Autonvuokraus Pohjois-Irlanti

Säästä aikaa ja rahaa. Me vertailemme puolestasi autovuokrayritysten tarjouksia paikassa Pohjois-Irlanti.

Autonvuokraus Pohjois-Irlanti

Säästä aikaa ja rahaa. Me vertailemme puolestasi autovuokrayritysten tarjouksia paikassa Pohjois-Irlanti.

Miksi varata meidän kauttamme?
  • search_main.usp.free_cancellation search_main.usp.free_cancellation_subscript
  • search_main.usp.lowest_price search_main.usp.lowest_price_subscript
  • search_main.usp.number_pickup_locations search_main.usp.number_pickup_locations_subscript
Me vertaamme kaikkia tunnettuja toimittajia

Autovuokraamo Pohjois-Irlanti

  1. Koti
  2. Pohjois-Irlanti

EasyTerra autonvuokraus Pohjois-Irlanti on puolueeton autonvuokrauksen vertailusivusto. Järjestelmämme vertailee tunnettujen autovuokrayritysten hintoja siten, että sinä asiakkaanamme voit aina valita autosi kauttamme kilpailukykyiseen hintaan.

Sijaintitiedot Pohjois-Irlanti

Johdanto

Vehreä Pohjois-Irlanti kuuluu valtiollisesti Iso-Britanniaan. Pohjois-Irlannin pääkaupunki on Belfast, jossa asuu noin 280 000 ihmistä. Pohjois-Irlannin historia on myrskyisä, mikä tuntuu olevan ristiriidassa sen rauhallisten ja levollisten maisemien kanssa.

Vuoria, merta ja niittyjä rakastavien kannattaa vierailla tässä kelttiläisten myyttien maassa. Maaseudulla tai Belfastin ja Derryn vilkkailla kaduilla vietetyn päivän jälkeen on hauskaa syödä/juoda irlantilaisessa pubissa. Irlantilainen kulttuuri on lämmin ja kodikas, kun taas luonto on tuore ja karkea; energinen yhdistelmä. Meluisissa pubeissa voi nauttia Guinness-tuopin tai viskilasillisen sekä nauttia irlantilaisesta kansanmusiikista.

Historia

Pohjois-Irlanti ei ole ollut kauaa autonominen alue Iso-Britanniassa. Koko Irlannin saaresta tuli itsenäinen valtio vuonna 1922. Pohjois-Irlanti irtautui muusta Irlannista ja on pysynyt erillään siitä lähtien.

Irlannin esihistoriasta tiedetään vain vähän. Jääkaudella Irlannin maaperää peitti leveä lumi- ja jääkerros, joka tuhosi kaikki jäljet aikaisemmilta ajoilta.

Ensimmäiset todisteet ihmisasutuksesta Irlannissa ovat peräisin ajalta 8000 eaa. Metsästyksellä ja keräilyllä asuneiden ihmisten asutuksia on löytynyt esimerkiksi Antrimin kreivikunnasta. Asutukset sijaitsivat rannikon tuntumassa.

Maanviljely aloitettiin Irlannissa vuosien 4500 ja 2500 eaa. välillä. Viljelyn ja karjankasvatuksen myötä saaren väkiluku alkoi kasvaa erittäin nopeasti.

Suurin osa tältä aikakaudelta löydetyistä jäänteistä on megaliittisiä palvonta- ja juhlapaikkoja.

600-luvulla ennen ajanlaskun alkua saaren asukkaat saivat paljon vaikutteita kelteiltä. Tällä tavalla kelttikielet, ja ennen kaikkea iirin kieli saapui Irlantiin.

Vanhimmat kirjoitukset ovat peräisin vuodelta 431 eaa. Maan hallitsijaksi valittiin vuonna 400 eaa. kuningas 'Yhdeksän panttivangin' Niall. Niall hallitsi maata 27 vuoden ajan. Niallin ja hänen poikansa valloittivat Ulsterin (nykyisen Pohjois-Irlannin ja osan Irlannin tasavallasta). Ulster jaettiin kolmeen kuningaskuntaan: Ulidiaan, Airgiallaan ja Ailechiin. Kuningas Niallin pojat hallitsivat edellä mainittuja kuningaskuntia.

