Autonvuokraus Meksiko

Säästä aikaa ja rahaa. Me vertailemme puolestasi autovuokrayritysten tarjouksia paikassa Meksiko.

Anna kaupunki tai lentoaseman tunnus
Miksi varata meidän kauttamme?
  • Maksuton peruutus Jopa vielä 48 tuntia ennen aikataulutettua noutoaikaa
  • Parashinta -takuu Löysitkö muualta paremman hinnan? Kerro siitä meille ja teemme sinulle paremman tarjouksen.
  • 8000+ noutopaikat Paikkoja ympäri maailman
Me vertaamme kaikkia tunnettuja toimittajia
Me vertaamme kaikkia tunnettuja toimittajia

Autovuokraamo Meksiko

  1. Koti
  2. Meksiko
EasyTerra autonvuokraus Meksiko on puolueeton autonvuokrauksen vertailusivusto. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokrayritysten hintoja siten, että sinä asiakkaanamme voit aina valita autosi kauttamme kilpailukykyiseen hintaan.

Sijaintitiedot Meksiko

Johdanto

Meksiko on mayojen ja asteekkien, palmujen, auringon sekä uimarantojen maa. Meksiko on täydellinen paratiisi niille, jotka rakastavat lämpöä, kulttuuria ja laiskoja lomia. Maan pääkaupunki on Mexico City. Kaupunki on yksi maailman suurimmista. Mexico Cityssä on Museo Nacional de Antropologia, jossa voi ihailla esikolumbiaanisten kulttuurin jäänteistä. Nykyään temppelit ja muut vanhan sivilisaation rauniot ovat kaikki tunnettuja turistinähtävyyksiä. Yltäkylläisesti sisustetut, espanjalaisten jäljiltä olevat katedraalit ja kirkot ovat nykyään osa Meksikon kulttuuriperintöä.

Meksiko tunnetaan herkullisista tacoistaan ja tequilasta. Meksikon monipuolisuus ei ole ainoastaan kulttuurillista tai historiallista, sillä myös luonto tarjoaa paljon vaihtelua. Merellä ja rannoilla vietetyn päivän jälkeen voi lähteä esimerkiksi Copper Canyoniin retkelle. Copper Canyon eli kuparikanjoni on maailman suurin kanjonijärjestelmä. Meksiko tarjoaa jokaiselle jotakin. Maa kehittää itseään nopeasti, mutta sieltä löytyy myös paljon muistomerkkejä menneisyydestä.

Historia

Vähän aikaa sitten löydetyt jalanjäljet osoittavat sen, että Meksikossa oli asutusta jo 40 000 vuotta sitten. Nämä jalanjäljet kulkevat Meksikon laakson läpi. Tämä Meksikon keskiosassa sijaitseva tasanko on täysin vuorten ja tulivuorten ympäröimä. Esikolumbiaaniset kansat asuivat täällä. Teotihuacanit, tolteekit sekä muut tunnetut asteekkikansat elivät kaikki kyseisellä tasangolla. Nykyään tasangolla sijaitsee monet Meksikon suurimmat kaupungit.

Tuhansien vuosien ajan ihmiset elivät metsästämällä ja varastoimalla ruokaa. Muutos tapahtui noin 9000 vuotta sitten kun nykyisen Meksikon asukkaat aiheuttivat maanviljelyksellisen vallankumouksen. He alkoivat viljellä maissia, mikä johti suuriin muutoksiin ja monimuotoisempaan yhteiskuntaan. Ihmiset osasivat kirjoittaa, ja he alkoivat viettää aikaa tähtitieteen ja matematiikan parissa. Samalla syntyivät myös armeijat. 1800 vuotta ennen ajanlaskun alkua muodostuivat viisi suurinta sivilisaatiota: olmeekit, jo mainitut teotihuacanikansat, tolteekit ja mayat. Kokonaisia kaupunkeja rakennettiin tähtitieteellisin perustein. Kaupungit olivat mahtavia kaupankäynnin, teknologian ja tiedon keskuksia.

