Autonvuokraus Tšekin tasavalta

Johdanto

Tšekin tasavalta on kaunis lomailumaa, jossa on vaikuttava luonto. Tšekin tasavallan maisemat vaihtelevat suurista metsistä ja vihreistä kukkuloista korkeisiin vuoristoihin. Lomailijat voivat nauttia ihanista pyörä- ja kävelyretkistä. Järvien lähellä sijaitsevat leirintäalueet ovat erittäin rauhallisia. Tšekin tasavallan kaupungeissa on hyvin vanhoja kirkkoja, palatseja, linnoja ja linnoituksia. Maan pääkaupungissa Prahassa on paljon vierailun arvoisia paikkoja. Kaupungista löytyy suuri määrä museoita, teattereita, kauppoja, taidegallerioita ja monumentteja. Tšekin tasavalta on yllättävän moderni, ja ennen kaikkea halpa maa. Lyhyesti: viehättävä lomakohde sekä nuorille että vanhoille.

Historia

Nykyinen Tšekin tasavalta koostuu kolmesta alueesta: Böömistä, Määristä ja Sleesiasta. Nämä alueet olivat 100 eaa asti kelttiläisten miehittämiä. Idästä ja pohjoisesta saapuneet slaavilaiset asettuivat asumaan Moldaujoen ("Vltava") rannalle 500-luvulla. Ruhtinas Mojmír I perusti noin vuonna 830 Suur-Määrin valtion, johon nykyiset Tšekin tasavalta ja Slovakia kuuluivat melkein kokonaan. Suuri osa väestöstä käännytettiin kristinuskoon.

Unkarilaiset hyökkäsivät Suur-Määriin 900-luvulla, ja se jaettiin useiden eri maiden kesken: Unkari, Böömi, Puola ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Valtaan nousi Premyslin dynastia, joka hallitsi Böömin ja Määrin tšekkejä. Ei kestänyt kauaa kun Määri ja Sleesia liitettiin keisarikuntaan. Näihin aikoihin Böömi ja valtion pääkaupunki Praha muodostivat koko Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan poliittisen ja kulttuurisen keskuksen.

Seuraavien vuosien aikana maa ajautui kriisiin. Väestö vastusti Jan Husin johdolla voimakasta saksalaista vaikutusvaltaa. Vuonna 1419 syttyi hussilaissota, ja saksalaiset karkotettiin kaupungista. Kansa kaipasi myös lisää uskonnonvapautta. Vallankumous kesti vuoteen 1438 asti. Vuonna 1526 Böömi joutui Habsburgien vallan alle. Keisari Ferdinand I vahvisti katolisen kirkon asemaa. Kun Rudolf II:sta tuli keisari (vuonna 1575), alkoi Prahassa uusi nousukausi. Rudolf II:sen seuraaja Ferdinand II ei kuitenkaan ollut suvaitsevainen protestantteja kohtaan, joten he nousivat kapinaan keisaria vastaan. Kolmikymmenvuotinen sota syttyi vuonna 1618. Sota aiheutti paljon tuhoa, ja Böömin valtion asema heikkeni. Maan talous elpyi vasta 1600-luvun loppupuolella.

1800-luku oli Tšekkien kansallisen herätyksen, ja tšekkiläisen kansakunnan synnyn aikaa. Kansa sai lisää uskonnonvapautta, ja tšekin kieli sallittiin kouluissa. Mielenkiinto Tšekin kulttuuriin, historiaan ja kieleen heräsi vähitellen. Vuonna 1861 tšekin kielestä tuli Böömin toinen virallinen kieli. Tšekit toivoivat autonomiaa, kun taas saksalaiset halusivat hallita Habsburgien valtiota itse. Vuonna 1918 tšekit saivat haluamansa: itsenäisen Tšekin tasavallan. Maan ensimmäinen presidentti oli Masaryk. Tasavalta koostui useista eri kansoista: tšekeistä, saksalaisista, slovakeista, unkarilaisista ja ruteeneista.

Toisessa maailmansodassa Tšekkoslovakia menetti hetkeksi itsenäisyytensä, sillä Saksa miehitti Sudeettimaan, Böömin ja Määrin. Itsenäisyys saatiin kuitenkin takaisin toisen maailmansodan loputtua. Vuonna 1948 kommunistit suorittivat vallankaappauksen, ja Tšekkoslovakiasta liitettiin osaksi itäblokkia. Vuonna 1968 kommunistisen puolueen johtoon nousi uskonpuhdistaja Alexander Dubcek. Dudcekin valtakaudella alkoi maan vapautuminen. Heräilevää demokratiaa ei kuitenkaan katsottu hyvällä naapurimaissa. Varsovan liiton maat hyökkäsivät tasavaltaan, ja palauttivat kommunismivallan. Tämä aiheutti kuitenkin useita mielenosoituksia, sillä kansa halusi enemmän oikeuksia ja vapautta.

