Autonvuokraus Islanti

Johdanto

Islanti tunnetaan sen kauniista luonnosta. Jäätiköt, lumi, tulivuoret ja geysirit tekevät maasta maalauksellisen. Maisema on karu, koskematon ja erittäin avara. Erityisesti luonnonystävien kannattaa vierailla Islannissa. Islannista löytyy myös paljon kala- ja lintulajeja. Maan pääkaupunki Reykjavík tarjoaa kivaa vaihtelua, sillä sieltä löytyy paljon ravintoloita, kauppoja ja museoita. Urheilunystävillä on mahdollisuus ratsastaa, kalastaa, patikoida tai pyöräillä. Talvisin järjestetään lumikelkkaretkiä ja kesäisin jäätikkökävelyitä.

Historia

Tämä Atlantin valtamerellä sijaitseva saari syntyi miljoonia vuosia sitten vedenalaisten tulivuorenpurkausten seurauksena. Saari tunnetaan nykyään nimellä Islanti. Siitä kuka alun perin saaren löysi tai ketkä siellä ensiksi asuivat, ei ole tarkkaa tietoa. Usein ajatellaan, että saaren ensimmäiset asukkaat olivat 700-luvulla sinne asettuneet irlantilaismunkit.

Tämän jälkeen Islantiin saapuivat viikingit, jotka perustivat useita kyliä rannikolle. Viikingit perustivat myös ensimmäisen parlamentin, joka sääti lakeja. Parlamenttia kutsuttiin nimellä "Allting", ja nykyään sitä pidetään maailman vanhimpana parlamenttina.

Vuonna 1262 Islanti menetti itsenäisyytensä, ja se joutui Norjan vallan alle. Norjan ja Tanskan kuningaskuntien yhdistyessä yhdeksi monarkiaksi sata vuotta myöhemmin, Islanti joutui Tanskan alaisuuteen. Kesti pitkään, ennen kuin Islanti sai itsenäisyytensä takaisin. Tätä ennen islantilaiset oli myös käännytetty luterilaisuuteen. Islanti sai käydä kauppaa ainoastaan tanskan kanssa.

Islanti sai itsenäisyyden vasta vuonna 1918. Saari oli kuitenkin vain itsenäinen kuningaskunta Tanskan personaaliunionissa, ja valtioilla oli sama kuningas. Tasavallaksi Islanti julistautui vuonna 1944. Tanska joutui tällä kertaa Saksan miehittämäksi. Kaksi vuotta myöhemmin Islanti liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Islannista tuli myös EFTA:n eli Euroopan vapaakauppaliiton jäsen. EFTA-maiden ja EY:n välinen sopimus allekirjoitettiin vuonna 1993, ja Islannille myönnettiin vapaa pääsy Euroopan kalatalousmarkkinoille.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Islanti on Euroopan harvimmin asuttu maa. Islannin väkiluku on vain 300 000, ja vain 20% pinta-alasta on asumiskelpoista (länsi- ja etelärannat). Puoli puolet asukkaista asuu saaren pääkaupungissa Reykjavíkissa tai sen ympäristössä. Kolme muuta suurempaa islantilaista kaupunkia ovat Kópavogur, Hafnarfjördur ja Akureyri, ja niissä asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä. Suurin osa islantilaisista on viikinkien jälkeläisiä. Muilla asukkailla on skotlantilaiset tai irlantilaiset sukujuuret (asuivat saarella ennen viikinkejä). Suurin maahanmuuttovirtaus tulee Tanskasta.

Evankelisluterilainen kirkko on valtion kansalliskirkko. Islantilaiset liitetään syntyessä kirkkoon. Jopa 85% islantilaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Loput islantilaisista ovat katolilaisia tai protestantteja, ja 3,6% käy Reykjavíkissa ja Hafnarfjörðurissa sijaitsevissa luterilaisissa vapaakirkoissa.

Valtion virallinen kieli on islanti. Islannin kieli muistuttaa viikinkien puhumaa kieltä, ja siinä esiintyy sanoja, joita ei löydy muista Euroopan kielistä. Ääntäminen on kuitenkin ajan myötä hieman muuttunut. Monet islantilaiset puhuvat myös englantia ja tanskaa.

Myyteillä ja legendoilla on tärkeä merkitys Islannin kulttuurissa. Myytit ja legendat kulkevat sukupolvelta toiselle. Näissä kertomuksissa esiintyy usein peikkoja, tonttuja, aaveita, viikinkikuningattaria sekä germaanien jumalia. Keskiaikainen islantilainen kirjallisuus on antanut vaikutteita maailman kulttuuriin.