Olmeekit tunnetaan muiden esikolumbiaanisten sivilisaatioiden 'kulttuureiden äitinä'. Olmeekit elivät nykyisten Tabascon ja Veracruzin kaupunkien laaksoissa 1500-100 eaa. Olmeekkien keskuudessa vallitsi hierarkkinen hallintojärjestelmä, ja he elivät kaupankäynnillä.

Olmeekkien imperiumin hajottua teotihuacanit täyttivät vapaana olevan paikan. Teotihuacanit perustivat ensimmäiset suurkaupungit ja ottivat käyttöön uudet poliittiset ja taloudelliset järjestelmät. Heidän vaikutus näkyi Meksikosta Väli-Amerikkaan asti. Vuonna 500 pääkaupunki Theotihuacan oli yksi maailman suurimmista kaupungeista. Teotihuacanien valta-asema heikkeni noin vuonna 650, mutta kulttuurillinen vaikutus näkyi ensimmäisen vuosituhannen loppuun asti.

Samaan aikaan maya-intiaanit kohottivat asemaansa. Vuosien 250 ja 650 välisenä aikana mayakulttuuri kukoisti, mutta imperiumit pysyivät kuitenkin erillään. Maya-intiaaneilla oli intellektuaalisesti suuri vaikutus Meksikoon. He edistyivät tähtitieteen ja matematiikan aloilla enemmän kuin mikään muu sivilisaatio ikinä. Heidän kirjoitus oli myös huomattavasti edistyneempää.

Teotihuacanien imperiumin hajottua, tolteekit nousivat valtaan. Tolteekkien imperiumi nousi noin vuonna 700. Tolteekkien yhteiskunnan hyvinvointiin vaikutti se, että he kävivät kauppaa turkoosinsinisillä puolijalokivillä.

Tolteekkien jälkeen valtaan nousivat asteekit, jotka halusivat itsestään käytettävän nimitystä Mexica. Entisiin sivilisaatioihin verrattuna heitä voidaan pitää lähes barbaareina. Heidän sotilaalliset taidot kompensoivat kuitenkin tämän ns. heikkouden. Vallan huippuaikoina Mexica hallitsi yli 10 000 ihmistä. Valtakunta ulottui rannikolta rannikolle, ja Väli-Amerikkaan asti. Nykyinen Mexico City sijaitsee asteekkien pääkaupungin, Tenochtitlanin paikalla.

Espanjalaiset miehittivät Meksikon vuonna 1519. Aluetta yli 4000 vuotta hallinneiden korkeakulttuurien tuhoaminen kesti vain kaksi vuotta. Espanjalaiset kolonisoivat asteekkien valtakuntaa kolmen sadan vuoden ajan.

Pappi Miguel Hidalgo y Costilla julisti Meksikon itsenäiseksi vuonna 1810. Tästä alkoi uusi aikakausi, jonka aikana Meksiko kärsi eri diktaattoreista ja vallankaappauksista. Tätä kesti aina 1900-luvulle asti.

Itsenäiseksi julistautuminen johti itsenäisyyssotaan, joka kesti vuoteen 1821 asti. Tuloksena oli itsenäinen valtio: ensimmäinen Meksikon keisarikunta. Keisarikunta oli olemassa ainoastaan vuodesta 1822 vuoteen 1823. Meksikon ensimmäinen ja ainoa keisari oli Agustin de Iturbide. Vuonna 1824 keisarikunnasta tuli tasavalta, ja valtionpäämieheksi nousi presidentti.

Vuonna 1846 alkoi Meksikon-Yhdysvaltain sota. Heti sodan Meksiko menetti Texasin Yhdysvaltoihin. Guadalupe Hidalgon rauha solmittiin vuonna 1848. Meksikon diktaattorimaisesta hallituksesta tuli liberaali, ja tämä johti uuteen sotaan (reformisota) vuonna 1857. Tällä kertaa sota käytiin liberaalien ja konservatiivien välillä. Loppujen lopuksi tämän vallankumouksen voitti liberaalit.

Ranskalaiset hyökkäsivät Meksikoon vuonna 1863. Itävaltalaisesta ja Habsburgien sukuun kuuluvasta Maximilianosta tuli Meksikon keisari vuonna 1864. Meksikolaiset eivät kuitenkaan alistuneet kohtaloonsa, ja ranskalaisten miehitys saatiin päätökseen vuonna 1876. Rauha ei kuitenkaan palannut, sillä valtaan astui Kenraali Porfiro Diaz, jolla hallitsi maata diktaattorina. Hän nykyaikaisti Meksikoa, ja omistautui taloudellisen kehityksen kasvuun. Samalla hän kuitenkin tukahdutti kansaa. Taloudellisesta kasvusta huolimatta suuri osa kansasta eli köyhyysrajan alapuolella.

Vuonna 1911 alkoi Meksikon vallankumous, jonka avulla kenraali Diaz syrjäytettiin. Tällä kertaa maata hallitsi liberaali Francisco I Madero. Madero kannatti demokraattista fasadia. Sekä liberaalit että konservatiivit olivat kuitenkin tähän tyytymättömiä. Madero kuoli kapinassa vuonna 1913. Tämän jälkeen Meksikoa hallitsi monet eri diktaattorit, jotka kaikki syrjäytettiin myöhemmin.

Vuoden 1920 jälkeen alkoi Meksikon modernisoituminen. Meksikoa nykyaikaistettiin, ja koulutukseen investoitiin paljon. Vuonna 1968 Tlatelolcon kaupungin opiskelijat osoittivat mieltään autoritääristä hallintojärjestelmää vastaan. Kapina johti verilöylyyn, jossa kuoli 250 mielenosoittajaa. Meksikossa aloitettiin demokraattiset uudistukset vuonna 1997.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Meksikossa on melkein 109 miljoonaa asukasta. Meksikolaiset ovat hyvin monenkirjava kansa. Monet eri kulttuurit elävät maassa ripirinnan. Suurin osa asukkaista on mestitsejä eli eurooppalaisten ja intiaanien jälkeläisiä. Kaksi kolmasosaa meksikolaisista on espanjalaisen isän ja intiaaniäidin jälkeläisiä, tai päinvastoin. Noin 12 prosenttia on intiaaneja. Kymmenestä seitsemääntoista prosenttia meksikolaisista on valkoihoisia, ja pääasiassa espanjalaisten jälkeläisiä. Alle prosentti meksikolaisista on muuta kuin edellä mainittua syntyperää.

Meksikossa on 62 eri intiaaniheimoa. Heimoilla on omat kielet ja kulttuurit. Alkuperäiskansoja ovat muun muassa nahuat, mayat ja zapoteekit.

Meksikolainen kulttuuri on sekoitus intiaani- ja espanjalaiskulttuuria. Kulttuuri on saanut vaikutteita myös Yhdysvalloista ja Afrikasta.

Suurin osa meksikolaisista asuu kaupungeissa. Vain yksi neljäsosa väestöstä asuu maalla. Noin 30 prosenttia meksikolaisista asuu jossakin Meksikon viidestä suurkaupungista: Mexico City, Guadalajara, Monterrey, Puebla ja Toluca.

Meksikossa ei ole valtionuskontoa. Kuitenkin melkein 90 prosenttia väestöstä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Protestantteja meksikolaisista on kuusi prosenttia. Maassa on noin 45 000 juutalaista ja noin kolme miljoonaa ateistia.

Suurin osa meksikolaisista puhuu espanjaa. Meksiko on maailman suurin espanjankielinen maa. Noin kymmenen prosenttia väestöstä puhuu jotain monista intiaanikielistä.

Politiikka

Mexico on liittovaltio. Valtio koostuu 31 osavaltiosta ja erillinen liittovaltion alue. Maan nykyinen presidentti on Felipe Calderón, ja hänen toimikautensa alkoi vuoden 2006 lopussa. Presidentti valitaan kuuden vuoden välein. Presidentillä on paljon valtaa; hän nimittää ministerit, mutta voi myös erottaa heidät. Presidentillä on veto- ja sodanjulistusoikeus. Erikoista meksikolaisessa politiikassa on se, ettei poliitikoita voida valita uudelle kaudelle.

Jokaista 31 osavaltiota johtaa kuvernööri, jonka toimikausi on kuusivuotinen.

Liittokongressilla eli Meksikon hallituksella on lainsäädäntövalta. Liittokongressissa on kaksi kamaria; senaatti eli ylähuone ja edustajainhuone eli alahuone.

Meksikossa on monta poliittista puoluetta. Kolme suurinta puoluetta ovat Kansallinen toimintapuolue (PAN), Instituutionalinen vallankumouspuolue (PRI) ja Demokraattinen vallankumouspuolue (PRD).

Talous

Meksikon hallitus on ohjannut maata kohti vapaata markkinataloutta 1980-luvulta lähtien. Yhä useammat yritykset ovat yksityistetty. Tämän lisäksi vienti on huimassa kasvussa. Meksiko on yksi maailman tärkeimmistä öljynviejämaista. Maatalouden tärkein vientituote on maissi.

Meksiko saa eniten tuloja palvelusektorilta. Myös suurin osa meksikolaisista työskentelee juuri palvelualoilla. Meksiko on maailman suurin hopean tuottajamaa. Vähemmän optimistista on kuitenkin se, että Meksiko on myös yksi maailman suosituimmista huumeiden kauttakulkumaista.

Tuloerot ovat hyvin suuria Meksikossa. Neljäkymmentä prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.

Meksikon rahayksikkö on peso.

Maantiede ja Ilmasto

Meksikon kokonaispinta-ala on 1 972 550 neliökilometriä. Tämän lisäksi siihen kuuluu myös muutama Tyynellä valtamerellä sijaitsevista saarista. Meksikon rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Meksikolla on myös luonnonrajoja; Tyyni valtameri ja Meksikonlahti. Myös osa Meksikon ja Yhdysvaltojen välistä rajaa on luonnonraja; maita erottaa Rio Bravo del Norte -joki.

Meksikon halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa kaksi vuoristojonoa. Sekä Sierra Madre Oriental (itäinen) että Sierra Madre Occidental (läntinen) ovat osa Yhdysvaltojen puolella sijaitsevia kalliovuoria. Näiden vuorten lisäksi Meksikon keskellä kulkee Trans-Mexican Volcanic Belt -vuoristo. Tämä vuoristo kulkee Meksikon läpi lännestä itään, ja siihen kuuluu monta aktiivista tulivuorta. Korkein vuori on 5 700 metriä korkea Pico de Orizaba. Vuoristosta käytetään myös nimeä Sierra Nevada. Meksikossa on vielä neljäskin vuoristo; Sierra Madre del Sur.

Toluca, Mexico City ja Puebla sijaitsevat kaikki vuoristojen väliin jäävissä laaksoissa.

Meksikossa vallitsee yksi maailman monipuolisimmista ilmastoista. Kravun kääntöpiiri kulkee suoraan Meksikon läpi. Tämä vaikuttaa myös maan ilmastoon. Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella vallitsee lämmin ilmasto ja eteläpuolella trooppinen ilmasto. Trooppiselle ilmastolle on tyypillistä pienet lämpötilaerot. Toinen ero on vuosittaisessa sademäärässä. Meksikon pohjoisosan vuosittainen sademäärä on erittäin pieni. Etelässä (trooppisella vyöhykkeellä) taas sataa huomattavasti enemmän.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Meksikon tieverkosto on erittäin laaja. Tiet ovat usein kuoppaisia, ja monilla teillä tulee maksaa tietullimaksu.

Meksikossa on myös laaja bussiliikenneverkosto. Bussilla matkustaminen on yleisin tapa liikkua pitkiä välimatkoja. Suurin osa pitkänmatkan busseista on mukavia, ja matka taittuu niillä nopeasti. Bussilla pääsee lähes kaikkiin Meksikon suurempiin kaupunkeihin. Maaseudulla bussit ovat usein hitaita. Kaupungin sisällä kannattaa käyttää minibusseja. Mexico Cityssä, Guadalajarassa ja Monterreyssä on myös metro.

Rautatiet yksityistettiin 90-luvulla, ja junaliikenne on huonontunut siitä lähtien. Ainoastaan muutamiin paikkoihin pääsee junalla. Los Mochisin ja Chihuahuan välillä kulkevalla junalla kannattaa kuitenkin matkustaa. Juna kulkee maailman suurimman kanjonijärjestelmän, Kuparikanjonin läpi. Matkan varrella nähtävät maisemat ovat henkeäsalpaavia.

Meksikossa on noin kolmekymmentä lentokenttää, joilta voi lentää Pohjois-Amerikkaan tai Kanadaan. Euroopasta voi lentää suoraan Meksikoon vain kahdelle lentokentälle, jotka ovat Mexico Cityn kansainvälinen lentokenttä tai Cancúnin kansainvälinen lentokenttä (Cancúnin lähellä). Kotimaanlennot lentävät melkein aina Mexico Cityn kautta. Kotimaanlentoja tehdään muun muassa Guadalajaran lentokentälle, Tolucan lentokentälle ja La Pazin lentokentälle.

Meksikon suurimmat satamakaupungit ovat Meksikonlahdella sijaitsevat Tampico ja Veracruz Llave. Suurimmat Tyynen valtameren puolella olevat satamat ovat Acapulco de Juárez ja Mazatlán.

Ruoka ja Juoma

Maissi, tomaatti, chili ja paprika kuuluvat melkein aina meksikolaiseen ruokaan. Meksikolainen ruoka on tulista, ja nykyään erittäin suosittua länsimaissa.

Tyypillisiä meksikolaisia ruokia ovat tamale, hyvin tunnettu tortilla ja taco. Guacamole on myös maailmanlaajuisesti tunnettu dippi, joka valmistetaan avokadosta, tomaatista, sipulista, valkosipulista, sitruunamehusta, pippurista ja muista mausteista. Guacamolea syödään usein maissilastujen kanssa. Tamale on perinteinen ruoka, joka on lihalla, juustolla ja chilipaprikalla täytetty maissitaikinarulla. Meksikolaiset syövät tamalea usein aamiaisella. Maailmanlaajuisesti tunnettu tortillakin tehtiin ennen maissitaikinasta. Myös espanjalaiset ovat vaikuttaneet meksikolaiseen ruokakulttuuriin. Tortillat valmistetaan nykyään vehnäjauhoista. Taco on taitettu tortilla, joka täytetään lihalla, vihanneksilla, juustolla tai edellä mainittujen raaka-aineiden yhdistelmällä. Tacot syödään yleensä käsin.

Suklaa on peräisin Väli-Amerikasta ja Meksikosta. Asiakirjat osoittavat sen, että kaakaota viljeltiin tällä alueella jo 1100 eaa. Maya-intiaanit ja asteekit joivat juomaa nimeltä xocolatl, mikä tarkoittaa 'karvasta vettä'.

Tyypillisiä meksikolaisia alkoholijuomia ovat mezcal, tequila ja aguardiente. Mezcal valmistetaan agaavekasvista. Jokaisesta erilaisesta agaavelaadusta saadaan erilaista mezcalia. Tunnetuin on tietysti Tequila. Aguardiente valmistetaan sokerijuuresta, ja sen alkoholipitoisuus on 40 prosenttia.

Aikavyöhyke

Meksikon aikavyöhyke vaihtelee GMT/UTC- 6:n ja -8:n välillä.

Majoitus

Hotelleja löytyy kaikista hinta- ja tasoluokista. Viihtyisimmät ja korkeatasoisimmat hotellit sijaitsevat suosituissa merenrantakohteissa ja Mexico Cityssä. Hotelleja löytyy yleisesti ottaen kuitenkin kaikkialta Meksikosta.

Vanhoissa kaupunginosissa on myös majataloja, jotka vuokraavat huoneita tai sänkyjä.

Myös yksityishenkilöt vuokraavat usein huoneita. Tämän tyylisiä paikkoja kutsutaan nimellä casas de huéspedes.

Romantiikan nälkäiset voivat nukkua myös tähtitaivaan alla rannalta löytyvissä majoissa tai jopa riippukeinuissa.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Meksikosta voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä: