Autonvuokraus Puola

Johdanto

Puolan tasavalta sijaitsee Keski-Euroopassa. Tällä entisellä kommunistivaltiolla on rikas historia. Puolalaiset kaupungit ovat viihtyisiä ja maan luonto erittäin kaunis. Puolan pääkaupunki Varsova on moderni, kun taas etelämpänä sijaitseva Krakova tarjoaa matkailijoille paloja menneisyydestä. Krakova on myös eteläisen 'Malopolskan' alueen pääkaupunki. 'Malopolska' tarkoittaa Pientä Puolaa. Slovakian ja Ukrainana rajalta löytyy Tatra-vuoriston korkeita vuorenhuippuja sekä laaksoja. Vuoriston korkein vuori on Rusy, joka kohoaa 2499 metriin. Pilaamattomalla pohjoisrannikolla sijaitsee Gdanskin satamakaupunki. Rannikolla on myös monia matkailukohteita. Sisämaassa on taas järviä, tiheitä metsiä, pieniä kyliä sekä keskiaikaisia linnoja. Yksi Puolan upeimmista alueista sijaitsee maan koillisosassa. Mazuriassa on yli kaksi tuhatta järveä, joiden välillä kulkee kanaaleja ja jokia. Järvialue on kukkuloiden sekä metsien ympäröimä.

Historia

Keltit, baltit, hunnit ja monet saksalaiset heimot saapuivat nykyisen Puolan alueelle neoliittisellä kaudella noin 2000 eaa. Keski-ajan alussa läntiset slaavit löysivät Odra- ja Wislajokien välissä sijaitsevalle tasanteelle. Näitä ihmisiä kutsuttiin nimellä 'polaanit': peltokansa.

Vuonna 966 herttua Mieszko I kääntyi kristinuskoon, ja näin ollen Rooma tunnusti hänet Puolan lordiksi. Vuodesta 1000 kristillinen kirkko on levittänyt sanomaansa Puolassa. Mieszkon poika Boleslaw Urheasta tuli Puolan ensimmäinen kuningas. Hän teki Poznanin kaupungista hänen oman pääkaupunkinsa. Vuonna 1038 saksalaiset ritarikunnat ja tataarit yrittivät valloittaa Poznanin. Mellakoiden takia kuninkaalliset muuttivat Krakovaan. 1200-luvulla tämä kaupunki joutui ryöstelystä tunnettujen tataarien vallan alle.

Vuonna 1333 Kazimierz III Wielkin (tarkoittaa suurta) siirtyi maan johtoon, ja valtakunnan asema alkoi parantua. Puola kukoisti noihin aikoihin. Kuningas sai kuitenkin vain tyttäriä, ja dynastia päättyi vuonna 1370 saman kuninkaan johdolla kuka sen oli aloittanutkin. Kazimierzin veljentyttären ja Liettuan suurherttuan välillä solmitun avioliiton kautta syntyi mahtipontinen valtakunta, joka ulottui Baltianmereltä Mustallemerelle. Virallisesti Puola ja Liettua yhdistyivät yhdeksi valtioksi vuonna 1569. Kummatkin osapuolet pysyivät kiinni toisissaan 1700-luvun loppupuolelle asti.

1500-luvun renessanssi toi mukanaan uusia tuulia sekä taiteeseen että tieteeseen. Puolalainen Mikolaj Kopernik, joka tuli tutuksi nimellä Nicolaus Copernicus, työskenteli uuden aurinkokeskeisen maailmankuvan parissa.

1500-luku toi päätepisteen myös Jagiellonien dynastialle. Tästä lähtien parlamentin tehtävänä oli valita kuningas. Monet seuraavat kuninkaat olivat ulkomaalaisia, sillä parlamentissa edustavat aateliset ajattelivat pitävänsä näin kuninkaat tossun alla. Tämän vuosisadan lopulla yksi kuninkaista muutti pääkaupunkiin, Varsovaan.

Ruotsalaiset, venäläiset, preussilaiset ja itävaltalaiset taistelivat keskenään Puolasta 1600-luvulla. Maa jaettiin kolmeen osaan. Kansallismieliset tunteet eivät kuitenkaan kadonneet vaan ne heräsivät voimakkaampina 1700-luvun lopulta 1900-luvun puolivälin välisenä aikana. Romantiikka sai perinteellisen taiteen kukoistamaan. Tämä johti kapinoihin vieraita valloittajia vastaan.

Vuonna 1919 allekirjoitettiin Versailles'n sopimus, jossa Puola tunnustettiin suvereeniksi valtioksi. Tämä ei kuitenkaan tuonut rauhaa Puolaan. Puolan armeija teki parhaansa saadakseen takaisin venäläisten miehittämät alueet. Sota päättyi kompromissiin, jossa Puola sai takaisin Lvivin ja Vilnan kaupungit. Ei kulunut kauaa kun vuonna 1939 Natsi-Saksa hyökkäsi puolalaiseen Gdanskin kaupunkiin ja aloitti toisen maailmansodan. Puolalaiset kärsivät suuria henkilövahinkoja. Yksi viidesosa puolalaisista kuoli tämän sodan aikana. Puolalaisen Auschwitzin kaupungin lähellä sijaitseva keskitysleiri muistuttaa edelleen 1.5 miljoonasta siellä tapetusta juutalaisesta, mustalaisesta yms.

Toisen maailmansodan jälkeen Puola joutui Neuvostoliiton valtaan. Puolalaiset eivät kuitenkaan ikinä hyväksyneet tätä. 1980-luvun lopulla venäläinen presidentti Mihail Gorbatšov antoi luvan etsiä uusia mahdollisuuksia puolalaisille. Tämä johti vuoden 1989 vaaleihin, joissa kommunistit eivät voittaneet paikkaakaan ja joutuivat näin ollen perääntymään. Tämä tapahtuma oli kuin ensimmäinen dominonappula, joka kaatuessaan johti myöhemmin kaikkien kommunististen alueiden hajoamiseen Euroopassa. Vuonna 1999 Puola liittyi Natoon. Puola on ollut Euroopan unionin jäsen vuoden 2004 huhtikuusta lähtien.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Vuosisatojen ajan Puola pysyi sekalaisena valtiona, jossa asui paljon erilaisia ihmisiä. Juutalaiset, saksalaiset ja ukrainalaiset pitivät Puolaa kotimaanaan. Toinen maailmansota muutti kuitenkin kaiken, ja nykyään Puolassa asuu enimmäkseen puolalaisia. Yli puolet 39 miljoonasta asukkaasta asuu kaupungeissa. Idässä sijaitseva Varsova ei ole ainoastaan maan pääkaupunki vaan myös sen suurin kaupunki. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat esimerkiksi Lódz, Krakova ja Poznan. Puolalaisessa kaupungissa eläminen on samantyyppistä kuin monessa länsimaalaisessa kaupungissa. Maaseudulla arvostetaan kuitenkin paljon perinteitä. Kiinteitä perhesuhteita pidetään tärkeinä.

Puolalaiset ovat erittäin uskonnollinen kansa. Kommunismin kaaduttua kirkkoja alettiin koristaa uudelleen. Yli 80% puolalaisista kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Vuonna 2007 kuollut Paavi Johannes Paavali II syntyi Puolassa nimellä Karol Woytila. Puolalaiset ovat hyvin ylpeitä kuuluisasta maanmiehestään. Toisaalta kirkon suosiota himmentää se, että kirkko halutaan erottaa valtion alaisuudesta. Kirkolla on niin suuri vaikutus poliittisiin puolueisiin ja yhteiskuntaan, että monet puolalaiset reagoivat uskonnollisia instituutteja vastaan negatiivisesti.

Politiikka

Kommunismi vallitsi Puolassa 40 vuoden ajan. Vuonna 1990 kommunistipuolue hajosi ja maahan valittiin ensimmäinen demokraattinen presidentti, Lech Walesa. Ensimmäisinä kymmenenä vuotena kommunismin kaatumisen jälkeen Puola kärsi monesta poliittisesta kriisistä ja maassa vallitsi muutenkin epävakaa tilanne. Vaikka ajat olivat vaikeat, kehittyi Puolaan hyvin toimiva markkinatalous ja vakaa demokratia. Vuonna 1990 Puolan talous hajautettiin, ja paikallishallinnot saivat enemmän päätösvaltaa. Hallinnollisesti Puola koostuu kuudestatoista maakunnasta. Onnistuneen demokratian ja vakaan markkinatalouden ansiosta Puola pääsi Naton jäseneksi vuonna 1999.

Nykyään Puolan presidentti valitaan suoraan kansanäänestyksellä viideksi vuodeksi. Presidentti nimittää pääministerin. Puolalainen parlamentti muodostuu 460-paikkaisesta alahuoneesta (Sejm) ja 100-paikkaisesta senaatista (Senat). Puolan presidentillä on melko paljon valtaa. Presidentti voi erottaa hallituksen ja määrätä uudet vaalit. Presidentillä on myös veto-oikeus.

Talous

Kommunismimenneisyys jätti Puolan suuriin velkoihin. Kommunismin kaaduttua pääosin maataloudella tulonsa saaneesta valtiosta kehittyi pikkuhiljaa teollisuusmaa. Viime vuosisadan loppupuolelta lähtien Puolan talous on kasvanut tasaisesti. Hiili- ja terästeollisuus ovat yhä edelleen valtion valvonnassa. Puolasta saadaan paljon mineraaleja, kuten kivihiiltä. Monet puolalaiset kaivokset on pitänyt sulkea, sillä niiden tuottavuus laski. Samaan aikaan, 1990-luvulla, Puolasta kehittyi nopeasti (nopeammin kuin mikään muu entisen itäblokin maista) vapaa markkinatalous.

Yli 60% puolalaisista työskentelee yksityissektorilla. Työttömyysaste on hyvin pieni kaupunkialueilla. Maaseudulla taas joka neljäs asukas voi olla työtön. Puolalainen maataloussektori tuottaa pääasiassa viljaa, perunaa ja sokerijuurta. Teollisuusalueet sijaitsevat lähinnä maan eteläosassa. Lódz, Varsova ja Poznan ovat maan tärkeimmät teollisuuskaupungit. Myös matkailuala on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Maantiede ja Ilmasto

Puolan kokonaispinta-ala on yli 312 000 neliökilometriä. Pohjoisessa Puolan rajan muodostaa Baltianmeri. Puolalla on maaraja kuuden Itä-Euroopan maan sekä yhden Länsi-Euroopan maan, Saksan kanssa. Puolan naapurimaita ovat siis Liettua, Valkovenäjä, Ukraina, Slovakia ja Tšekin tasavalta. Puolan rannikolla on hiekkadyynejä ja järviä. Järviä on kuitenkin kaikista eniten maan koillisosassa. Mazurian järvialue tunnetaan 'tuhannen järven maana'. Nämä järvet syntyivät jääkauden jälkeen, ja toinen samantyylinen tuhansien järvien alue löytyy ainoastaan Suomesta. Puolan itäosissa ja Valkovenäjän rajalla sijaitsee toinen erittäin kaunis alue. Bialowiezan kansallispuistossa voi kävellä Euroopan viimeisessä aarniometsässä. Tässä alangolla sijaitsevassa metsässä elää paljon susia, ilveksiä ja majavia. Metsän puut ovat satoja vuosia vanhoja tammia ja vaahteroita.

Idän alangoilta saavumme etelän vuoristoiselle alueelle. Vuoristoja on kaksi: Sudeetit ja Karpaatit. Tatravuorten korkeat huiput ovat osa Karpaatteja. Karpaatit ulottuvat Slovakian puolelle. Pohjoisen meren ja etelän vuoristojen väliin jäävällä leveällä alueella mutkittelee useita jokia. Kaksi suurinta jokea ovat Wisla ja Oder.

Lauhkeaan mannerilmastoon vaikuttaa pohjoisessa vallitseva meri-ilmasto. Tämä yhdistelmä tekee säästä usein epävakaan. Vuorilla saattaa olla lunta jopa huhti-toukokuuhun asti. Keväät ja syksyt ovat miellyttäviä. Kesät ovat yleensä aurinkoisia ja sisämaassa erittäin kuumia. Kesäkuussa saattaa sataa kuitenkin paljon. Marras- ja joulukuussa on usein sateista ja sumuista. Kylminä talvina Puolassa on paljon lunta ja joet jäätyvät.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Puolalaiset tiet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa. Tieverkostoa pidetään kuitenkin yhtenä esteenä maan taloudelliselle kehittymiselle. Nykyisen tieverkoston laajentamiseen on investoitu paljon. Moottoriteillä korkein sallittu ajonopeus on 130 km/h. Kaksi- tai nelikaistaisilla teillä voi ajaa 110 km/h, ja maanteillä 90 km/h. Taajama-alueilla nopeusrajoitus on 60 km/h. Taajama-alueelle saapumisen huomaa valkoisista tiekylteistä, joissa lukee kyseisen kaupunkialueen nimi.

Puolassa on laaja rautatieverkosto. Junia kulkee niin puolalaisten kaupunkien välillä kuin myös naapurimaihin. Berliiniin on suora junayhteys esimerkiksi Gdanskista, Krakovasta ja Varsovasta. Puolan ja sen naapurimaiden välillä kulkevissa kansainvälisissä junissa kannattaa pitää huolta matkatavaroista. Melkein kaikissa junissa on sekä ensimmäisen että toisen luokan istumapaikkoja. Pääasemia kutsutaan nimellä gnówny.

Puolan läpi voi ajaa myös bussilla. Puolassa liikennöi sekä paikallisbusseja että kansainvälisiä busseja. Juna on kuitenkin paras ja mukavin tapa matkustaa Puolassa. Bussiliikenne toimii kuitenkin hyvin kaupungeissa.

Puolassa on kaksitoista siviililiikenteen lentokenttää. Varsovan lentokenttä, Kraków Balicen lentokenttä ja Gdanskin lentokenttä ovat edellä mainituista kentistä ainoat, joilla lentoliikennettä.

Ruotsiin voi matkustaa myös lautalla Gdanskista.

Ruoka ja Juoma

Päivän tärkein ateria syödään iltapäivällä kello kahden ja viiden välillä. Alkuruokana syödään usein keittoa. Puolalainen keittiö on varsinainen kulttuurisekoitus: keittiö on saanut vaikutteita juutalaisesta, ukrainalaisesta, venäläisestä, saksalaisesta ja unkarilaisesta ruokakulttuurista.

Kaikista useimmin käytetyt ruoka-aineet ovat perunat ja liha - ja melkein aina sianliha. Tyypillinen puolalainen ruoka on bigos, mikä on pääasiassa monilla eri lihatyypeillä maustettu sauerkraut (hapankaali). Myös pierogi ja barszcz ovat erittäin suosittuja ruokia. Ensimmäiseksi mainittu on pastan tyylinen ruoka, jossa on juustoa, jauhelihaa tai sieniä. Jälkimmäinen on taas puolalainen versio venäläisestä borschtista eli kuuluisasta borssikeitosta.

Wódka on puolalaisten kansanjuoma. Puolassa valmistetaan monia erityylisiä ja -makuisia vodkia. Muut tyypilliset puolalaiset juomat ovat krupnik, sliwowica ja winiak.

Aikavyöhyke

Puolan aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1. Maaliskuun loppupuolella kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Syyskuun lopulla kelloa siirretään taas tunnilla taaksepäin.

Majoitus

Yleisesti ottaen Puolan kaupungeissa on laaja hotellitarjonta. Turistit voivat yöpyä sekä modernissa, uudessa ja korkeatasoisessa ympäristössä kuin vanhassa, viihtyisässä ja vaatimattomassa hotellissa. Hinnat vaihtelevat sesonkien mukaan (matkailusesonki tai hiljainen kausi). Varattava hotellihuone kannattaa tarkistaa ennen sisäänkirjautumista, sillä hotellin aula saattaa antaa väärän kuvan.

Puolassa on paljon hostelleja. Matkailusesongin aikana on enemmän auki olevia hostelleja kuin muuhun aikaan vuodesta. Ympärivuoden auki olevissa hostelleissa on yleensä keittiöt ja ruokasalit. Suurimpaan osaan hostelleista ei ole ikärajaa.

Melkein kaikilla leirintäalueilla on teltta- ja asuntovaunupaikkojen lisäksi myös vuokrattavia pieniä mökkejä. Leirintäalueet ovat avoinna yleensä toukokuun ja syyskuun välisenä aikana.

Vuorilla vaeltavilla matkailijoilla on mahdollisuus levätä vuoristomökeissä. Mökit ovat vaatimattomia, mutta niiden tunnelma on ystävällinen ja kotoisa. Usein on mahdollista saada myös lämmin ateria. Syrjäisemmilläkin alueilla on vaeltajille suunnattuja yöpymispaikkoja. Mökit ovat yleensä hyvin täynnä, mutta ne ovat avoinna ympärivuoden. Lisätietoa saa Puolan valtion matkailutoimistosta (PTTK).

Kaupungeista tai maaseudulta voi löytää myös yksityishenkilöiden vuokraamia huoneita. Kaupungeissa kyseisiä huoneita vuokraavat henkilöt löytyvät yleensä kaduilta, kun taas maaseuduilla niistä ilmoitetaan kyltein. Kylteissä lukee joko pakoje 'huone' tai noclegi 'majoitus'.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Puolasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia, Puola
• Valtion viralliset Internet-sivut