Politiikka

Vuonna 1944 Islannista tuli tasavalta. Islanti on parlamentaarinen demokratia, jota johtaa presidentti. Presidentillä on parlamentin (Allting) kanssa lainsäädäntövalta. Parlamentti koostuu 63 edustajasta, jotka valitaan kansanäänestyksellä enimmillään neljäksi vuodeksi. Jokaisella yli 18-vuotiaalla islantilaisella on äänioikeus.

Islannin hallituksella on toimeenpanovalta. Korkeimmalla oikeudella ja tuomioistuimilla on oikeudellinen toimivalta. Presidentti nimittää ministerit. Vuodesta 1996 Islannin presidenttinä on toiminut Ólafur Ragnar Grímsson. Tähän asti Islannissa on ollut vain viisi presidenttiä. Presidentti valitaan nelivuotiskaudeksi mutta sama henkilö voidaan valita peräkkäin kuinka monelle kaudelle vain.

Talous

Islannin pääteollisuudenala on kalastus. Yli 70% vientituotteista saadaan kalateollisuudesta. Huonoa on se, että talous ei ole aina vakaa. Kalojen hintojen vaihdellessa myös tulojen määrä muuttuu. Kalastusalueiden laajentamisen ansiosta talous kasvaa jatkuvasti. Tärkeimmät kalalajit ovat turska ja silli. Vientiä varten turska joko pakastetaan, kuivataan tai suolataan. Silliä käytetään pääasiassa kalaöljyn valmistukseen.

Suurin osa Islannin maaperästä on maanviljelylle kelpaamatonta. Pienillä alueilla viljellään kuitenkin perunaa, sokerijuurta ja kaalia. Saaren karjatiloilta saadaan tarpeeksi liha- ja maitotuotteita. Energiaa tuotetaan sähköä ja kotitalouksien kuumaa vettä varten. Islannin maaperän tuliperäisyyden ansiosta yli puolet energiasta saadaan hyödyntämällä geotermistä lämpöä. Geotermistä energiaa saadaan käyttämällä hyväksi syvällä maan alla olevien lähteiden kuumaa vettä ja höyryä.

Islannin tärkeimmät tuontituotteet ovat koneet, kuljetusvälineet, öljy, alkoholi ja tupakka. Islanti käy kauppaa erityisesti Iso-Britannian, Saksan, Japanin, Tanskan, Ruotsin ja Norjan kanssa.

Islannissa on korkea elintaso. Maan virallinen valuutta on Króna (ISK) eli kruunu. Sata Islannin kruunua on noin 1,23€.

Maantiede ja Ilmasto

Islanti on Atlantin valtamerellä sijaitseva saari. Islanti sijaitsee Grönlannin ja Norjan välissä, ja se on Euroopan läntisin valtio. Islannin pääkaupunki Reykjavík on puolestaan maailman pohjoisin pääkaupunki. Islannin kokonaispinta-ala on noin 103 000 km². Vain yksi neljäsosa pinta-alasta on kasvillisuuden peitossa. Loppuosa saaresta on maaperältään hiekka- ja sora-aavikkoista, jäätikköistä tai vulkaanista.

Islanti tunnetaan maanjäristyksistä, tulivuorenpurkauksista, jäätiköistä ja vesiputouksista. Islantilainen Glymur (190 metriä) on maailman korkein vesiputous. Tunnetuin jäätikkö on saaren eteläosassa sijaitseva Vatnajökull. Tämä jäätikkö on Euroopan toisiksi suurin. Vatnajökull on suurempi kuin Alppien ja Norjan jäätiköt yhteensä! Islanti tunnetaan myös sen geysireistä. Sana ‘geysir’ tulee islantilaisesta Geysir-nimisestä geysiristä. Saaren kuuluisin tulivuori on Hekla, ja se on yli 7000 vuotta vanha.

Metsien puuttuminen herättää huomiota Islannissa. Maaperän eroosion ehkäisemiseksi Islannissa istutetaan tällä hetkellä paljon puita. Pohjoisen sijaintinsa ja karun maaperän johdosta saarella ei ole paljon eri eläinlajeja. Useimmin tavattuja eläimiä ovat kalat, linnut, naalit, islanninhevoset ja lampaat. Islannissa ei ole pistäviä hyönteisiä, kuten mehiläisiä tai ampiaisia, mikä on tietysti hyvä asia.

Lämpimän Golf-virran takia Islannissa vallitsee epävakaa ilmasto. Kesät ovat lyhyitä ja viileitä ja talvet ovat leutoja. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, ja lämpötila on silloin noin 10 astetta (rannikolla). Tammikuu on kylmin kuukausi, ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Sisämaassa talvet ovat kylmempiä. Talvisin päivät ovat lyhyitä, mutta kesällä ei tule melkein koskaan pimeää. Islantiin kannattaa matkustaa toukokuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Islantiin tutustuu parhaiten vuokraamalla auton. Ainoat julkisen liikenteen kulkuvälineet ovat bussi ja lautta. Islannissa ei ole junia. Bussit ja lautat eivät aina liikennöi säännöllisesti. Matkailukauden aikaan julkisen liikenteen verkosto on hieman laajempi. Vuokra-auto on mainio vaihtoehto, sillä omalla autolla liikuttaessa on mahdollisuus tutustua moniin eri paikkoihin ja oman aikataulun mukaan. Alkoholin promillerajat ovat todella tiukat.

Pitkät välimatkat voi matkustaa myös lentokoneella. Kotimaanlennot ovat usein suhteellisen halpoja. Kannattaa harkita myös lentokoneen ja vuokra-auton yhdistelmää. Nelivetoinen auto on välttämätön suuremmilta teiltä poistuttaessa.

Monet lentoyhtiöt lentävät Islantiin. Saarella on kaksi lentokenttää. Reykjavíkin lentokenttä on kotimaisen lentoliikenteen kenttä, mutta sieltä lennetään myös Grönlantiin ja Färsaarille. Keflavikin kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Reykjanesin niemimaalla. Niemimaa sijaitsee lähellä Reykjavíkia.

Islannissa on myös yleistä liikkua veneellä tai laivalla. Melkein kaikki kaupungit ja kylät sijaitsevat rannikolla, ka niissä on ympäri vuoden jäättömät satamat. Reykjavíkissa on kaksi satamaa: Sæbraut ja Sundahöfn. Ensiksi mainittu satama on pääasiassa risteilijäsatama, ja Sundahöfn rahtisatama.

Ruoka ja Juoma

Islannista löytyy monia ruokia, joita ei syödä missään muualla maailmassa. Keittiö on saanut vaikutteita myös Tanskasta. Islantilaiset tunnetaan parhaiten siitä, että ne sisältävät melkein aina kalaa. Islantilainen erikoisuus on Hakarl, joka on pilaantunutta hainlihaa! Hainliha laitetaan hapettumaan maahan kaivettuun kuoppaan, ja parin kuukauden siellä olon jälkeen liha ei ole enää terveydelle haitaksi. Voimakkaasta ammoniakin hajusta huolimatta Hakarl on Islannissa erittäin suosittu ruoka.

Toinen islantilainen erikoisuus on Svid (jota monet odottavat vesi kielellä). Svid on keitetty lampaanpää, jossa on tallella jopa silmät. Erityisesti silmien ja kielen sanotaan olevan erittäin maukkaita... Hardfiskur eli koljaa syödään välipalana voin kanssa. Islannissa syödään myös veri- ja maksamakkaroita, jotka valmistetaan lampaan verestä tai maksasta, jauhoista, ihrasta ja mausteista. Edellä mainittuja erikoisuuksia ei löydy kaikista ravintoloista, ja niitä syödään usein vain erikoistilaisuuksissa.

Brennivín on perinteinen islantilainen likööri. Likööri valmistetaan perunoista, ja se maistuu hieman kitkerälle. Juomaa kutsutaan nimellä "Musta surma". Lisäksi Islannissa juodaan paljon kahvia. Kahviloita on paljon. Alkoholipitoiset juomat ovat erittäin kalliita, ja niitä on saanut ostaa vasta 20 vuoden ajan. Ulkona syöminen ei ole halpaa. Juomarahan jättäminen on hyvien tapojen mukaista, mutta se sisältyy usein loppulaskuun.

Majoitus

Islanti on todellinen retkeilymaa. Retkeily on luonnollisesti hyvin suosittua kesäkuukausina. Monet leirintäalueet ovat jopa ilmaisia. Leirintäalueet ovat yksinkertaisia ja halpoja. Kansallispuistoista löytyy erittäin kauniita leirintäpaikkoja. Retkikeitin kannattaa ottaa mukaan. Leirintäalueet ovat avoinna yleensä kesäkuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin. Hotelleja löytyy monista eri kaupungeista. Reykjavíkista ja sen ympäristöstä löytyy jokaiselle sopiva hotelli. Hotellit ovat avoinna ympäri vuoden. Vuokrattavat asunnot sijaitsevat yleensä meren tai vuoristojärven rannalla. Halvempaa hintaa etsivien kannattaa yöpyä hostellissa.

Aikavyöhyke

Islannin aikavyöhyke on GMT + 0. Islannissa ei eroteta kesä- ja talviaikaa.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Islannista voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia, Islanti
• Islannin matkailuneuvonnan viralliset Internet-sivut