Vuonna 1989 alkoi ns. samettivallankumous, jonka aikana miljoonat kansalaiset menivät lakkoon. Vallankumous saatiin päätökseen ilman väkivaltaa (vallankumous on saanut nimensä juuri tästä). Kommunismivalta saatiin sorrettua lopullisesti, ja parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi Václav Havelin. Tšekkien ja slovakkien välit huonontuivat, sillä slovakit tunsivat itsensä alempi-arvoisiksi. Vuonna 1992 Slovakian parlamentti julisti itsemääräämisoikeuden, ja vuodesta 1993 lähtien Tšekin tasavalta ja Slovakia ovat olleet kaksi eri maata. Havelista tuli Tšekin tasavallan presidentti. Demokratisoituminen jatkui, ja Tšekin tasavallasta tuli vielä samana vuonna YK:n jäsen. Maa lähestyi Länsi-Eurooppaa. Vuonna 2004 Tšekin tasavalta liittyi Euroopan unioniin. Vuonna 2003 maan pääministeri Václav Klaus voitti presidentinvaaleissa istuvan presidentin Václav Havelin.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Tšekin tasavallassa asuu yli 10 miljoonaa ihmistä, joista 81% on tšekkejä ja noin 13% määriläisiä eli moraaveja. Määriläisten katsotaan kuitenkin yleensä kuuluvan tšekin kansaan. Tšekkien ja määriläisten lisäksi Tšekin tasavallassa asuu slovakkeja, saksalaisia, unkarilaisia ja puolalaisia. Romanit (mustalaiset) muodostavat pienen prosenttiosuuden väestöstä. 90-luvulta lähtien maan asukasluku oli pitkään laskussa, mutta nykyään se on kääntynyt taas nousuun. Nousu johtuu siitä, että maahanmuutto on maastamuuttoa vilkkaampaa.

Suurin osa Tšekin tasavallan uskovaisista on katolilaisia (noin 40%). Noin 400 000 ihmistä kuuluu hussilaiseen kirkkoon. Protestanttien osuus on pienempi. Lisäksi maassa on juutalaisia, buddhalaisia ja muslimeja. Suuri osa väestöstä ei tunnusta mitään uskontoa. Vain harvat käyvät kirkossa säännöllisesti.

Erittäin suuri osa tšekeistä puhuu tšekin kieltä (97%). Puolan ja slovakian kielten tapaan tšekki on länsislaavilainen kieli. Tšekin kieli on yksi Euroopan vanhimmista kielistä, ja sitä puhuu yhteensä noin 12 miljoonaa ihmistä. Monet tšekit puhuvat myös saksaa ja englantia.

Tšekin tasavalta tunnetaan sen valtavasta historiallisten monumenttien määrästä. Maassa on yli 2 700 palatsia ja linnaa. Tšekin tasavallasta löytyy myös kauniita goottilaisia katedraaleja. Monissa kaupungeissa on tärkeitä kulttuurirakennuksia. Muutamat kaupungit, kuten Telc, Cesky Krumlov, Kutna Hora ja Praha kuuluvat Unescon maailmanperintölistalle. Kaikkialta löytyy teattereita ja museoita. Koska Tšekin tasavalta oli ennen katolilainen maa, siellä juhlitaan monia kristinuskoon kuuluvia juhlia. Erityisesti joulu ja pääsiäinen ovat tärkeitä juhlia, ja niihin liittyy paljon perinteitä. Tšekeillä on lisäksi omia juhlapyhiä, kuten 30. huhtikuuta vietettävä talven karkotuspäivä ja 6.heinäkuuta vietettävä Jan Husin muistopäivä.

Tšekeillä on muutama tunnettu kirjailija ja säveltäjä. Tunnettuja tšekkiläisistä kirjailijoita ovat esimerkiksi Frans Kafka ja Václav Havel. Antonín Dvoák, Bedich Smetana ja Leoš Janáek ovat kolme kuuluisaa säveltäjää. Tšekin tasavalta on tunnettu myös sen kylpylöistä. Ympäri maata sijaitsee yli 40 maailmankuuluisaa kylpylää, joissa on mineraali- ja kuumavesilähteitä. Mineraali- ja kuumavesilähteillä uskotaan olevan terapeuttinen vaikutus.

Politiikka

Tšekin tasavalta on parlamentaarinen demokratia. Parlamentilla on lainsäädäntövalta. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista; senaatista (ylähuoneesta) ja edustajainhuoneesta. Senaatissa on 81 edustajaa ja edustajainhuoneessa 200 edustajaa. Senaatin edustajat valitaan kuuden vuoden ja edustajainhuoneen edustajat neljän vuoden välein. Valtionpäämies on pääministeri.

Presidentillä on toimeenpano. Václav Klaus on toiminut presidenttinä vuodesta 2003 lähtien. Kamarien enemmistö valitsee presidentin viideksi vuodeksi. Presidentti nimittää ministerit, ja hänellä on veto-oikeus. Presidentti on myös Keskuspankin johtaja.

Tšekin tasavallassa on monipuolueinen poliittinen järjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että monet eri poliittiset puolueet voivat osallistua vaaleihin. Näin taataan poliittisen vallan jakautuminen. Tärkeitä vasemmistopuolueita ovat "Böömin ja Määrin kommunistinen puolue" ja "Tšekin sosiaalidemokraattinen puolue". Keskustapuolueita ovat "Kristillisdemokraattinen puolue - Tšekkoslovakian kansanpuolue" ja "Vihreät". Kaksi tärkeintä oikeistopuoluetta ovat "Kansalaisdemokraattinen puolue" ja "SNK Euroopan demokraatit". "Kansalaisdemokraattinen puolue" sai eniten ääniä vuonna 2006 järjestetyissä vaaleissa.

Jokaisella yli 18-vuotiaalla on äänioikeus. Yli 21-vuotias kansalainen voidaan valita edustajainhuoneeseen. Senaattiin voi päästä vasta vanhempana: 40-vuotiaana.

Talous

Tšekin tasavallan presidentti kannattaa vapaata markkinataloutta. Vuodesta 1991 lähtien maan taloutta on suurimmaksi osaksi yksityistetty. Vapaan markkinatalouden edistämiseksi hinnat vapautettiin. Aluksi tämä johti inflaatioon, mutta myöhemmin hintataso laski hyväksyttävälle tasolle. Tšekin tasavallan taloutta voidaan pitää vakaana ja kehittyneenä.

Ulkomaalaisilla investoinneilla on tärkeä osa Tšekin tasavallan taloudessa. Suurin osa investoinneista (75%) tulee EU-maista. Ulkomaalaiset sijoitusyhtiöt ovat kiinnostuneita erityisesti rahoituspalvelusektorista. Sijoitusyhtiöt hyötyvät hyvin koulutetusta työikäisestä väestöstä, joita on yhteensä noin 5 miljoonaa. Suuri osa työikäisestä väestöstä työskentelee teollisuudenaloilla.

Vain pieni prosenttiosuus työvoimasta työskentelee maataloudessa. Monet tämän alan yrityksistä on yksityistetty. Tuotanto on suunnattu lähinnä maan kulutukseen. Sato ei riitä koko maalle, ja siksi oman tuotannon lisäksi Tšekin tasavalta tuo maahan monia eri maataloustuotteita, kuten sokerijuurta, perunaa, vehnää ja oluen maustamiseen käytettävää humalaa.

Teollisuudella tärkeä osa Tšekin taloudelle. Kemianteollisuus on strateginen ja tärkeä teollisuussektori. Erityisesti raskas kemianteollisuus tuo suuria tuloja. Muita tärkeitä teollisuudenaloja ovat konerakennus, metalliteollisuus sekä rauta- ja terästuotanto. Teollisuuden tuontituotteita ovat esimerkiksi raskaat kemikaalit ja synteettiset kuidut. Vientituotteita ovat monet eri kemialliset aineet, kuten pesuaineet.

Vapaa markkinatalous sai palvelusektorin kasvamaan. Uusia yrityksiä on perustettu, ja myös matkailu on lisääntynyt. Pankkiala on yksityistetty, ja nykyään suuri osa pankeista on ulkomaalaisomistuksessa. Myös kaupankäynnillä on tärkeä merkitys Tšekin tasavallan taloudelle. Kauppaa käydään sekä EU- että CEFTA-maiden kanssa (Keski-Euroopan vapaatalousliitto). Jopa 30% vientituotteista myydään Saksaan. Tärkeitä kauppakumppaneita ovat Saksan lisäksi Slovakia ja Venäjä. Tšekin tasavalta vie ulkomaille koneita, metallia ja elektroniikkaa. Kemiantuotteita, koneita ja ajoneuvoja taas tuodaan paljon.

Tšekin tasavallassa ei ole käytössä euro. Maan virallinen valuutta on kruunu. Yksi kruunu (Kc) on sama kuin 100 helarua. Yksi euro vastaa noin 30 kruunua.

Maantiede ja Ilmasto

Tšekin tasavalta sijaitsee Keski-Euroopassa, ja se on suhteellisen pieni maa. Maan kokonaispinta-ala on melkein 79 000 km2. Tšekin tasavallan rajanaapureina ovat pohjoisessa Puola, idässä Slovakia, lännessä Saksa ja etelässä Itävalta. Maa ei sijaitse lähellä merta. Kaksi tärkeää aluetta ovat Böömi (lännessä) ja Määri (idässä).

Tšekin tasavallassa on paljon eri tasankoja, joita erottaa korkeat vuoret. Maisemalle on tyypillistä pienet kukkulat, suuret metsät, laitumet ja vetiset alueet. Kaakkoisrajalla sijaitsee Sumava-vuoret, jotka käsittävät Böömin metsän. Tämä matala vuoristojono on yli 200 kilometriä pitkä, ja se yltää Saksaan ja Itävaltaan. Muita vuoristojonoja ovat luoteessa sijaitsevat Erz-vuoret sekä Saksan, Puolan ja Tšekin tasavallan rajalla sijaitsevat Sudeetit. Sumava-vuoristo on Keski-Euroopan suurin luonnonsuojelualue. Moldau-joki saa alkunsa juuri näiltä vuorilta. Elbe-joki saa alkunsa taas Tšekin tasavallan ja Puolan rajalla sijaitsevilta Krkonoše-vuorilta. Tšekin tasavallan korkein vuori (1 601 m), Snezka sijaitsee myös samalla alueella.

Maan pääkaupunki on Praha (Keski-Böömissä). Praha on kaunis kaupunki, jolla on rikas historia. Kaupungista löytyy paljon upeita rakennuksia, linnoja, kirkkoja, museoita ja teattereita. Kaupunki ja sen ympäristö on Tšekin tasavallan tiheimmin asuttu alue. Pelkästään Prahan kaupungissa asuu yli miljoona tšekkiä. Maan toisiksi suurin kaupunki on Brno. Tässä Etelä-Määrissä sijaitsevassa kaupungissa asuu melkein 400 000 ihmistä. Cesky Krumlovin kaupunki tunnetaan sen historiallisista rakennuksista. Muita Tšekin tasavallan kaupunkeja ovat Ostrava, Pilsen, Olomouc, Kutna Hora, Telc, Ceske Budejovice ja Pardubice.

Tšekin tasavallassa vallitsee Keski-Euroopan ilmasto. Mannerilmaston vaikutus on idässä voimakkaampi, ja se aiheuttaa suuria eroja kesän ja talven välisiin lämpötiloihin. Sademäärä on suurin kesällä. Böömiläisissä laaksoissa sataa vähiten. Vuoristoalueilla on usein talvisin todella paljon lunta. Myös tasamaalla sataa välillä lunta ja vettä. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on 18-21 astetta. Lämpötila voi nousta jopa yli 30 asteeseen. Tammikuu on kylmin kuukausi, ja tällöin keskilämpötila pysyy alle nollan. Määrissä on yleensä lämpimämpää kuin Böömissä. Myös Määrin sademäärä on pienempi. Praha on suhteellisen lämmin ja sateeton kaupunki, sillä se sijaitsee useita eri jokilaaksoja ympäröivien kukkuloiden suojassa.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Tšekin tasavaltaan pääsee monella eri tapaa. Monet kansainväliset junat pysähtyvät Prahassa. Myös itse valtion sisällä voi matkustaa junalla. Rautatieliikenteestä vastaa Eské dráhy (CD).  Junaraiteiden yhteispituus on 9 500 kilometriä. Suurin ja samalla tärkein rautatieasema on Prahassa sijaitseva Praha hlavní nádraží. Junalla matkustaminen on Tšekin tasavallassa erittäin halpaa.

Tšekin tasavaltaan pääsee myös bussilla mutta matka kestää paljon kauemmin kuin lentäen. Tšekin tasavallassa on paljon busseja, ja erityisesti Prahassa on suuri määrä kaupunkibusseja. Bussien lisäksi Prahassa on metroja ja johdinbusseja. Johdinbusseilla voi matkustaa Brnon, Pilsenin, Liberecin, Olomoucin ja Ostravan kaupungeissa.

Prahassa sijaitsevan Ruzyn lentokenttä on Tšekin tasavallan suurin lentokenttä. Muut kansainväliset lentokentät löytyvät Brnosta, Ostravasta, Karlsbadista ja Pardubicesta. CSA Czech Airlines on valtion lentoyhtiö. Kotimaassa matkustettaessa käytetään harvoin lentokonetta, sillä junalla, bussilla tai autolla matkustaminen on paljon halvempaa, eivätkä välimatkat ole suuria.

Tšekin tasavallan tieverkosto on noin 55 000 kilometriä pitkä, mutta vain 500 kilometriä siitä on moottoritietä. Pääteiden yleiskunto on kuitenkin erittäin hyvä, mutta myös pienemmät tiet ovat usein hyvässä kunnossa. Korkein sallittu nopeus on moottoriteillä 130 km/h ja pääteillä 90 km/h. Taajama-alueilla korkein sallittu ajonopeus on 50 km/h.

Ruoka ja Juoma

Tšekkiläinen keittiö on saanut vaikutteita sen ympärillä sijaitsevien maiden; Unkarin, Itävallan ja Saksan ruokakulttuureista. Tämän takia joitain tšekkiläisiä ruokia ja herkkuja, kuten gulassi ja apfelstrudel (omenastruudeli) voi löytää myös muista maista. Tyypillisissä tšekkiläisissä ruuissa käytetään usein viljaa, vihanneksia, perunoita ja lihaa. Ennen vanhaan nämä raaka-aineet pystyttiin tuottamaan itse. Ruokalistalta löytyy aina myös muutama ainutlaatuinen tšekkiläinen ruoka, esimerkiksi knedlík-pyörykät. Nämä pyörykät valmistetaan taikinasta tai raaoista/kypsistä perunoista ja ne tarjoillaan usein lisäkkeenä. Bramborákyt ovat paistettuja perunalättyjä ja topinky paahtoleipää. Tšekit syövät erittäin vähän kalaa. Lisäksi he syövät enemmän lihaa kuin vihanneksia.

Lager (olut) on tšekkien lempijuoma. Heidän mielestään tämän tyyppinen olut on lähtöisin Pilsenin kaupungista. Olutta (Pivo) käytetään myös ruuanlaitossa. Yksi tšekki juo keskimäärin 150 litraa olutta vuodessa. Becherovka on tyypillinen kasviperäinen likööri, jonka alkoholipitoisuus on 38 prosenttia.

Tšekin tasavallassa on paljon sekä kansainvälisiä että paikallisia ruokia tarjoilevia ravintoloita. Ulkona syöminen on melko halpaa. Ravintolat ovat avoinna jopa klo. 23.00 asti. Suurin osa ravintoloista pitää ovensa kiinni maanantaisin. Normaali juomaraha on 5-12% laskusta.

Majoitus

Tšekin tasavallasta on tullut viime vuosien aikana erittäin suosittu lomakohde. Maassa vierailee vuosittain miljoonia ihmisiä, ja maa on valmistautunut matkailijamäärään hyvin. Hotellien taso vaihtelee paljon. Korkeatasoisimmat ja kalliimmat hotellit löytyvät Prahasta. Kaupunginlaidalta löytyy kuitenkin myös tavallisempia ja halvempia hotelleja. (Nuoriso)hostelleja on paljon, ja yöpyminen niissä on halpaa. Tšekin tasavallassa on monta leirintäaluetta, mutta hotellien tapaan niiden taso voi vaihdella hyvinkin paljon. Joillakin leirintäalueilla on melkein ainoastaan tšekkejä. Näiden leirintäalueiden taso on parempi, mutta niin on myös hintakin. Yöpyminen on mahdollista myös edullisissa loma- tai majataloissa. Pienessä majatalossa voi nauttia aidosta tšekkiläisestä kotielämästä.

Aikavyöhyke

Tšekin tasavallan aikavyöhyke on GMT +1, joka on Keski-Euroopan aika (CET). Maaliskuussa kelloa siirretään tunnilla eteenpäin.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Tšekin tasavallasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia Tšekin tasavalta
• Tšekin tasavallan viralliset Internet-sivut
• CIA World Factbook Tšekin tasavalta