Autonvuokraus Kroatia

Johdanto

Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa, Adrianmeren rannalla. Kroatian pääkaupunki on Zagreb. Kaupungissa asuu lähes miljoona ihmistä, ja se sijaitsee maan pohjoisosassa, Slovenian rajalla.

Kroatia on suosittu lomakohde, ja siihen on hyviä syitä. Adrianmeren vesi on kristallinkirkasta, ja sen rannalla on koskemattomia saaria sekä viehättäviä pikkukyliä. Pienissä maalauksellisissa kalastajakylissä voi syödä aina tuoretta kalaa. Kroaatit ovat harjoittaneet vuosisatojen ajan viiniviljelyä. Kroatiaan matkaavat voivat maistella monia erilaisia paikallisia viinejä. Kroatian vauras menneisyys näkyy Pulan, Splitin ja Dubrovnikin tapaisissa kaupungeissa. Ulkoilmaihmiset voivat nauttia kaupunkien ulkopuolella ja sisämaassa sijaitsevista upeista kroatialaisista kansallispuistoista.

Ilmasto on keväästä syksyyn erittäin miellyttävä. Miellyttävän ilmaston takia monet matkailijat valitsevat lomillaan tämän Balkanin niemimaan valtion.

Historia

Vuonna 229 eaa roomalaiset perustivat kolonian Splitin kaupungin lähelle Dalmatiaan. Tällä tavalla keisari Augustus laajensi valtakuntaansa. Vuonna 285 keisari Diocletian rakensi palatsinsa Splitin kaupunkiin. Nykyään palatsi on Itä-Euroopan suurin Rooman valtakunnan ajoilta peräisin oleva muinaisjäännös.

Vuonna 395 valtakunta hajotettiin, ja tämän päivän Slovenia, Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina liitettiin Länsi-Rooman valtakuntaan, kun taas Serbia, Kosovo ja Makedonia kuuluivat Bysantille.

Tämän päivän Ukrainasta peräisin olevat slaavilaiset heimot matkustivat Puolaan 600-luvulla, ja laajensivat sieltä käsin valtaansa Kroatiaan. Alueesta tuli kristitty 800-luvulla. Samanaikaisesti alueen pohjoisosa liitettiin frankkien valtaan ja eteläosa Bysanttiin. Vuonna 925  Dalmatian herttua Tomislav yhdisti pohjois- ja eteläosan alueet yhdeksi kuningaskunnaksi, ja sai aikaan rauhan. Hyvinvointia kesti kaksi sataa vuotta. 1000-luvun loppupuolella kuningaskunnan asema heikkeni, ja se jaettiin taas osiin. Alueen pohjoisosa liittyi Unkariin puolustaakseen itseään Bysantin valtakuntaa vastaan.

Tämä kaikki oli kuitenkin turhaa. Vuonna 1242 tataarit tuhosivat Unkarilais-kroatialaisen kuningaskunnan. Sen jälkeen, 1300-luvulla turkkilaiset valtasivat Balkanin niemimaan, ja löivät taisteluissa serbit vuonna 1389 sekä unkarilaiset vuonna 1526. Pohjois-Kroatia nautti Itävaltaa hallitsevan Habsburgin suvun suojelusta. Kroatia pysyi osana Habsburgiaa vuoteen 1918 asti. Habsburgit hävisivät kuitenkin ensimmäisessä maailmansodassa, ja kroatialaiset liittyivät Serbian, Kroatian ja Slovenian kuningaskuntaan. Vuonna 1929 tälle kuningaskunnalle annettiin nimi Jugoslavia. Maan pääkaupungiksi valittiin Belgrad, eikä se miellyttänyt kroatteja. Vuodesta 1918 vuoteen 1943 Italia hallitsi suurta osaa Dalmatiasta.

Vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan. Kroatiassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa otettiin käyttöön fasistinen hallintojärjestelmä. Tämä johti etnisten serbien, juutalaisten ja romanien julmiin murhiin. Kroatialais-slovenialaissyntyperäinen Josip Broz johti partisaanijoukkoja nimellä Marsalkka Tito. Sodan jälkeen Titosta tuli Jugoslavian liittotasavallan pääministeri. Jugoslaviaan muodostettiin viisi osavaltiota: Kroatia, Serbia, Slovenia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Makedonia. Liittovaltiolla oli kommunistinen luonne, mutta Kroatia ja Slovenia ylittivät liittolaiskumppaninsa niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Titon kuollessa vuonna 1980 valtio kärsi taloudellisesta kriisistä. Huonontunut taloudellinen tilanne johti useiden etnisten ryhmien väliseen jännitteeseen. Jännite huipentui Serbian valtion päämieheen, Slobodan Miloseviciin. Vuonna 1991 Kroatia ja Slovenia julistautuivat itsenäisiksi valtioiksi. Tämä johti Kroatian itsenäisyyssotaan. Vanha Jugoslavia ei tunnustanut aluksi uusia valtiota. Tämä kuitenkin muuttui Saksan ja monien muiden maiden tunnustettua maat omiksi valtioiksi. Kroatian ensimmäinen presidentti oli lääkäri Franjo Tudjman. Hänet valittiin valtionpäämieheksi vuonna 1992. Noin 15 000 serbiä karkasi alueelta. Daytonin sopimus allekirjoitettiin lopulta Pariisissa. Sopimuksen avulla Kroatia sai takaisin alkuperäiset rajansa ja Slovenia pakotettiin antamaan valloitetut alueet takaisin. YK:n valvonnan alla Serbian miehittämä alue liitettiin uuteen Kroatiaan. Vuonna 1998 kaikki Daytonin sopimuksessa sovitut asiat oli toteutettu.

Kroatia on pyrkinyt Euroopan unioniin vuodesta 2005 lähtien. Maa liittyy unioniin vuonna 2010.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Kroatiassa asuu noin 4,5 miljoonaa ihmistä. Suurin osa, noin 90%, väestöstä on kroaatteja. Heidän lisäksi maassa asuu muita vähemmistöjä, kuten serbejä. Suurin osa serbeistä asuu maan itäosassa. Muita Kroatiassa asuvia vähemmistöjä ovat bosnialaiset, italialaiset, unkarilaiset ja slovenialaiset.

Kroatialaiset eivät ole varakas kansa, mutta he panostavat paljon omaan ulkonäköönsä sekä katujen ja rakennusten ulkonäköön. Kroatialaiset ovat yleensä hyvin rentoja, eivätkä he huolehdi ongelmista liikaa.

Kroatian kulttuuriperintö näkyy Rooman valtakunnan, Ottomaanien aikakauden sekä Itävalta-Unkarin ajan muinaisjäänteissä.

Kommunismin kaaduttua maan kirkot täyttyivät taas ihmisistä. Melkein kaikki kroatialaiset ovat roomalaiskatolilaisia. Toisaalta melkein kaikki serbit ovat taas ortodokseja. Vähän yli prosentti asukkaista on muslimeja. Protestantteja on alle prosentti. Maan pääkaupungissa asuu pieni juutalaisryhmä.

Kroatiassa puhutaan kroatian kieltä. Kieli on eteläslaavilainen murre slovenian, makedonian ja bulgarian kielten tapaan. Kroaatit kutsuvat maataan nimellä Hrvatska. Matkailun ja ulkomaalaisten työntekijöiden ansiosta monet vanhemmat kroaatit puhuvat yhä edelleen saksaa toisena kielenään. Istriassa ihmiset puhuvat myös italiaa. Nuoremmat kroaatit puhuvat yleensä englantia.

Politiikka

Vuonna 1990 hyväksytyn uuden perustuslain jälkeen Kroatia on ollut parlamentaarinen demokratia. Maan ensimmäinen presidentti oli Franjo Tudjman. Presidentti on valtionpäämies, ja hänet valitaan viiden vuoden välein. Nykyinen presidentti on Stjepan Mesic. Kroatian parlamentti on nimeltään Sabor. Parlamentti on yksikamarinen lainsäädäntöelin, ja sen edustajat valitaan neljän vuoden välein. Kroatian hallitusta (Vlada) johtaa pääministeri. Tällä hetkellä maan pääministeri on Ivo Sanader.

Helpottaakseen eristyksissä olevan Kroatian asemaa, hallitus päätti tehdä yhteistyötä Haagissa toimivan Jugoslavia-tuomioistuimen kanssa. Tämän lisäksi serbien paluuta nopeutetaan, ja vähemmistöjen oikeuksia parannetaan.

Talous

Suurin osa Kroatian taloudesta pyörii palvelusektorin ympärillä. Monet kroaatit saavat päätulonlähteensä matkailusta. Lisäksi Kroatiassa on myös jonkin verran teollisuutta. Maa ei ole vauras, mutta sillä on vakaa markkinatalous. Kroatia painii vieläkin sen kommunistista menneisyyttä vastaan. Monien kroaattien elintaso on laskenut itsenäistymisen jälkeen. Työttömyysluku on erittäin korkea. Kroatian suunnitelmissa on kuitenkin liittyä Euroopan unioniin lähitulevaisuudessa.

Kroatian rahayksikkö on Kuna.

Maantiede ja Ilmasto

Kroatia on suloisesti bumerangin muotoinen maa. Maan kokonaispinta-ala on 56 538 neliökilometriä, ja se on jaettu 20 provinssiin. Muotonsa vuoksi Kroatialla on hyvin pitkä raja. Kroatia on puolet entisen Jugoslavian koosta. Kroatia sijaitsee Slovenian, Unkarin, Serbian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron ja Adrianmeren ympäröimänä. Meren toisella puolella sijaitsee Italia. Tärkeimmät maan läpi virtaavat joet ovat Tonava, Drava ja Sava. Jokien välissä sijaitsee Pannonian alanko, joka yltää Kroatian rajalle saakka. Kaakkois-Euroopan tasanko syntyi kauan aikaa sitten Plioseenin aikakaudella Pannonian meren kuihtuessa.

Dinaariset alpit kulkevat Adrianmeren vieressä. Vuoriston korkein Kroatiassa sijaitseva huippu on Dinara (1 913 metriä). Vuoristojono on erittäin kalkkikivi- ja karstipitoinen, jonka takia sinne muodostunut paljon luolia ja luolastoja. Maaperä on epätasaista ja se vaihtelee selvästi sekä pinnalta että tämän alta. Myös rannikon rannat ovat kivikkoisia. Matkailijoiden ei kannattaa odottaa näkevänsä Kroatian matkalla hiekkarantoja. Rannat ovat täynnä pikkukiviä aina kristallinkirkkaaseen veteen saakka.

Maan suosituin nähtävyys on Istrian niemimaa, joka sijaitsee samannimisessä provinssissa. Rannikolla sijaitsee Dalmatian saaret, joista pinta-alaltaan suurimmat ovat Krk ja Cres. Saaria on yhteensä 101, ja suurin osa niistä on asumattomia. Miljet- ja Korculasaarilta löytyy kansallispuistoja, joissa on upeita metsiä. Koko Kroatia on metsäistä; noin yksi kolmasosaa maan pinta-alasta on metsää.

Sisämaassa maisemat muuttuvat mäkisimmiksi, ja sieltä löytyy järviä ja niittyjä. Saarten lisäksi myös sisämaassa on useita kansallispuistoja. Yksi tärkeä kansallispuisto on Plitvicejärvien ympäristössä sijaitseva puisto. Alueella on 16 järveä, joissa on yhteensä 90 vesiputousta. Tämä kirkasvetisiä järviä ja erikoisia eläimiä sekä kasveja täynnä oleva kansallispuisto on lunastanut paikkansa Unescon maailmanperintölistalla.

Rannikolla vallitsee Välimeren ilmasto. Kesät alkavat aikaisin, ja ne ovat kuumia ja kuivia. Syksy alkaa vasta myöhään. Adrianmeren rannikon talvet ovat leutoja ja sateisia. Lämpimän Golfvirran ansiosta meriveden lämpötila ei laske alle 10 asteen. Kesällä veden lämpötila voi nousta jopa 25 asteeseen. Keväällä ja alkukesällä Kroatiassa puhaltaa Bora-tuuli. Tämä tuuli pitää lämpötilan miellyttävänä, mutta voi yltyä joskus hyvinkin voimakkaaksi.

Sisämaassa eli vuorien takana vallitsee mannerilmasto. Täällä kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Korkein sallittu ajonopeus asuinalueilla on 50 km/h. Tämän alueen ulkopuolella saa ajaa 80 km/h. Moottoriteillä korkein sallittu ajonopeus on 130 km/h. Monilla Kroatian moottoriteillä pitää maksaa tietullimaksu (esim. Zagrebin ympärillä kulkevalla tiellä).

Junalla on halvempaa matkustaa kuin bussilla. Junat kulkevat kuitenkin hitaammin. Kroatiassa voi valita kolmesta erityyppisestä junasta: Poslovni on expressjuna, Brzi tai ubrazni on pikajuna ja putnicki paikallisjuna. Paikallisjunissa on yleensä ainoastaan toinen luokka. Kroatian kielellä dolozak tarkoittaa saapumista ja odlazak lähtöä.

Yksi mukavimmista matkustustavoista on bussi. Kroatiassa liikennöi monia eri bussiyhtiöitä. Suurten asemien lippupalveluissa myydään bussilippuja. Jos mahdollista, kannattaa ostaa paikkalippu. Paikallisbusseilla pääsee myös isompiin kaupunkeihin. Zagrebissa on myös raitiovaunuja.

Barista pääsee lautalla vuoden ympäri Rijekaan ja Dubrovnikiin. Lautat pysähtyvät muun muassa Zadarin ja Splitin kaupungeissa. Laivoilla pääsee myös Hvarin, Korculan ja Mljetin saarille, mutta talvisin niille liikennöidään harvemmin. Laivalla matkustaminen on erittäin mukavaa. Myös kauempana sijaitseville saarille pääsee lautoilla, ja niiden välillä on myös liikennettä.

Zagreb Pleson lentokentältä pääsee Croatia Airlinesin lennoilla moniin Euroopan kaupunkeihin. Joihinkin Euroopan kaupunkeihin voi lentää kesäisin myös Dubrovnikin lentokentältä ja Pulan lentokentältä. Kotimaanlennoilla käytetään päivittäin Zagrebin, Dubrovnikin, Splitin, Pulan ja Zadarin lentokenttiä.

Ruoka ja Juoma

Kroatiassa voi syödä joko restauracijassa tai gostionicassa. Rannikolla tarjoillaan herkullisia kala- ja katkarapuruokia. Dalmatialainen brodet valmistetaan erilaisista höyrytetyistä kaloista ja riisistä. Myös suolatut sardiinit ovat kroatialainen herkku. Sisämaan perinneruuista esimerkkeinä manistra od bobica: papuja sisältävä maissikeitto ja strukli: paistettu juustokakku. Yksi suosituimmista ruuista on grillattu liha. Istriassa ja Dalmatiassa valmistetaan myös hyvää pastaa ja pizzaa. Savustettu kinkku on peräisin Dalmatiasta. Kinkun lisäksi Kroatiassa voi maistaa maalle tyypillistä salamia, jossa on pippurinen maku. Kroaatit valmistavat myös erinomaista lampaanmaidosta valmistettua juustoa.

Ennen illallista tarjoillaan usein aperitiivi. Kroatiassa valmistetaan monia eri aperitiiveja. Slivovica on luumuista valmistettava brandy ja travarica on yrteistä valmistettava samantapainen juoma. Kroatiassa valmistetaan myös kroatialaista konjakkia (vinjak) ja monia eri liköörejä. Maraschino on tyypillinen Zadarilainen kirsikkaviina. Kroatiassa valmistetaan myös herkullisia viinejä, joita kannattaa maistaa. Oluenystävien kannattaa maistaa Karlovacissa valmistettavaa Zagreb's Ozujsko pivo tai Karlovacko -olutta.

Aikavyöhyke

Kroatian aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1. Kesällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin, jolloin se on GMT/UTC+ 2.

Majoitus

Kroatian hotellien arvostelussa käytetään 1-5 tähteä. Korkeatasoisimmat hotellit ovat viiden tähden hotelleja. Monet vanhat hotellit sijaitsevat persoonattomissa rakennuksissa. Nykyään kaupungista löytyy kuitenkin uusia hotelleja, joiden sisustukseen ja ilmapiiriin on panostettu paljon.

Kroatialainen järjestö YHA omistaa hostelleja Zagrebissa, Dubrovnikissa, Zadarissa ja Pulassa.

Matkailijat voivat yöpyä myös rannikolla sijaitsevilla leirintäalueilla. Suurin osa leirintäalueista on auki toukokuun puolivälistä syyskuun loppuun. Kaikki leirintäalueet eivät ole viihtyisiä eivätkä rauhallisia. Mukavan leirintäalueen löytäminen saattaa kestää jonkin aikaa. Kroatia mainostaa itseään nudistileirien kehtona. Luonnonmukaiset leirintäpaikat ovat kauniimpia, sillä ne sijaitsevat eristyksissä rauhallisessa paikassa.

Hyvä vaihtoehto on viettää yö yksityistalosta vuokrattavassa huoneessa. Myös huoneiden arvioinnissa käytetään 1-5 tähden järjestelmää.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Kroatiasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia, Kroatia
• Kroatian matkailunedistämiskeskuksen viralliset Internet-sivut
• Kroatian valtion viralliset Internet-sivut