alaskan aikavyöhyke on GMT -9 ja Havaijin GMT -10. Arizonaa ja Havaijia lukuun ottamatta kaikissa osavaltioissa siirrytään keväällä kesäaikaan.

Ruoka ja Juoma

Yhdysvaltalaiset pitävät tuhdista aamiaisesta. Amerikkalainen aamiainen koostuu yleensä munakokkelista, pekonista, bageleista tai siirapilla makeutettuja vohveleita (pannukakkuja). Monet yhdysvaltalaiset syövät paljon ja epäterveellisesti, ja maa kärsiikin liikalihavuudesta. Yhdysvalloissa rakastetaan lihaa, ja he järjestävät paljon grillijuhlia. Yhdysvallat tunnetaan myös sen monista eri pikaruokaketjuista. McDonalds-, Burger King- ja Kentucky Fried Chicken -ravintolaita löytyy kaikkialta. Yhdysvaltalaiset syövät paljon hampurilaisia ja juovat suuria määriä Coca Colaa. Pikaruokaravintoloiden lisäksi Yhdysvalloista löytyy myös suuri määrä muita ravintoloita. Ruokakulttuuri on saanut vaikutteita monista eri kulttuureista. Yhdysvalloista saa monen maalaista ruokaa, esimerkiksi kiinalaista, meksikolaista ja italialaista. Annokset ovat aina valtavia. Ravintoloissa on kohteliasta jättää juomarahaa. Tarjoilijoiden peruspalkka on yleensä erittäin pieni. Hyvästä palvelusta tulisi antaa 15-20 prosenttia juomarahaa.

Baareihin pääsevät ainoastaan yli 28-vuotiaat, ja silloinkin pitää olla virallinen henkilötodistus mukana. Alkoholilainsäädäntö on tiukka. Alkoholin ostamiseen tai juomiseen vaaditaan 21 vuoden ikä. Julkisilla paikoilla juominen tai alkoholia sisältävän pullon säilyttäminen autossa (paitsi takakontissa) on kiellettyä.

Majoitus

Hotelleja löytyy melkein kaikkialta Yhdysvalloista. Monissa huoneissa on ilmastointi, oma kylpyhuone ja televisio. Hotellihuone kannattaa varata etukäteen. Hotellihuoneen voi varata puhelimitse ilman maksua. Moottoriteiden varrelta löytyy motelleja, jotka ovat hotelleja halvempia mutta myös vaatimattomampia. Hotellit ja motellit ovat kalliimpia kaupungeissa kuin maaseudulla. Kaupunkien ulkopuolelta löytyy halpoja nuorisohostelleja, jotka ovat erityisesti reppumatkaajien suosiossa. Yhdysvalloissa kauemmin oleskelevat nuoret voivat vuokrata huoneen myös yliopistoalueelta. Leirintäpaikkaa etsivät voivat valita yleisistä (kansallispuistot, osavaltioiden puistot ja metsät) ja yksityisistä leirintäalueista. Asuntovaunussa tai -autossa yöpyminen on yleisempää kuin teltassa nukkuminen. Yhdysvalloissa on lisäksi Bed & Breakfast -majoituksia (kutsutaan myös nimellä ‘guesthouse’). Tämän tyyppisiä majoituksia löytyy kaikkialta. 'Guesthouset' ovat yleensä motelleja kalliimpia. Ainutlaatuisempaa kokemusta etsivien on mahdollista yöpyä maatilalla. Maatiloilla voi yleensä myös ratsastaa, joten 'villin lännen' tunnelmaan pääsee helposti.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Yhdysvalloista voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: