Maksuton numero:
0800-145 701
Autohuur Marokko Car rental Morocco Mietwagen Marokko Autohuur Marokko Biluthyrning Marocko Location de voitures Maroc Alquiler de coches Marruecos Autonoleggio Marocco Billeje Marokko Bilutleie Marokko Autovuokraamo Marokko Aluguer de carros Marrocos Wypożyczalnia samochodów Maroko Autovermietung Marokko Mietauto Marokko
Autovuokraamo Marokko

Autovuokraamo Marokko

Aloitussivu

EasyTerra Autovuokraamo on riippumaton yritys. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokraamojen hintoja. Tällä voimme varmistaa, että voit varata itsellesi edullisen vuokra-auton mistä tahansa, myös silloin, kun matkakohteenasi on Marokko.

Mistä haluatte vuokrata auton?

Auton palautus toiseen paikkaan?

Minne haluatte palauttaa vuokra-auton?

Noutopäivä
klo
Palautuspäivä
klo
 
Hae
Isot brändit. Suuri valikoima. Upeat säästöt!

Marokko - kaupungit

EasyTerra Autovuokraamo Marokko vertailee autovuokraamojen hintoja seuraavissa kaupungeissa:

Tietoa maasta Marokko

Autonvuokraus Marokko
Autonvuokraus Marokko

Johdanto

Marokko sijaitsee Afrikan pohjoisrannikolla. Marokon väkiluku on noin 34 miljoonaa. Marokko on arabikuningaskunta, joka on saanut paljon vaikutteita Välimeren kulttuurista. Marokon pääkaupunki on Rabat. Tässä yli 1,7 miljoonan asukkaan kaupungissa toimii maan parlamentti.

Melkein kaikki marokkolaiset ovat muslimeja. Islam on myös valtionuskonto. Suuri osa marokkolaisista on berberien jälkeläisiä. Berberit asuivat tämän päivän Marokossa kauan ennen arabien saapumista.

Meren lisäksi Marokossa on vuoria ja jopa aavikkoa. Maisemat ovat usein ihastuttavia. Suurin osa kaupungeista sijaitsee rannikon läheisyydessä. Casablanca, Agadir ja Tétouan ovat kaikki merenrantakaupunkeja, joilla on jokaisella omat nähtävyytensä. Monet Marokon kaupunkien nähtävyyksistä on listattu Unescon maailmanperintölistalle. Meknes, Marrakech, Rabat ja Fez tunnetaan neljänä kuninkaallisena kaupunkina. Medinoissa (vanhat kaupungin keskustat) ja souqseissa (basaarit) kannattaa vierailla; ihmisiä on paljon ja ilmassa tuoksuu useiden eri mausteiden sekoitus.

Historia

Nykyinen Marokon alue on ollut asutettu neoliittiseltä kaudelta lähtien. Noin 8000 eaa. Maghrebin alueella asuivat Capsan kansa, joka eli pääasiassa metsästyksellä. Tuolloin maisema oli erinäköistä. Maaperä oli kosteampaa ja korkeammilla alueilla oli metsiä, jotka ovat nykyään tyypillisiä Välimeren maille kuten Italialle ja Kreikalle.

Noin 2400 eaa. berberit saapuivat Marokkoon. Berberien hallitsema alue ulottui Pohjois-Afrikasta Luoteis-Egyptissä sijaitseville Siwa-keitaille asti. Etelässä berberien alue ulottui Niger-joelle asti. Marokossa alettiin samoihin aikoihin myös viljellä maata. Tästä lähtien Marokossa (siihen aikaan Mauretania) viljeltiin kasveja.

Vuosisatoja myöhemmin, klassisella ajalla, Marokosta tuli foinikialaisten siirtomaa. Foinikialaiset saapuivat Marokkoon alueelta, joka nykyään tunnetaan Libanonina. Foinikialaisten merivalta oli korkeimmillaan 1200 ja 800 eaa. välisenä aikana. Noin vuonna 1200 eaa. foinikialaiset perustivat Marokkoon kauppapaikan. Karthagon tuhouduttua vuonna 146 eaa. Marokosta tuli osa Rooman valtakuntaa. Rooman valtakunnan aseman heikentyessä ja lopulta tuhoutuessa 400-luvulla alue joutui vandaalien, visigoottien ja kreikkalaisten bysanttien miehittämäksi. Vuorilla asuvat berberit asettuivat tunkeilijoita vastaan. Marokon korkeimmat alueet pysyivät näin ollen alkuperäiskansojen hallinnassa.

600-luvulla Islaminusko löysi nopeasti tiensä Pohjois-Afrikkaan. Vuonna 683 umayyadit miehittivät Marokon. Kenraali Uqba ibn Nafi antoi alueelle nimen Maghreb al Aqsa: kaukolänsi. Alueen käännyttämin islaminuskoon kesti vain 100 vuotta. Marokko on edelleen islaminuskoinen maa.

Berberikansa sai paljon vaikutteita arabikulttuurista. Berberit hyväksyivät arabien uskonnon ja myös monet tavat. 100-luvulla berberiheimot syrjäyttivät arabikuninkaat ja perustivat omat dynastiat. Almoravidit, almohadit ja marinit hallitsivat onnistuneesti Marokkoa. Lopulta Marokon valtasi Sa'adin dynastia, joka miehitti myös Luoteis-Afrikan ja suuria alueita Iberian niemimaasta.

Arabi Alawi syrjäytti Sa'adin dynastian 600-luvulla. Tänä aikana valtakunta heikkeni Espanjan ja ottomaanien valtakunnan välisten ongelmien johdosta. Valtakunta pysyi kuitenkin Alawiten vallan alla. Se menetti jonkin verran maa-alueita mutta pysyi silti vauraana valtakuntana.

Ranskalaiset karkottivat ottomaanit pois Algeriasta vuonna 1830. Algerialainen johtaja Abd El Kader sai marokkolaiset puolelleen hänen kapinassaan ranskalaisia vastaan. Tämä johti 1900-luvun alussa Ranskan, Iso-Britannian ja Espanjan väliseen sopimukseen jakaa Marokko kolmeen osaan. Tangerin kaupunkia ympäröivästä alueesta tuli kansainvälinen vyöhyke. Toisesta jäljelle jäävästä alueesta tuli ranskalainen ja toisesta espanjalainen. 1920-luvulla alkoi Rifin vuoristoalueen asukkaiden ja heidän sortajien sekä myös siirtomaiden alaisuuteen alistuvien marokkolaiskomentajien välinen kapina. Kapina nujerrettiin.

Marokko siirtyi lopulta Ranskan hallintoalueeseen vuonna 1934. Toisessa maailmansodassa marokkolaiset sotilaat taistelivat ranskalaiskenraali De Gaullen vierellä. Vuonna 1943 nationalistit perustivat Yhdistyneen itsenäisyyspuolueen (Istiqlal). Puolue perustettiin ajamaan Marokon itsenäisyyttä Muhammed V:nnen johdolla. Ranska ajoi Muhammed V:nnen kuitenkin maanpakoon, ja nimitti Marokon uudeksi kuninkaaksi Mohammed ign Arafan.

Marokkolaiset vastustivat uusia toimia voimakkaasti. Lopulta uuden kuninkaan piti paeta Tangeriin ja Muhammed V palasi maahan. Vuonna 1955 hänet valittiin Marokon kuninkaaksi, ja vuotta myöhemmin Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta. Marokko solmi Espanjan kanssa rauhansopimuksen, jossa Espanja tunnusti Marokon itsenäiseksi valtioksi. Espanjalaiset hallitsivat kuitenkin yhä pohjoisia Ceutan ja Melillan enklaaveja, eteläistä Ifnin enklaavia ja Länsi-Saharaa.

Espanjan joutui luovuttamaan Länsi-Saharan ja Ifnin Marokon liittyessä Yhdistyneisiin kuningaskuntiin vuonna 1956. Espanja päätti kuitenkin toisin, ja vapautti ainoastaan Infin. Länsi-Sahara pysyi Espanjan siirtomaana.

Kuningas Muhammed V kuoli vuonna 1961, ja kruunun peri hänen poikansa Hassan II. Hassanin toimikausi alkoi myrskyisästi, ja se myös jatkui samalla tavalla. Vuonna 1963 Marokon ja Algerian välillä alkoi syntyä ongelmia. Sotaa kutsuttiin 'hiekkasodaksi'. Hiekkasota päättyi vuonna 1964. Vallankaappaukset leimasivat vuosia '71 ja '72. Vallankaappaukset kuitenkin epäonnistuivat ja Kuningas Hassan II sai pitää asemansa. Vuonna 1976 Marokko sai Länsi-Saharan takaisin haltuunsa. Espanja dekolonisoi eli vapautti alueen siirtomaa-alaisuudestaan.

Kuningas kuoli vuonna 1999, ja valta siirtyi hänen pojalleen Muhammed VI:nnelle. Marokkoa yritetään modernisoida hänen johdollaan. Huomio on kiinnittynyt naisten aseman parantamiseen. Myös berberiväestön asemaa on parannettu. Berbereitä on syrjitty Marokon arabialaistumisesta asti.

Yhteiskunta ja kulttuuri

Suurin osa marokkolaisista asuu Atlasvuorten itäpuolella. Noin kolme neljäsosaa marokkolaisista on berberiläisten jälkeläisiä. Puolet heistä on nykyään arabeja. Berberit olivat Pohjois-Afrikan ensimmäisiä asukkaita. Berberien kulttuuri on peräisin jo ennen aikaa 2400 eaa. Marokon lisäksi berberit asuvat Algeriassa ja Libyassa. Berbereitä muutti paljon myös Euroopan maihin, kuten Alankomaihin, Ranskaan ja Belgiaan.

Marokossa asuu myös pieni juutalaisryhmä. Juutalaisten määrä on vähentymässä pääasiassa sen takia, että monet muuttavat Israeliin.

Yli puolet marokkolaisista asuu kaupungeissa. Muuttoliike maaseudulta ja vuoristoisilta alueilta kaupunkialueille on tasaista.

Maan virallinen ja kouluissa opetettava kieli on standardiarabia. Marokkolaiset ottivat kielen käyttöön 600-luvulla arabien hallitessa maata. Marokkolaiset puhuvat standardiarabian murretta. Murteet vaihtelevat alueiden mukaan. Kaupungeissa puhuttava kieli on saanut vaikutteita andalusialaisuudesta. Luoteis-Marokossa puhutaan vuoristoalueille tyypillistä murretta. Beduiinimurretta puhutaan taas Atlantin valtameren rannikolla sijaitsevilla tasangoilla. Joillakin Saharan alueilla voi kuulla myös Hassania. Berberikielet, kuten Rifin kieli, kuuluvat myös Marokossa puhuttaviin kieliin. Toinen julkisessa elämässä käytettävä kieli on ranska.

Melkein kaikki marokkolaiset ovat sunnimuslimeja. Kristittyjä on yksi prosentti väestöstä. Marokossa asuu myös pieni juutalaisvähemmistö. Juutalaisten osuus väestöstä on 0,2 prosenttia.

Politiikka

Marokko on ollut itsenäinen valtio vuodesta 1956 lähtien. Marokko on monarkia. Tämänhetkinen valtionpäämies on Hänen Ylhäisyytensä kuningas Muhammed VI. Kuninkaalla on valta erottaa hallitus. Valtionpäämiehenä olon lisäksi Marokon kuninkaat ovat myös Amir al-muminin: Uskovaisten johtajia. Uskovaisten johtajana kuninkaalla on moraalinen ja hengellinen rooli muslimien keskuudessa.

Marokossa on ollut kaksikamarinen parlamentti vuodesta 1963 lähtien. Parlamentti koostuu edustajainhuoneesta ja ylähuoneesta. Vuodesta 2007 lähtien Marokon pääministerinä on toiminut Abbas El Fassi. Tärkeimmät poliittiset ja rojalistiset puolueet ovat keskusta-oikeistolainen Union Constitutionelle, RNI, PND ja Mouvement Populaire. Tunnetuimmat oppositiopuolueet ovat Istiqlal, USFP ja UNFP. Islamilainen Adl wa Lihsane -puolue on kielletty.

Marokko on jaettu 39 provinssiin. Marokolla on assosiaatiosopimus Euroopan unionin kanssa.

Talous

Marokkoa pidetään yhä kehitysmaana. Marokossa on kuitenkin melko vakaa talous. Marokon tärkein kauppakumppani on Ranska. Yksi maan kahdesta tärkeimmästä vientituotteesta on fosfaatti. Fosfaattia saadaan lähinnä Länsi-Saharasta.

Tämän lisäksi maataloussektori on erittäin tärkeä. Marokko on yksi maailman johtavista kannabiksen tuottajamaista. Erityisesti maan pohjoisosa hyötyy kannabiksen kasvatuksesta sekä sen viennistä. Marokko on myös maailman suurin manteleiden viejämaa.

Myös kalastuksella on tärkeä rooli. Marokossa on Afrikan suurimmat kalastusmarkkinat. Eurooppalaiset alukset voivat kalastaa Marokon aluevesillä taloudellista avustusta vastaan.

Casablanca on maan taloudellinen keskus. Pohjois-Marokossa sijaitseva Tangerin kaupunki on taas kasvava teollisuuskeskus.

Matkailuala on ollut jo vuosien ajan marokkolaisten suurin työllistäjä. Matkailusta saatava tulo on kasvussa koko ajan.

Monet marokkolaiset muuttivat pois Marokosta 1950- ja 60-luvuilla päästäkseen siirtotyöläisiksi eurooppalaisiin maihin kuten Alankomaihin, Belgiaan ja Ranskaan. Monet eivät enää palanneet kotimaahansa. Näissä maissa asuu tällä hetkellä alkuperäisten vierastyöläisten toinen jälkipolvi.

Marokon rahayksikkö on dirham.

Maantiede ja Ilmasto

Marokon kokonaispinta-ala on 446 550 neliökilometriä. Tällä Pohjois-Afrikan maan rajanaapureita ovat idässä Algeria ja etelässä Mauritania. Algerian raja on ollut kiinni vuodesta 1994 lähtien. Gibraltarinsalmi muodostaa Marokon pohjoisen rajan. Välimeri ja Atlantin valtameri ovat luonnonrajoja.

Marokon pohjoisosassa ja Välimeren rannikon tuntumassa sijaitsee 350 kilometriä pitkä Rif-vuoristo. Vuoristo kulkee lännestä itään. Rif-vuoristo on matala vuoristojono. Korkein huippu on Jabal Tidiquin, joka kohoaa 2448 metriin.

Atlasvuorilta löytyy karuja kallioita, järviä, jokia ja metsiä. Korkeat Atlasvuoret ovat vaikeakulkuista maastoa, ja vuorenhuiput kohoavat jopa neljään tuhanteen metriin. Keski-Atlasvuorten maisemat ovat vähemmät karuja, ja vuorten rinteet ovat täynnä setripuita ja vesiputouksia.

Marokon koillispuoli on melkein kokonaan Saharan autiomaa. Sahara on maailman suurin erittäin kuuma autiomaa. Sen kokonaispinta-ala on yli yhdeksän miljoonaa neliökilometriä.

Välimeren rannikolla sijaitseva alue on maaperältään hedelmällistä, ja alue on tiheään viljeltyä. Noin 12 prosenttia Marokosta on metsää.

Yleisesti ottaen Marokossa vallitsee Välimeren ilmasto, jolle on tyypillistä kuivat kesät ja leudot talvet. Atlasvuoret kulkevat Marokon, Algerian ja Tunisian läpi. Meren puolella maa on hedelmällistä, sillä vuoret pysäyttävät pilvet paikoilleen, eivätkä päästä niitä ylitse. Vuorten toisella puolella eli suojapuolella sataa huomattavasti vähemmän. Vuoret muodostavat sadesuojan Marokon itä- ja kaakkoispuolelle.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Marokkolaisilla moottoriteillä pitää maksaa tietullimaksu. Korkein sallittu ajonopeus on 120 km/h. Suurten kaupunkien kuten Rabatin, Marrakechin, Tangerin, Fezin ja Casablancan välillä kulkee moottoriteitä. Marokkolaisten teiden yleiskunto on kohtalainen. Melkein kaikki tiet ovat asfalttipäällysteisiä. Tiet ovat välillä vähän kuoppaisia.

Marokossa on 14 kaupallisessa käytössä olevaa lentokenttää. Kansainvälisiltä lentokentiltä kuten Casablanca Anfan lentokentältä ja Casablanca Mohammed V:nnen lentokentältä lennetään Eurooppaan, Aasiaan ja Lähi-itään. Tangerin lentokentältä, Agadir Al Massiran lentokentältä, Fez Saissin lentokentältä ja Marrakechin lentokentältä tehdään kotimaanlentoja sekä lennetään myös Marokon ulkopuolelle.

ONCF:n tehokas bussi- ja junaverkosto kattaa suurimman osan kaupungeista. Junat ovat nopeita ja mukavia. Bussilla matkustaminen on viihtyisää sekä kaupunkien välisillä matkoilla että kaupungeissa.

Ruoka ja Juoma

Marokossa on monipuolinen ruokakulttuuri. Marokkolaiset ruoat ovat saaneet vaikutteita muun muassa arabialaisesta, berberiläisestä, espanjalaisesta, Lähi-idän ja Välimeren keittiöistä. Kaneli, kumina, pippuri, inkivääri, sahrami ja kurkuma ovat paljon käytettyjä mausteita. Edellä mainittuja mausteita käytetään lihan ja vihannesten maustamiseen. Marokkolaiset syövät lähinnä kanaa ja lammasta.

Couscous, harira ja tajine ovat tunnettuja marokkolaisia ruokia. Couscous on Marokon lisäksi suosittu lisäke myös länsimaissa. Couscous valmistetaan karkeasta durumvehnästä.

Harira on keitto, jota syödään Ramadan aikaan. Tärkeimmät Hariran valmistuksessa käytettävät aineet ovat linssit, kikherneet ja tomaatit. Tämä tulinen keitto maustetaan persiljalla, paprikalla ja korianterilla.

Tajine tarkoittaa enemmän itse astiaa kuin siinä valmistettavaa ruokaa. Tajine-padan muoto on erikoinen. Pataan kuuluva kansi on kartionmallinen. Tajinessa voi hauduttaa kanelilla, inkiväärillä tai kuminalla maustettua kalaa, lammasta tai kanaa.

Marokkolaiset juovat paljon teetä, jossa on tuoreita mintunlehtiä.

Aikavyöhyke

Marokon aikavyöhyke on GMT/UTC+ 0.

Majoitus

Marokkolaiset hotellit arvioidaan kansainvälisen tähtijärjestelmän avulla. Erityisesti Casablancan, Marrakechin, Agadirin ja Fezin turistikaupungeista löytyy hotelleja kaikissa taso- ja hintaluokissa.

Suuremmissa kaupungeissa on myös hostelleja ja Bed & Breakfast -majoituksia. Edellä mainittuja vaihtoehtoja ei ole kuitenkaan montaa. Kaupungeissa on yleensä yksi tai muutama hostelli.

Marokossa on paljon vuokralle tarjottavia asuntoja. Taloja ja huviloita voi vuokrata viikoksi, mutta myös pidemmälle ajalle.

Retkeilijöille on leirintäalueita. Leirintäalueita löytyy Atlantin valtameren ja Välimeren rannikoiden lisäksi myös Atlasvuorilta ja jopa Saharasta. Alueet ovat avoinna vuoden ympäri. Korkeatasoisia leirintäalueita etsivät ovat erehtyneet paikasta. Erityisesti saniteettitilat jättävät paljon toivomisen varaan.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Marokosta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: