Autonvuokraus Belgia

Johdanto

Belgia on länsieurooppalainen valtio, jolla on maantieeteellinen raja Ranskan, Alankomaiden, Saksan ja Luxembourgin kanssa. Valtio sijaitsee Euroopan sydämessä. Belgia koostuu kahdesta eri alueesta; ranskaa puhuvasta Valloniasta ja hollantia puhuvasta Flanderista. Toisen maailmansodan jälkeen maasta kehittyi varakas kansakunta. Belgiassa sijaitsee Euroopan Unionin päämaja: Bryssel.

Historia

Belgia ei ole aina ollut itsenäinen valtio. Keskiajalla Rooman valtakunta jaettiin moneen eri alueeseen. Nykypäivän Belgia oli osa Ranskan ja Saksan imperiumia. 1700-luvun lopussa nykyinen Vallonia joutui Napoleonin aikaisen Ranskan käsiin. Vuonna 1815 Napoleon lyötiin Waterloon taistelussa. Waterloon taistelun jälkeen sen ajan neljä suurinta mahtimaata; Englanti, Itävalta, Prussia ja Venäjä, päättivät  koota nykeiset Beneluxmaat puskuriksi mahdollisia Ranskan hyökkäyksiä vastaan. Tätä uutta valtiota, alankomaiden yhdistynyttä kuningaskuntaa, hallitsi protestanttikuningas Wilhelm I Oranialainen.

Vuoden 1830 itsenäisyyssodan jälkeen belgiasta tuli perustuslaillinen monarkia. Luxembourg pysyi osana Alankomaita vuoteen 1890 asti.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Belgia oli Saksan miehittämänä. Toisen maailmansodan jälkeen Belgia kehittyi nopeasti. Beneluxmaat oli perustettu ja Belgia oli yksi nykyisen Euroopan unionin perustajamaista. Tämä kyseinen ajanjakso tunnetaan kuitenkin paremmin Flaamien (pohjoisessa) ja Valloonien (etelässä) kiristyneistä väleistä. Näiden kahden alueen välille syntyi kielimuuri; Flaamit puhuivat hollantia ja Valloonit ranskaa.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Belgia on väkiluvultaan yksi Euroopan kansoitetuimmista maista. Belgian väkiluku on 10.4 miljoonaa. Flanderin alueella asuu kuusi miljoonaa ihmistä, jotka asuvat Brysselin, Antwerpenin ja Louvainin alueilla. Vallooniassa on vain 3.4 miljoonaa asukasta, joista suurin osa asuu Monsin, Charleroin and Liegen kaupungeissa tai niiden laitamilla. Brysselissä asuu miljoona ihmistä.

Suurin osa belgialaisista (85%) on joko flaameja tai vallooneja. Muut eurooppalaiset etniset ryhmät (italialaiset, ranskalaiset ja saksalaiset) edustavat 11 prosenttia väestöstä. Keski-Idästä, kuten Marokosta, Algeriasta ja Turkista, tulevat maahanmuuttajat muodostavat vain pienen pronsenttiosuuden (noin 3%) väestöstä.

Belgialaisista noin 60% puhuu hollantia, 40% ranskaa ja alle 1% saksaa. Brysselissä suurin osa ihmisistä puhuu ranskaa huolimatta siitä, että kaupunki on virallisesti kaksikielinen.

Belgialaiset ovat pääosin katolilaisia, mutta maassa on myös paljon muslimeja (noin 300,000), ortodokseja (noin 80,000) ja protestantteja (60,000). Belgialaisista noin 20% on ateisteja.

Belgia on tunnettu kaunotaiteestaan, upeista linnoistaan ja monumenteistään. Maan kulttuurielämälle on tunnusomaista erilaiset festivaalit. Belgia tarjoaa myös runsaasti eri urheilumahdollisuuksia. Belgialaiset nauttivat hyvästä jalkapallo-ottelusta tai pyöräretkestä. Belgia on lisäksi monien sarjakuvahahmojen synnyinmaa (esim. Tintti).

Poliittinen tilanne

Belgian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia, jossa on parlamentaarinen demokratia. Belgian kuningas on Albert II. Vaikka kuningas on maan virallinen hallitsija on sen asema tänä päivänä seremoniallinen. Parlamentti koostuu edustajainhuoneesta ja senaatista. Federaalinen hallitus tarvitsee edustajainhuoneen luottamuksen, jonka antaa muodollisesti itse kuningas. Hallistusta johtaa pääministeri Guy Verhofstadt. Parlamentin jäsenet valitaan äänestyksellä joka neljäs vuosi. Äänestäminen on pakollista.

Belgian politiikka on ennen kaikkea monimutkainen. Poliittinen valta on jaettu eri kieliyhteisöjen kesken, tarkoittaen sitä, että Belgiassa on seitsemän parlamenttia ja kuusi hallitusta. Jokaisella kieliyhteisöllä on oma hallitus ja poliittiset puolueet. Kolmella alueella, Flanderilla, Vallonialla ja Brysselillä on suuri autonomian aste. Belgiassa on lisäksi unitaarisia puolueita, jotka eivät kuuluu mihinkään tiettyyn kieliryhmään, ja näkevät maan yhtenäisenä.

Talous

Belgia sijaitsee keskeisellä paikalla Euroopassa, mikä on erittäin tuottoisaa maan taloudelle. Teollisuudella, ulkomaanviennillä, palveluilla ja kuljetuksella on tärkeä osa. Belgialla on avoin talous ja erinomainen kuljetusverkosto sekä tieinfrastruktuuri. Belgiassa on useita satamia, kanaaleja, rautateitä ja moottoriteitä. Laajennettu kuljetusverkosto mahdollistaa vaivattoman yhteistyön muiden maiden välillä.

Belgian talous perustuu ulkomaankauppaan. Korkeimmalla vientituotteiden listalla ovat elintarvikkeet, vaatetus, asusteet. tekstiilit ja rauta. Belgian päävientituotteet ovat kuitenkin rauta, teräs, kuljetusvälineet, loppuunkäsitellyt timantit, tekstiilit ja raakaöljytuotteet. Belgian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Saksa, Alankomaat, Ranska, Iso-Britannia, Italia, Yhdysvallat ja Espanja.

Bryssel ei ole ainoastaan Belgian pääkaupunki mutta myös "Euroopan pääkaupunki". Euroopan unionin hallinnollinen keskus on Brysselissä, mikä luo työpaikkoja palvelusektorille. Lisäksi Belgia investoi suuria summia tutkimus-ja kehitystyöhön, jotta maan taloudellinen tilantenne pysyy suotuisana. Vuodesta 1999 Belgian rahayksikkö on euro.

Maantiede ja Ilmasto

Belgian pinta-ala on yli 30,000 km2, ja pitää sisällään kolme geologista aluetta; luoteessa rannikkotasangot, keskitasanteen ja kaakossa Ardennesin metsäisen alueen. Rantaviivaa Belgialla on 66.5 kilometriä, jota huuhtelee Pohjanmeri. Rannikkotasanko on enimmäkseen hiekkadyynejä ja mereltä vallattuja alamaita, poldereita. Keskitasanne on hitaasti kasvavaa maastoa, joka koostuu hedelmällisistä laaksoista. Lisäksi keskitasanteelta löytyy jotakuinkin rosoista maastoa ja luolia. Adennenien metsäinen alue on Belgian vähiten asutuin alue. Ardennien alue on erittäin soveltuvaa vaellukseen, pyöräilyyn sekä muihin ulkoilma-aktiviteetteihin. Belgian korkein paikka on 694 metriä korkea. Huipulta löytyy kuusi metrinen rakennelma, Botrangen piste, jonne pääsee portaita pitkin.

Belgian kaksi pääjokea ovat Meuse ja Schelde. Viime aikoina maa on kärsinyt tulvista.

Ala-Belgiassa, Keski-Belgiassa ja poldereilla vallitsee meri-ilmasto kaikkine vuodenaikoineen. Leudolle ilmastolle ovat ominaisia lauhkeat talvet ja harvoin liian kuumat kesät. Keskilämpötila on tammikuussa 3 astetta ja kesäkuussa 18 astetta. Keskimääräiset sademäärät vaihtelevat tammikuun 65 millimetristä kesäkuun 78 millimetriin.

Liikenne ja Tiet

Belgiassa juna on nopea ja edullinen matkustusväline. Rautatieverkosto on laaja ja hyväkuntoinen, ja vie niin kaupunkeihin kuin maaseudulle. Belgiassa on Intercity -junia (IC) ja paikallisjunia (IR). Etäisyydet Belgiassa ovat lyhyitä, niimpä yhteen suuntaan matkustaminen on mahdollista maksimissaan muutaman tunnin ajan. Lisäksi Belgiasta on luotijunalähtöjä, esim. TGV -juna Pariiisiin.

Belgian bussiverkosto on myös laaja. Suurimmat bussiyhtöt ovat TEC ja De Lijn. TEC operoi eteläisessä Valloniassa ja De Lijn Flanderissa. Lisäksi rannikkokaupungeissa ja suurimmissa kaupungeissa (Antwerpenissä, Gentissä ja Brysselissä) voi matkustaa raitiovaunulla. Brysselissä on lisäksi metro.

Belgia on pieni maa, jonka takia kotimaanlentoja on vähän. Lentokoneella matkustaminen on erinomainen tapa matkustaa Belgiaan ulkomailta. Brysselin Zaventemin kansainvälinen lentokenttä on maan päälentokenttä. Muut lentokentät ovat Antwerpen ANR), South Charleroi (CRL), Gent, Knokke/Het Zoute (KNO), Liege (LGG) ja Ostend- Bruges (OST). Lentokentistä Antwerpen, Etelä-Charleroi ja Ostend-bruges ovat kansainvälisiä.

Kuten useimmissa rannikkovaltioissa, myös Belgiassa on kansainvälisiä lauttayhteyksiä. Ostendistä voi matkustaa Englantiin lautalla. Erityisesti tavaroiden kuljetus vesiteitse on hyvin yleistä. Belgian suurimmat satamat ovat Antwerpen ja Gent. Antwerpenin satama on yksi maailman suurimmista satamista, mikä johtuu sen keskeisestä sijainnista Euroopassa, sataman ja muun Euroopan yhdistävästä erinomaisesta tieinfrastruktuurista ja helppopääsyisyydestä mereltä käsin.

Belgiassa on oikeanpuoleinen liikenne ja turvavyön käyttö on pakollista. Autolla ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena on tiukasti valvottua. On tärkeää muistaa, ettei autolla saa ajaa sen jälkeen kun on nauttinut enemmän kuin yhden oluen tai muun alkoholipitoisen juoman. Nopeusrajoituksien noudattaminen on myös suositeltavaa, sillä tiet ovat valvottuja ja ylinopeussakot suuria. Etäisyydet ja enimmäisnopeudet ilmoitetaan kilometreissä.

Ruoka ja Juoma

Belgialainen keittiö on hollantilaisen ja ranskalaisen keittiön yhdistelmä. Liha ja kala ovat pääasiallisia raaka-aineita. Belgia on tunnettu sen lukuisista olutmerkeistä. Olutta voidaan myös lisätä ruokiin tai käyttää lihan hauduttamiseen. Belgiassa on vähintää 400 eri olutta. Trappist-Ale -olut on tunnettu siitä, että aikoinaan sitä valmistivat munkit. Lisäksi Belgia on tunnettu ranskalaisista perunoistaan. Muita belgialaisia herkkuja ovat vohvelit ja suklaakonvehdit. Belgialainen suklaa on ympäri maailman tunnettu. 

Belgialaiset rakastavat hyvää ruokaa ja kokoontuvat usein juomaan lasillesen hyvää olutta. Ravintoloita ja baareja on riittävästi joka paikassa. Ravintolat vaihtelevat ylellisyyden ja hintason mukaan. Turistialueilla kuuman aterian tilaaminen on mahdollista vuorokauden ympäri. Juomarahan jättäminen (10%) on arvostettua.

Majoitus

Turisteilla on mahdollista valita monista eri tyyppisistä majoitusvaihtoehdoista. Hotelleja on joka puolella maata, mutta ensijaisesti suurimmissa kaupungeissa ja niiden laitamilla. Belgiasta löytyy ylellisten hotellien lisäksi myös vaihtoehtoja turisteille, jotka hakevat kotoisampaa ja halpempaa hotellia. Belgiassa on lisäksi mahdollista vuokrata lomamökki, nukkua leirintäalueella tai varata huone kauniista linnasta. Yön viettäminen linnassa on yksi parhaimmista tavoista nauttia belgialaisesta tunnelmasta ja maisemista .

Ulkoiset lähteet

Lisätietoja Belgiasta voi hakea Googlen lisäksi seuraavista lähteistä.

• Wikipedia, Belgia
• Belgian valtiollinen Portaali