Kun Niall kuoli, nousi suurimman kuningaskunnan Taran hallitsijaksi Niallin poika Lóegaire mac Néill. Hän toi kristinuskon Irlantiin. Irlannin kuninkaat, kahta lukuun ottamatta polveutuvat legendaarisesta Kuningas 'Yhdeksän panttivangin' Niallista. Uí Néillin dynastia jatkui 400-luvulta aina 1000-luvulle.

Kristinuskon rantautuminen on yksi eniten irlantilaiseen yhteiskuntaan vaikuttaneista asioista. Pyhä Patrik saapui saarelle vuonna 432, ja hän aloitti irlantilaisten käännyttämisen kristinuskoon. Näin myös Ulsterin alueen asukkaista tuli kristittyjä. Pyhä Patrik tunnetaan erityisesti hänen työtavoistaan. Hän ei puuttunut yhteiskunnan sosiaalisiin kysymyksiin. Pyhä Patrik kunnioitti myös voimassaolevia lakeja aina kun ne eivät olleet ristiriidassa kristillisten arvojen kanssa. Tämän lisäksi Pyhä Patrik otti käyttöön roomalaiset aakkoset. Hänen meriiteistään kiistellään yhä. Varmaan on kuitenkin se, että vanha druidien uskonto hävisi seuraavien vuosisatojen aikana.

Samoihin aikoihin, tarkemmin vuonna 684 eaa. englantilainen kuningas Ecfrith hyökkäsi Irlantiin. Hän tuli auttamaan Leinsterin kuningasta Diarmait Mac Murchadaa valtakuntansa takaisinsaamisessa. Englannin kuningas Henrik II pelästyi kuitenkin sitä, että Irlanti yhdistettäisiin normannien valtioon, ja kiirehti Irlantiin vuonna 1171. Henrik II antoi irlantilaisalueet John-pojalleen, josta tuli lopulta Englannin kuningas. Tällä tavalla Irlannista tuli osa Englannin kuningaskuntaa. Englantilaisten ja normannien välinen sota kesti vuosisatoja

Vuonna 1348 alkoi musta surma -pandemia. Englantilaiset ja normannit kärsivät mustasta surmasta irlantilaisia pahemmin, sillä irlantilaiset asuivat siihen aikaan hajallaan ympäri maata ja pääasiassa maaseudulla. Sairauden taltuttamisen jälkeen alkuperäisväestön perinteet ja heidän puhumansa iirin kieli elvytettiin kansalaisten keskuudessa. Englannin kieli oli hävinnyt kokonaan 1400-lukuun mennessä.

Vuonna 1536 Henrik VIII päätti vallata Irlannin takaisin. Kesti vuosisatoja ennen kuin Englannin kuningas pääsisi hallitsemaan koko Irlantia. Kuningatar Elizabethin ja Kuningas Jaakko I:sen hallitessa saari oli kokonaan englantilaisten vallan alla. Irlantilainen hallitus hajautettiin ja alkuperäiset kuninkaat menettivät valta-asemansa. Englantilaiset yrittivät syrjäyttää katolisuutta protestantismilla, mutta katolisuus osoittautui pysyväksi uskontokunnaksi.

1600-luvulla käytiin kaksi sisällissotaa, joiden seuraukset olivat huomattavia. Sodissa kuoli paljon ihmisiä, ja katoliset maanomistajat pakotettiin usein luovuttamaan omaisuutensa anglikaaneille sekä kääntymään itse samaan uskontoon. Kaikkia katolisia maanomistajia ei pystytty kuitenkaan käännyttämään. Hyvä esimerkki on Antrimin kreivi, jonka jälkeläiset omistavat yhä edelleen maata Irlannista.

Vuonna 1649 Oliver Cromwell palautti englantilaisten vallan Irlannissa. Vuonna 1688 Vilhelm III oranialainen hyökkäsi Englantiin vaimonsa Maria Stuartin puolesta. Hän sai tukea protestanttiselta Ulsterin kreivikunnalta, kun taas irlantilainen parlamentti tuki sen hetkistä kuningasta Jaakko II:sta. Vilhelm III oranialainen voitti Jaakko II:n sotajoukot Boynen taistelussa vuonna 1690 ja Limerickin kaupungin valtaamisessa vuonna 1961. Irlanti siirtyi taas Englannin vallan alle. Sota ei päättynyt kunnolla koskaan, ja se johti maan jakautumiseen siitä lähtien.

Toivo itsehallinnosta nousi 1800-luvulla, mutta Lontoossa oleva parlamentin ylähuone (House of Lords) eväsi vaatimuksen kahteen kertaan. Autonomiaa ajavan ryhmän johtajan Charles Stewart Parnellin kuollessa myös ajatus irlantilaisesta parlamentista himmeni. Reaktiona tähän alkoi nationalismin elpyminen kansalaisten keskuudessa, ja Irlantilaiseen politiikkaan syntyi radikaaliryhmiä. Juuri näin perustettiin myös Sinn Féin -järjestö.

Irlanti sai itsehallinto-oikeuden lopulta vuonna 1912. Ulsterin kreivikunnassa tämä johti voimakkaaseen vastarintaan. Samaan aikaan syttyi kuitenkin ensimmäinen maailmansota, ja itsehallintoa (ja myös sitä vastaan käytäviä mielenosoituksia) lykättiin. Kaikki eivät kuitenkaan olleet asiasta samaa mieltä, ja vuonna 1916, tarkemmin pääsiäismaanantaina, kaksi irlantilaista puoluetta julistivat Irlannin tasavallan Dublinissa. Kapina epäonnistui, mutta sillä oli valtavat seuraukset.

Ulsterissa vastustettiin kaikin keinoin itsenäistä tasavaltaa. Vuoden 1918 vaaleissa Sinn Féin sai kolme neljäsosaa äänistä ja perusti oman parlamentin Dubliniin. Tätä seurasi Irlannin vapaussota, jossa irlantilaiset hyökkäsivät brittien kohteisiin ja britit kostivat.

Vuonna 1921 brittien parlamentti hyväksyi uuden lain, mikä antoi Etelä-Irlannille samantyylisen aseman Kanadan ja Australian kanssa. Pohjois-Irlanti sai taas itsehallinnollisen aseman, ja piti läheiset siteet Lontooseen. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan hyväksynyt uutta lakia. Tämä johti itsenäisyyssotaan.

Vuonna 1921 Etelä-Irlannista tuli vapaa valtio, mikä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Irlannista tuli protestanttinen valtio. Vuodesta 1921 vuoteen 1971 Pohjois-Irlantia hallitsi Belfastissa toimiva Ulsterin Unionist Party -puolue (UUP). Tästä lähtien on syrjitty katolista vähemmistöä. Täydellistä rauhaa ei ole sovittu vielä edelleenkään Pohjois-Irlannissa.

Vuonna 1970 jännitteet johtivat tapahtumiin, jotka muistetaan historiassa nimillä verinen sunnuntai ja verinen perjantai. Seitsemänkymmentäluvun alussa alkaneet levottomuudet tunnetaan nimellä 'the Troubles'. Pohjois-Irlannin parlamentti erotettiin vuonna 1972. Kaikille the troubles -levottomuudet eivät kuitenkaan loppuneet vasta kuin vuonna 1998, jolloin allekirjoitettiin Pitkänperjantainsopimus. Tällä sopimuksella sekä unionisti- että nationalistipuolue saivat vallan Pohjois-Irlannissa. Kummatkin puolueet ovat menettäneet uskon toisiinsa vuodesta 2002.

IRA (Irlannin väliaikainen tasavaltalaisarmeija) on taistellut Pohjois-Irlannin tämän hetkistä asemaa Iso-Britanniassa vastaan vuodesta 1969 lähtien. IRA:n päämäärä on perustaa sosialistinen tasavalta, joka kattaa sekä Pohjois-Irlannin että Irlannin tasavallan. Vuonna 2005 IRA ilmoitti jatkavansa taisteluaan ainoastaan poliittisella tasolla ja pidättäytyvänsä aseellisesta toiminnasta.

Yhteiskunta ja Kulttuuri

Pohjois-Irlannissa asuu noin 1,75 miljoonaa ihmistä. Yksi kolmasosa väestöstä asuu pääkaupungissa. Suurin osa irlantilaisista asuu maaseudulla. Belfastin lisäksi Pohjois-Irlannin suurimmat kaupungit ovat Londonderry tai Derry, Newry ja Lisburn.

Myrskyisä sotamenneisyys näkyy ja tuntuu yhä edelleen Pohjois-Irlannissa. Irlantilaiset ovat maalanneet myös poliittisia seinämaalauksia, joita näkee varsinkin Belfastin ja Derryn tyyppisissä kaupungeissa. Pääkaupunki on nykyään elävä kaupunki, jossa on vilkas yöelämä.

Pohjois-Irlantiin matkaavat päätyvät tavalla tai toisella aina mukavaan irlantilaiseen pubiin. Ilmapiiri on miellyttävä ja juomat maistuvat hyvälle. Pubeissa tarjottavat ruuat ovat yleensä erittäin maukkaita.

Irlantilaiset puhuvat englantia, ulsteri-iiriä ja iiriä. Viimeiseksi mainittu on kelttiläistä alkuperää, ja vain harvat osaavat puhua sitä.

Pohjois-Irlannissa pidetään erityisen hyvää huolta luostareista, vanhoista taloista ja puutarhoista. Myös Giant's Causewayn luonnollinen nähtävyys houkuttelee matkailijoita. Giant's Causeway sijaitsee pohjois-rannalla, ja se koostuu geometrisesti yhteenliittyneistä basalttipylväästä.

Irlantilainen luonto on omaa luokkaansa. Pohjois-Irlannin kansallispuistot tarjoavat ilmiömäiset mahdollisuudet vaeltajille.

Politiikka

Pohjois-Irlanti muodostaa yhdessä Englannin, Skotlannin ja Walesin kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan. Koska Pohjois-Irlanti ei ole itsenäinen valtio, ei se hoida omaa ulkopolitiikkaansa. Pohjois-Irlannilla on kuitenkin oma lainsäädäntö, setelit ja kotimainen hallinto. Valtionpäämies on kuningatar Elizabeth II. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin pääministerinä on toiminut vuodesta 2007 lähtien Gordon Brown.

Valtio on jaettu kuuteen hallintoalueeseen, joita kutsutaan 'kreivikunniksi'. Kreivikunnat ovat Antrim, Armagh, Down, Fermanagh, Londonderry ja Tyrone. Kreivikunnilla ei ole nykyään hallinnollista asemaa.

Talous

Irlannin talous toimi ennen ainoastaan teollisuuden voimalla. Teollisuus on keskittynyt lähinnä laivanrakennukseen, tekstiileihin ja köysien valmistukseen. Julkinen sektori on syrjäyttänyt raskasteollisuuden. Matkailulla on tärkeä osa paikallisessa taloudessa.

Pohjois-Irlannin rahayksikkö on punta (sterling-hopea), joka tunnetaan paremmin nimellä Englannin punta.

Maantiede ja Ilmasto

Pohjois-Irlanti sijaitsee Irlannin kaakkoisosassa. Maan kokonaispinta-ala on 14 139 neliökilometriä, mikä on yksi kuudesosa saaren pinta-alasta.

Pohjois-Irlantia ympäröi neljä eri vesialuetta: Atlantin valtameri, Irlanninmeri, Donegalin lahti ja Pohjoinen kanaali. Brittien saarten suurin järvi on Lough Neagh, joka sijaitsee 30 kilometrin päässä Belfastista. Lough Neaghin pituus on noin 30 kilometriä ja leveys noin 15 kilometriä.

Pohjois-Irlanti on vuoristoinen, ja siellä on useita vuoristoja. Pohjois-Irlannin korkein kohta sijaitsee Sperrin-vuorilla. Vuoret sijaitsevat Pohjois-Irlannin keskiosassa, ja niiden rinteiden sanotaan olevan erityisen kauniita. Pohjois-Irlannin itäosassa, Downin kreivikunnassa sijaitsee Mournen graniittivuoret. Korkein vuori, 'Slieve Donard' on 848 metriä korkea. Edellä mainittujen vuorten lisäksi Pohjois-Irlannista löytyy myös Antrimin tasanko.

Yksi Pohjois-Irlannin kuuluisimmista nähtävyyksistä on Giant's Causeway. Nämä geometriset basalttipylväät sijaitsevat saaren koillisrannikolla. Basalttipylväät muodostuivat tulivuoren purkauksen seurauksena, ja ne ovat nykyään listattu Unescon maailmanperintölistalle.

Maan halki virtaa seuraavat joet: Bann, Foyle ja Blackwater. Jokien ansiosta maaperä on erittäin hedelmällistä. Suuri osa Irlannin metsistä hakattiin 1500- ja 1600-luvuilla, ja niiden tilalle kasvatettiin suuria ruoholaitumia.

Pohjois-Irlannin ilmasto on erittäin vaihteleva. Maassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Lämmin Golf-virta puhaltaa rannikolla, mutta saarella ei ole ikinä erityisen kuuma. Pohjois-Irlanti on kostea maa. Kaupunkien ja niittyjen yllä leijailee usein pilviä.

Liikenne ja Infrastruktuuri

Pohjois-Irlantiin tutustuu parhaiten autolla. Irlannissa, kuten myös muualla Iso-Britanniassa on käytössä vasemmanpuoleinen ajoliikenne. Tiet ovat hyvässä kunnossa, ja ne kulkevat maaseudulla lukuisten kukkuloiden ylitse.

Julkisilla kulkuvälineillä matkustaminen ei ole kovinkaan helppoa Pohjois-Irlannissa. Bussit ja junat jättävät paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi rautatieverkostossa on huomattavia aukkoja. Rautatieliikenteestä vastaa National Irish Rail (NIR).

Pohjois-Irlannin kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Belfastin lähellä. Tämän lisäksi Belfastissa on toinen lentokenttä: City lentokenttä. Tältä lentokentältä tehdään lentoja ennen kaikkea muualle Irlantiin ja Iso-Britanniaan. Derryn lentokentältä ja Londonderryn lentokentältä tehdään ainoastaan kotimaanlentoja.

Ruoka ja Juoma

Irlantilainen ruokakulttuuri ei eroa paljoakaan sen englannin kielisistä naapurimaista. Irlannissa on kuitenkin joitain perinneruokia ja -juomia.

Erittäin kuuluisa irlantilainen aamiainen on 'Ulster fry', joka muistuttaa paljon tyypillistä englantilaista aamiaista. Ulster fry on erittäin ruokaisa, sillä se pitää sisällään pekonia, nakkeja, munia ja valkoista verimakkaraa. Aamiainen tarjoillaan leivän kanssa.

Pohjois-Irlanti sijaitsee saarella, joten siellä kannattaa syödä kalaruokia. Kalan ystävät voivat nauttia lounaalla esimerkiksi savustettua lohta tumman leivän kanssa.

Irlantilaiset pataruuat ovat suosittuja sekä paikallisten että turistien keskuudessa. Jokaisen pubin ruokalistalta löytyy täyttäviä pataruokia.

Pohjois-Irlannin tunnetuin juoma on viski. Viskimerkeistä kuuluisimpia ovat Jameson ja Bushmills.

Guinness on tunnetuin irlantilainen olut. Vuodesta 1759 lähtien Guinness-olutta on valmistettu Dublinissa, minkä takia sitä ei voida virallisesti kutsua pohjoisirlantilaiseksi olueksi.

Aikavyöhyke

Pohjois-Irlannin aikavyöhyke on GMT/UTC+ 0. Kesällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin. Näin ollen kesällä aikavyöhyke on GMT/UTC+ 1.

Majoitus

Sekä maaseudulla että kaupungeissa voi majoittua hotelleihin, vuokrattaviin asuntoihin, Bed & Breakfast -majoituksiin ja majataloihin.

Belfastissa on myös paljon hostelleja. Myös Londonderrystä löytyy reppumatkailijoille tarkoitettuja hostelleja.

Pohjois-Irlannissa on upea luonto. Leirintäalueille majoittuvilla on mahdollisuus herätä keskellä vehreitä kukkuloita. Leirintäalueet ovat yleensä hyvin ylläpidettyjä ja ne sijaitsevat rauhallisissa paikoissa.

Ulkoiset lähteet

Lisätietoa Pohjois-Irlannista voi hakea Googlesta ja seuraavista lähteistä:

Kaikki kaupungit Pohjois-Irlanti

EasyTerra autonvuokraus Pohjois-Irlanti vertailee autovuokrayritysten hintoja seuraavissa kaupungeissa: