Autonvuokraus Suomi

Johdanto

Suomi on tuhansien järvien maa. Suomi ei ole vain yksi Euroopan pohjoisimmista valtioista vaan myös yksi maanosan rikkaimmista maista. Pohjoisessa maalla on raja Norjan kanssa, idässä Venäjän kanssa ja lännessä Ruotsin kanssa. Suomi on tunnettu siitä, että siellä on melkein 2 miljoonaa saunaa 5 miljoonalle ihmiselle. Suomalaiset tuntuvat rakastavan hikistä kylpyään!

Historia

Nykyinen Suomen valtion alue on ollut asuttua 8500 eK lähtien. Ensimmäiset asukkaat elivät pääosin maanviljelyllä ja kalastuksella. Ruotsilla ja Venäjällä on suuri rooli Suomen lähihistoriassa. 1200-luvulta vuoteen 1809 asti Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa. Tämän jälkeen vuodesta 1809 vuoteen 1917 maa oli osa Venäjän kuningaskuntaa. Suomen autonomista valtiota kutsuttiin 'Suomen suuriruhtinaskunnaksi'.

Suomalaisten keskuudessa alkoi syntyä nationalismisia tunteita. Suomenkieli virallistettiin, ja sitä alkoivat puhua myös muut kuin talonpojat. Vuodesta 1892 kieli oli ruotsin ohella autonomisen alueen virallinen kieli. Venäjä yritti vaikuttaa Suomeen, mutta ei kuitenkaan pystynyt estämään Suomen itsenäisyysjulistusta vuonna 1917. Itsenäisyysjulistus tapahtui Maaliskuun vallankumouksen jälkeen, jolloin Venäjän tsaari luopui kruunustaan. Vaikka Venäjä tunnustikin itsenäisen Suomen, tilanne oli hyvin monimutkainen molemmissa maissa sodittavien sisällissotien takia.

'Valkoisten' (Saksan tukemat) ja 'Punaisten' (Venäjän tukemat) välillä käydyn sisällisodan jälkeen Suomesta tuli kuningaskunta vuonna 1918. Tämä valtiomuoto ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä kahden kuukauden jälkeen maasta tuli tasavalta. Suomen ja Venäjän välinen rauha allekirjoitettiin virolaisessa kaupungissa Tartussa vuonna 1920. Sopimuksessa määriteltiin Suomen valtion rajat.

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota kesti yli vuoden. Neuvostoliitto ei pystynyt voittamaan sotaa ja Suomi pysyi itsenäisenä. Tämän jälkeen Suomi liittoutui Saksan kanssa ja osallistui Saksan hyökkäykseen Venäjälle ('Operaatio Barbarossa'). Suomi onnistui valtaamaan Neuvostoliitolle kuuluneen alueen mutta vuonna 1944 Suomi päätti solmia rauhan, ja tunnusti tappionsa suomalisesta alueesta Karjalasta. Vuosien 1944 ja 1945 välillä Suomi taisteli Saksaa vastaan Lapin sodassa. 

Neuvostoliitto ja Suomi solmivat rauhan vasta vuonna 1947, jolloin Suomi lupasi olla hyökkäämättä Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton vaikutus puolueettomaan Suomeen näkyi selvästi, sillä se ei esimerkiksi antanut Suomelle lupaa tehdä yhteistyötä muiden skandinaavimaiden kanssa. Vuodesta 1955 Suomi yritti parantaa itsenäisyyttään herättämättä sen kommunistisen naapurin epäilyksiä. Suomesta tuli useiden läntisten maiden yhteistyöorganisaatioiden jäsen. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vuonna 1991 Suomea kohtasi talouskriisi. Suomen talous alkoi kuitenkin nousta Euroopan unioniin liittymisen ansiosta. Nykyään Suomi yksi Euroopan rikkaimmista maista.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Suomessa on noin 5 miljoonaa asukasta, joista 92% puhuu suomea. Noin 5.5% suomalaisista puhuu ruotsia äidinkielenään. Kummatkin kielet ovat virallisia. Pieni vähemmistö puhuu venäjää, viroa ja saamea (lapissa puhuttava kieli). Lisäksi ulkomaalaiset maahanmuuttajat ovat tuoneet muita kieliä kahden virallisen kielen joukkoon.

1970-luvulla jopa 500 000 suomalaista muutti Ruotsiin, joista myöhemmin noin puolet palasi takaisin kotimaahansa. Tällä hetkellä noin 1.1 miljoonaa suomalaista asuu ulkomailla.

Suomi on uskonnollinen maa. Noin 90% asukkaista kuuluu evankelis-luterilaiseen valtionkirkkoon, ja noin 1% ortodoksiseen kirkkoon. Jäljelle jäävä osuus koostuu protestanteista, rommalaiskatolisista, muslimeista ja juutalaisista. Ateistien määrä on kokoajan kasvussa. 

Suomalaiseen kulttuuriin ovat antaneet vaikutteita Lappi, Ruotsi ja Venäjä. Maan pohjoisosassa vallitsee lapin kulttuuri eli saameleinen kulttuuri. Taiteella ja viihteellä on tärkeä merkitys suomalaisille, ja Suomessa järjestetäänkin paljon esityksiä, tapahtumia ja konsertteja yms. 

Yleisesti ottaen suomalaiset ovat vähäpuheisia ja pidättyväisiä, joille hyvät perhesuhteet ovat tärkeitä. Lisäksi suomalaiset arvostavat tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Suomi on vapaamielinen maa, ja Suomi olikin ensimmäinen Euroopan maa, jossa otettiin käyttöön yleinen äänioikeus. 'Sisu' on hyvin tunnettu suomalainen käsite ja tarkoittaa voimaa ja vahvuutta, jotka liitetään usein suomalaisuuteen. Suomalaiset eivät halua epäonnistua, luovuttaa tai alistua.  

Poliittinen tilanne

Suomi on valtiomuodoltaan tasavalta, jossa päätösvalta on presidentillä ja eduskunnalla. Eduskunta koostuu 200 jäsenestä, jotka valitaan demokraattisesti äänestämällä joka neljäs vuosi. Muihin Euroopan maihin verrattuna presidentillä on suhteellisen paljon päätösvaltaa. Suomessa presidentti hoitaa muodollisesti maan ulkomaanpolitiikkaa. Presidentti valitaan myös kansanäänestyksellä.

Suomessa on toiminut vuodesta 2000 lähtien naispresidentti Tarja Halonen, joka kuuluu sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Tarja Halonen valittiin uudestaan vuonna 2006. Presidentti voidaan valita uudelleen ainoastaan yhden kerran. 

Hallitus on maan tärkein hallinnollinen elin, ja sen tulee vastata eduskunnalle. Hallituksen puheenjohtaja on maan pääministeri, jonka valitsee eduskunta. Suomessa äänioikeuden saa 18-vuotiaana.

Tällä hetkellä Suomen polittiikan kolme vahvinta puoluetta ovat Kansallinen Kokoomus, Suomen sosiaalidemokraattinen puolue sekä Suomen Keskusta. Edellä mainituista puolueista Kokoomus on porvaripuolue, Sosiaalidemokraattinen puolue vasemmistopuolue ja Keskusta näiden kahden väliltä.

Talous

Ennen Neuvostoliitolla (Venäjällä) oli suuri vaikutus Suomen kaupankäyntiin, ja Suomelta evättiin oikeus vapaaseen kauppaan. Suomi ei esimerkiksi saanut tehdä yhteistyötä muiden Skandinaaviaan kuuluvien maiden kanssa. Suomi oli toiseen maailmansotaan saakka maanviljelymaa, mutta sodan jälkeen kaupankäynti länteen alkoi kasvaa. Teknologia edistyi, erikoistuminen yleistyi ja metalliteollisuudesta tuli tärkeää. Nykyään tuottavimmat taloudelliset sektorit ovat kaupankäynti, tuottaminen, palvelut ja kuljettaminen. Suomen ilmasto on maanviljelylle sopiva. 

1980-luvulta lähtien Suomi on rikas ja korkeasti kehittynyt maa. Suomi on teollisuusmaa, jossa vallitsee vapaa markkinatalous. Maan tärkeimmät teollisuudenalat ovat metsä- ja metalliteollisuus. Suuri osa teollisuudesta ja palvelusekstorista on yksityisomistuksessa. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ovat Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia, Japani ja Venäjä. Ulkomaanviennin osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on noin 33%. Suomi vie ulkomaille raaka-aineita, energiaa ja joitain tuotantotavaroita.

1990-luvulla Suomi kärsi korkeasta työttömyydestä, jonka vuoksi kulutus väheni. Tuloveroa alennettiin vuonna 2003, ja sillä oli positiivinen vaikutus kulutukseen sekä työmarkkinoihin. Työttömyysaste on yhä korkea, vaikka se onkin laskussa. Tietotekniikka-alasta, erityisesti telekommunikaatiosta ja informaatiotekniikasta, on tullut maan taloudelle yhä tärkeämpi.   

Maantiede ja ilmasto

Suomi on tuhansien järvien ja saarien maa. Suomessa on 187 888 järveä ja 179 583 saarta. Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi on Saimaa. Suurin osa saarista sijaitsee Lounais-Suomessa. Järvisin alue on itäinen Etelä-Suomi. 

Suomen pinta-ala on 338 000 neliökilometriä, josta kolme neljäsosaa on metsää. Maa voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen osaan: eteläiseen ja läntiseen rannikkoalueeseen, keskimaan metsäalueeseen sekä korkeaan alueeseen pohjoisessa (osa Lappia). Suurimmat kaupungit sekä maatilat löytyvät rannikolta. Metsäisessä Keski-Suomessa on yli 60 000 järveä. Suomen pohjoisosa on hedelmätöntä maaperää, jonka takia siellä kasvaa vain vähän puita. Suomen korkein paikka on Haltitunturi (1328m) ja se sijaitsee maan luoteisosassa. 

Suomen rannikkoa huuhtelevat Itämeri, Suomenlahti ja Pohjanlahti. Suomen pääkaupunki on Helsinki, joka on Euroopan pohjoisin pääkaupunki. Muita tärkeitä suomalaisia kaupunkeja ovat Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Suurin osa väestöstä asuu maan eteläosassa.Suomessa on lauhkea ilmasto. Kesät ovat kuivia ja kuumia, ja talvet kylmiä. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila vaihtelee pohjoisen 15 asteesta etelän 25 asteeseen. Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi ja lämpötila laskee pohjoisessa miinus 30 asteeseen ja etelässä miinus 15 asteeseen. Atlantin ilmavirroilla on suuri vaikutus lämpotiloihin. Lapissa vallitsee tundrailmasto, jolle ominaista ovat erittäin kylmät talvet. Rannikolla vallitsee rannikko-ilmasto, mikä tekee alueesta maan kosteimman alueen.

Keskiyön aurinko on merkittävä suomalainen ilmiö. Pohjois-Suomessa aurinko ei laske kesällä 73 päivän ajan, ja yöt ovat erittäin hämyisiä. Talvisin tapahtuu vastakkainen ilmiö, jolloin aurinko ei nouse ollenkaan, tarkoittaen 51 päivän pimeyttä. Etelä-Suomessakin on vain muutama tunti valoisaa.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Suosituin tapa tutustua Suomeen on vuokra-autolla matkustaminen, sillä maaseuduilla ei ole junaratoja. Julkisia teitä on yhteensä noin 78 000 kilometriä. Suurin osa teistä on asfaltoituja. Suomessa on ollut moottoriteitä vasta 1970-luvulta lähtien, eikä niitä tänä päivänäkään ole montaa; yhteensä vain 653 kilometriä.

Moottoriteiden enimmäisnopeus on kesällä 120 km/t ja talvella 100 km/t. Muilla pääteillä nopeusrajoitukset ovat kesällä 100 km/t ja talvella 80 km/t. Asutusalueiden enimmäisnopeus on 30 - 80 km/t. Suomessa on käytössä oikeanpuoleinen liikenne. Suomessa on suhteellisen vähän autoja muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna.

Laivat ovat Suomen tärkein tavaroiden kuljetusmuoto. Suomessa ihmiset matkustavat meritse tai lentäen. Saimaan kanaali on suuri ja vilkas väylä, jonka kokonaispituus on 3577 kilometriä. Suomen tärkeitä satamia ovat Helsinki, Oulu ja Turku.

Bussiyhtiöt ovat suurimmaksi osaksi kaupallisten yhtiöiden omistuksessa. Bussit saapuvat ja lähtevät aikataulun mukaisesti, jonka takia niitä voi yhdistää helposti. Bussit kulkevat koko maan halki. Express-busseilla pääsee suuremmista kaupungeista maaseudulle. Lisäksi Suomessa on useita alueellisia ja kaupungeissa liikkuvia busseja. 

Rautateiden kokonaispituus on 5 865 kilometriä. Maan paras rautatieverkosto löytyy Etelä-Suomesta mutta myös pohjoisempiin paikkoihin useita junayhteyksiä. Junalla matkustaminen on Suomessa suhteellisen halpaa ja lisäksi se on mukava tapa matkustaa. 

Suurin osa turisteista saapuu Suomeen lentäen. Suomen tärkein lentokenttä on Helsinki-Vantaan lentokenttä. Seuraavaksi suurin lentokenttä on Oulussa sijaitseva Oulunsalon lentokenttä. Muut maan kansainväliset lentokentät ovat Turun lentokenttä ja Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Suurista lentokentistä huolehtii Finavia. Suomen tärkein ja suurin lentoyhtiö on Finnair.

Ruoka ja Juoma

Suomalaisessa ruokakulttuurissa, kuten historiassakin, on vaikutteita skandinaavisesta ja venäläisestä kulttuurista. Suomalainen keittiö koostuu laajasta valikoimasta kaloja, kuten lohesta, turskasta ja silakasta. Lihanystäville on tarjolla poron tai muun villieläimen lihaa. Vaikka Suomi sijaitsee hyvin pohjoisessa tuotetaan siellä tuoreita vihanneksia yllättävän paljon. Monet suomalaiset syövät tuoreilla vihanneksia höystettujä pataruokia. Ravintoloiden hinnat eivät ole merkittävän kalliita. Juomarahan jättäminen ei ole tavanomaista Suomessa, vaikka ovimiehelle on joskus hyvä jättää juomarahaa.

Suomalaiset juovat paljon maitoa ja kahvia, ja mitä alkoholiin tulee, suomalaiset nauttivat vodkasta. Suomalainen vodkamerkki Koskenkorva tunnetaan joka puolella maata. Alkoholijuomien ostaminen ei ole mahdollista ruokakaupoista, vaan niitä varten on mentävä erityiseen valtionomistuksessa olevaan Alkon myymälään.

Majoitus

Suomalaisille majoitusvaihtoehdoille tyypillistä on niiden korkea laatu ja taso. Suomessa on monia ei hintaisia ja laatuisia hotelleja. Yleisesti ottaen suomalaisissa hotelleissa aamiainen sisältyy hotellihuoneen hintaan. Ja luonnollisesti suurimmassa osassa hotelleja on sauna!

Monet turistit vuokraavat mökin, joita on tarjolla kauniilla alueilla sekä veden äärellä että metsäisissä maisemissa. Lomamökeissa on usein sauna. Ulkoilmaystäville on olemassa 350 erinomaista leirintäaluetta, jotka sijaitsevat veden äärellä tai metsän reunalla. Osa leirintäalueista on avoinna ympäri vuoden, ja sijaitsevat talviurheilukeskusten läheisyydessä. Leirintäalueilla on mahdollista vuokrata puinen mökki, joka tarjoaa talvisin enemmän lämpöä ja mukavuutta kuin asuntoauto tai teltta. Mökit ovat yleensä tarkoitettu neljälle henkilölle. 

Pohjois-Suomessa voi yöpyä erilaisissa majoituksissa lumen keskellä. Esimerkiksi monilla 'Husky-farmeilla' on mahdollisuus ohjata huskien vetämää kelkkaa ja nauttia samalla uskomattomista maisemista.

Aikavyöhyke

Suomen aikavyöhyke on GMT +2. Aikaa kutsutaan Itä-Euroopan ajaksi. Suomessa on lisäksi käytössä kesäaika, joka määritellään samalla tavalla kuin Benelux-maissa. Tällä tavoin Suomen ja Benelux-maiden välillä on aina yhden tunnin aikaero. 

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Suomesta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia, Suomi 
• Suomalainen matkatoimisto, tietoa matkaajille