Autonvuokraus Malta

Johdanto

Malta on pieni saarivaltio Välimerellä. Maltan pääkaupungissa Vallettassa asuu melkein 10 000 ihmistä. Pääkaupunki ei ole asukasmäärältään suurin kaupunki, sillä Birkirkarassa asuu enemmän ihmisiä. Kaikki Maltan kaupungit ovat pieniä. Valletta on hyvin kaunis kaupunki; keskiaikaisen keskustan muurit ovat yhä pystyssä, ja keskusta on listattu Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1980.

Vallettan lisäksi Maltalla on muitakin upeita ja vierailunarvoisia paikkoja. Saari on suosittu lomakohde, ja siihen on hyvät syyt. Historia on jättänyt Maltaan merkkinsä. Maltan ja Gozon saarilla on esihistoriallisia megaliittitemppeleitä. Gozo on Maltan tasavallan toiseksi suurin saari Maltan pääsaaren jälkeen. Historiallista on se, että Maltan ritarit saivat nimensä saarella asuneiden roomalais-katolilaisten ritareiden mukaan. Saarelta löytyy yhä heidän rakennustensa raunioita.

Näiden mielenkiintoisten historiallisten rakenteiden lisäksi pelkästään saaren perinteinen maalaiselämä on vierailun arvoista. Maltalta pääsee lautalla Gozon ja Cominon saarille. Myös näillä saarilla on asutusta. Viidellä muulla tasavaltaan kuuluvalla saarella ei ole asutusta.

Historia

Edelleen kosketeltavissa oleva Maltan historia juontaa juurensa aikaan ennen Egyptin pyramidien ja Iso-Britannian stonehengen rakentamista. Sekä Maltan että Gozon saarelta löytyy pronssikauden aikaisia jäännöksiä. Yhä pystyssä olevat megaliittiset temppelit rakennettiin 3500-2500 ennen ajanlaskun alkua.

Malta merkittiin historiankirjoihin foinikialaisten saapuessa saarelle. Roomalaiset miehittivät Maltan yhdessä kolmesta Puunilaissodista. Malta pysyi roomalaisten vallan alla aina Rooman imperiumin hajoamiseen asti. Foinikialaiset olivat peräisin tämän päivän Libanonista. Noin vuonna 1200 eaa. foinikialaiset valtasivat useita Välimeren alueita. Samalla tavalla he päätyivät myös Maltalle.

Lisäksi malta mainitaan Luukkaan evankeliumissa. Evankeliumissa kuvaillaan apostoli Paavalin haaksirikkoutumista saarelle. Pyhä Paavali on yhä edelleen Maltan suojeluspyhimys. Sanotaan, että hänen laivansa joutui merihätään nykyisen St. Paulin lahdella.

Paavalin evankelisoitumisesta huolimatta arabit hyökkäsivät Maltalle vuonna 870, ja toivat saarelle islaminuskon. Viikingit ottivat saaren haltuunsa vuonna 1127. Saaren asukkaat käännytettiin tuona aikana takaisin kristinuskoon. Saaren asukkaat olivat lähes kaikki kristittyjä Johanniittaritarien päästessä valtaan vuonna 1530. Tästä lähtien johanniittaritareita kutsuttiin myös 'Maltan ritareiksi'. Vallettaan, Mdinaan, Rabatiin sekä Gozon saarelle rakennettiin linnoituksia.

Britit valtasivat Maltan vuonna 1800. Saari oli Iso-Britannian siirtomaana 150 vuotta. Englanti on yhä edelleen Maltan toinen virallinen kieli.

Toisessa maailmansodassa alkoi Maltan piiritys. Brittien joukot ja saksalaisten Luftwaffe-ilmavoimat taistelivat saaren ympärillä vuoden 1941 huhtikuusta kesäkuuhun. Siitä lähtien kun Saksa miehitti Pohjois-Afrikan, Malta toimi heidän varustelureittinä ja saari oli strategisesti erittäin tärkeä paikka. Lopulta saksalaiset joutuivat perääntymään. Maltalle annettiin siviilirohkeudesta George Cross (Yrjön risti) -kunniamerkki. Kunniamerkin ojensi Iso-Britannian kuningas.

Saari pysyi Iso-Britannian siirtomaana aina vuoteen 1964 asti. Valtionpäämiehenä toimi kuitenkin vielä seuraavat kymmenen vuotta Iso-Britannian kuningatar. Vuonna 1974 Maltasta tuli tasavalta, ja se sai oman presidentin.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Maltalla asuu noin 400 000 ihmistä. Verrattaessa saaren pinta-alaan asukasluku on melko korkea. Malta onkin yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Yli puolet maltalaisista asuu pääkaupungissa, Vallettassa tai Sliemassa. Maltan pääsaari on tasavallan kulttuurillinen, kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Gozolla asukkaat ovat erikoistuneet kalastukseen, matkailuun ja käsitöihin. Gozon saarella on myös maanviljelyä. Kolmas saari, Comino on vain harvaan asuttu.

Maltalla on kaksi virallista kieltä; maltan kieli ja englanti. Maltan kieli arabian kielen murre, joka on saanut paljon vaikutteita italiasta, englannista ja ranskasta.

Melkein kaikki maltalaiset kuuluvat roomalaiskatoliseen kirkkoon, joka on myös valtionuskonto. Yksi viidesosa väestöstä on aktiivisesti mukana kirkollisissa liikkeissä, ryhmissä ja järjestöissä. Myös jesuiitoilla, fransiskaaneilla ja dominikaaneilla on vakiintuneet veljeskunnat Maltalla.

Maltalla näkyy vahvasti Välimeren kulttuuri. Kulttuuri on saanut myös brittiläisiä vaikutteita saarella 150 vuotta asuneilta briteiltä.

Kulttuurillisesti katsottuna Maltalla on mielenkiintoisia historiallisia jäännöksiä. Megaliittiset temppelit muodostavat seitsemän temppelin ryhmän. Temppeleitä löytyy sekä Maltan että Gozon saarelta. Temppelit rakennettiin 3600 ja 2600 eaa. välisenä aikana. Temppelit ovat arkkitehtuurillisesti mestariteoksia jos mietitään milloin ne on rakennettu.

Johanniittaritarit rakensivat Maltan pääkaupungin Vallettan. Ritarikunta nimettiin saaren mukaan 'maltan ritareiksi'. Pääkaupunki on saanut nimensä suurmestari Jean de la Valetten mukaan. Kaupungin keskustasta löytyy yhä edelleen monia hyvin säilyneitä ritarien päämajoja ja 'aubergeja' eli majataloja.

Hal Saflieni Hypogeum on maanalainen pyhäkkö, joka rakennettiin 4000-2500 eaa. välisenä aikana. Pyhäkkö toimi luultavasti hautausmaana ja temppelinä. Pyhäkkö on listattu Unescon maailmanperintölistalle.

Politiikka

Malta on parlamentaarinen tasavalta, ja se on jaettu 68 kuntaan. Valtionpäämies on presidentti. George Abela on toiminut Maltan presidenttinä vuodesta 2009 lähtien. Pääministeri johtaa hallitusta. Lawrence Gonzi on toiminut pääministerinä vuodesta 2004 lähtien. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Parlamentti koostuu 65 edustajasta, jotka nimittävät presidentin. Presidentin toimivalta on enimmäkseen edustuksellinen.

Maltalla on kaksi suurempaa poliittista puoluetta, jotka ovat Kristillisdemokraattinen kansallispuolue ja Maltan työväenpuolue. Jälkimmäinen on sosiaalidemokraattinen puolue.

Talous

Ennen vanhaan monet maltalaiset olivat kalastajia tai maanviljelijöitä. Malta on aina käynyt myös ulkomaankauppaa. Kalastus ei ole enää nykyään taloudellisesti tärkeä ala. Kalanviljelystä on tulossa koko ajan tärkeämpää. Tämä tarkoittaa sitä, että vientiin suunnattuja kaloja, äyriäisiä ja simpukoita kasvatetaan keinotekoisesti suurissa vesialtaissa. Maltan talous on riippuvainen pääasiassa ulkomaanviennistä, matkailusta ja rahoituspalvelualasta. Malta on suosittu lomakohde. Vuodesta 1987 lähtien saarella vierailevien matkailijoiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Tärkein suoraan luonnosta saatava tulonlähde on kalkkikivi. Kalkkikiven lisäksi saarella on elektroniikka- ja lääketeollisuutta.

Saari liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Maltan liira vaihdettiin euroon vuoden 2008 alussa.

Maantiede ja Ilmasto

Saaren pinta-ala on 316 neliökilometriä. Pääsaaren lisäksi Maltan tasavaltaan kuuluu seuraavat saaret Gozo, Comino, Manoel Island, Cominotto, Fifla, Fungus Rock ja St. Paul's Island. Vain Maltalla, Gozolla ja Cominolla on asutusta.

Malta sijaitsee 93 kilometriä Sisiliasta etelään ja melkein 290 kilometriä Afrikasta pohjoiseen.

Maltalla ei ole jokia ja purojakin on vähän. Tämän takia saarella on vain vähän kasvillisuutta. Saarella on paljon luolia ja merenlahtia. Melkein kaikki rannat ovat kivikkoisia. Saaren keskellä sijaitsee laakso, jonka läpi kulkee tie. Rankkasateiden aikaan tie muuttuu virtaavaksi joeksi.

Maltalla vallitsee Välimeren ilmasto. Kesät ovat pitkiä, kuivia ja kuumia. Huhtikuusta lokakuuhun keskilämpötila on 26 astetta. Kesällä puhaltaa usein Sirocco-tuuli. Tämä Saharasta puhaltava tuuli tuo mukanaan hiekkaa ja pölyä. Talvet eivät ole melkein koskaan kylmiä. Talvisin sataa yleensä jonkin verran.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Autolla ajavien kannattaa ottaa huomioon se, että Maltalla on vasemmanpuoleinen liikenne. Korkein sallittu ajonopeus on 65 km/h. Maltalla on kätevintä liikkua autolla. Auton avulla voi tutustua saaren syrjäisimmille alueille.

Maltan ja Gozon saarien bussiliikenne toimii erinomaisesti.

Gozon ja Maltan saarien välillä kulkee lauttoja. Lauttamatka kestää noin 20 minuuttia.

Maltan kansainvälinen lentokenttä sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Vallettasta lounaaseen. Lentokentältä lennetään suurimpaan osaan Euroopan kaupungeista sekä Pohjois-Afrikkaan.

Ruoka ja Juoma

Maltalaiset eivät syö runsasta aamiaista. Puolen päivän aikaan iskee nälkä, ja saaren asukkaat ostavat välipalansa usein leipomoista. Maltalaiset ovat hyvin makeannälkäisiä. Suolaista välipalaa suosivat voivat kokeilla hobz biz-zeytä, joka on tonnikalalla, oliivitahnalla, ilmakuivatuilla tomaateilla, kapriksilla ja basilikalla täytetty ruskea rulla. Pastizzit ovat myös kivoja välipaloja. Pastizzit valmistetaan lehtitaikinasta, ja ne täytetään ricotta-juustolla sekä muussatuilla herneillä.

Ennen vanhaan maltalaiset söivät päivällistä keskipäivällä, mutta nykyään he syövät illallista noin kello kahdeksan illalla. Maltalainen keittiö on saanut vaikutteita sisilialaisesta ja arabialaisesta ruokakulttuurista. Myös englantilainen keittiö on jättänyt jälkensä maltalaiseen keittiöön.

Soppa ta'l-arma on hyvänmakuinen vihanneskeitto. Keittiö tunnetaan myös 'lesken keitto' -nimellä. Tyypilliset maltalaiset ruuat sisältävät usein kalaa tai jänistä. Jopa spagetti tarjoillaan jäniskastikkeen kanssa. Syksyllä suosituin ruoka on fenkata: friteerattua jänistä, joka tarjoillaan punaviinissä haudutettujen perunoiden, sipuleiden ja herneiden kanssa. Toinen erikoisuus on bragioli. Bragioli on tulista lihaa ja oliiveja.

Monet ruuat sisältävät kalaa. Maltahan on saari. Silloin kun on runsaasti kalaa, maltalaiset valmistavat aljottaa eli kalakeittoa. Lampouki-kalapiirakkaa syödään myös paljon. Mustekalaa käytetään pataruuissa ja pastakastikkeissa.

Maltalla vierailevat hämmästyvät usein sen erittäin hyvästä leivästä. Maltalla viljellään myös paljon hedelmiä. Melonit, viikunat, persikat, aprikoosit ja sitrushedelmät ovat erityisen hyviä Maltalla.

Maltan ilmasto on erinomainen viininviljelylle. Illallisella kannattaa juoda maltalaista viiniä. Tyypillisiä alkoholittomia maltalaisia juomia ovat kinnie ja krest. Ensimmäinen juoma maistuu hieman kitkerälle, ja se valmistetaan appelsiineista ja yrteistä. Krest maistuu melkein samalle kinnie, ja siinä on hiilihappoa.

Aikavyöhyke

Maltan aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1. Kesällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin, ja talvelle taaksepäin.

Majoitus

Malta saa suurimman osan tuloistaan juuri matkailusta. Maltan, Gozon ja Cominon saarilta löytyy enemmän kuin tarpeeksi yöpymispaikkoja.

Maltalta löytyy sekä korkeatasoisia hotelleja että halvempia hostelleja. Hotellit arvioidaan viiden tähden järjestelmän avulla.

Erityisesti Vallettan, Slieman, Rabatin, Msidan ja St. Paul's Bay:n kaupungeissa on useita hostelleja ja majataloja.

Maatiloilla yöpymisestä on tullut viime aikoina erittäin suosittua. Maltalla mutta erityisesti Gozolla on monia maataloja, jotka tarjoavat huoneita.

Saarella on myös leirintäalueita. Leirintäalueiden tasot luokitellaan edellä mainitun tähtijärjestelmän avulla.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Maltasta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

• Wikipedia, Malta
• Maltan valtion viralliset Internet-sivut